Juuri nyt meillä on käsissämme akuutti ongelma eli hoitajien työtaistelu. Sen ei kuitenkaan saisi antaa peittää näkymää suurempaan ongelmaan eli julkisen sektorin paisumiseen oleellisesti sen rahoitusmahdollisuuksia suuremmaksi. Eikä rikosoikeudellisen vastuun analysoimista saisi siksi jättää pelkästään terveydenhuoltoon vaan se pitäisi ulottaa kaikkiin julkisiin toimintoihin.
Laajassa kuvassahan meillä on kaksi toistensa kanssa pahasti ristiriidassa olevaa asiaa, eli poliittisten päättäjien luoma lainsäädäntö ja sen toteuttamiseen myönnettävät resurssit. Ensimmäistä luodaan hyveellisyyden sädekehän valossa ja jälkimmäistä joudutaan sovittelemaan taloudellisten resurssien ahtaisiin rajoihin.
Tolvasen ehdotuksen mukaan meidän tulisi haastaa oikeuteen ne poliittiset päättäjät, jotka myöntävät lain toteuttamisen kannalta liian vähäisiä resursseja. Asian nyt noustua esiin tuntuukin suorastaan järjettömältä, että meillä vielä herran vuonna 2022 on poliittisten päättäjien tapana rikkoa lakeja vain siksi, ettei niiden täyttämiseen liittyviä resursseja ole käytettävissä.
Eikä tietenkään ole suurta älykkyyttä sekään, että eduskunta säätää lakeja ja kulloinenkin hallitus määrää asetuksia, joita ei pystytä resurssoimaan. Eikä liene suurta viisautta sekään, että säädettyjen lakien rikkominen sallitaan ilman seurauksia.
Jos päättäjien rikosvastuu toteutuisi, ja se johtaisi poliitikkojen sekä virkamiesten tuomioihin - vaikka lieviinkin - syntyisi epäilemättä kova paine lainsäädännön järkeistämiseen. Sellaisessa tilanteessa päättäjille syntyisi tarve menojen ja kulujen priorisoimiseen siten, että julkiselta sektorilta perattaisiin tarpeettomia laskuja aiheuttavat kulut, jotta lakiin kirjatut vaatimukset saataisiin täytetyksi. Näin tapahtuisi sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.
Samalla Suomen hallitukselle ja eduskunnalle syntyisi nopeasti valtava paine lainsäädännön uudistamiseksi siten, ettei siitä seuraisi toteuttamisen kannalta mahdottomia vaatimuksia - siis sellaisia kuin vaikkapa parin vuoden takainen vanhusten hoitajamitoituspäätös. Tämän seurauksena julkisen sektorin toiminnasta olisi pakko poistaa resursseja kuluttavia turhanaikaisia rönsyjä.
Edelle kirjoittamani perusteella on helppo nähdä, että päättäjiin kohdistuvan todellisen rikosvastuun seuraukset olisivat julkisten toimintojen ja talouden kannalta erittäin positiiviset. Ja tämä jos jokin olisi juuri nyt erittäin positivista maassa, joka on viimeisten vuosien aikana syöksynyt yhä liukkaammin kohti taloudellista vararikkoa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Seurauksena voisi olla aika todennäköisesti tolkuton velkaantuminen, kun rangaistuksen pelossa vähän kaikille asioille myönnettäisiin reilusti rahaa, eikä kulujen karkaamista käsistä uskallettaisi riittävästi vastustaa.
VastaaPoistaEhkä pitäisi lailla asettaa velkaantumiselle katto.
PoistaTilannettahan ainakin pitemmän päälle helpottaisi myös laki, joka sisältäisi määräyksen, että mitään lakia tai asetusta ei saa säätää tai antaa, johon ei liity yksikäsitteistä ja toteuttamiskelpoista selvitystä tarvittavasta resurssoinnista. Toteuttamiskelpoisuus saisi sitä paitsi vain poikkeuksellisesti tarkoittaa oleellisesti lainanotolla tehtyjä ratkaisuja.
VastaaPoistaWikipediasta löytyy tällainen:
VastaaPoistaVelkajarru on useissa maissa perustuslakiin kirjoitettu sääntö, joka pitkällä tähtäimellä kieltää valtion kuluttamasta tulojaan enemmän.
Ensimmäisenä velkajarrun kaavan kirjasi perustuslakiinsa Sveitsi vuonna 2001.
Velkajarru on käytössä myös Saksassa (vuodesta 2009), Itävallassa (vuodesta 2011), Italiassa (vuodesta 2012) ja Espanjassa (vuodesta 2011).
Puola asetti perustuslakiinsa velkakaton, joka on 60% bruttokansantuotteesta jo vuonna 1997.
Sveitsin malli, joka toimi mallina usealle maalle näyttää yksinkertaistettuna tältä:
Menot = Tulot * Suhdannekerroin
Suhdannekerroin = Bruttokansantuotteen suuntaus (pitkäaikainen trendi) / Käypä (ajankohtainen) bruttokansantuote
Korkeasuhdanteen aikana suhdannekerroin on siis alle yhden, jolloin menojen on oltava pienempiä kuin tulojen.
Taantuman aikana taas suhdannekerroin on yli yhden, jolloin menot saavat ylittää tulot.
Suhdannekierron kokonaisaikana talous pysyy siten tasapainossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Velkajarru
-----------------------
Italiakin näyttää olevan listassa ja silti velkaa maalla on niin paljon, että heikkopäistä hirvittää.
Aika paljon reaalimaailman ongelmia ratkaistaan kirjoittamalla uusia sääntöjä, joita sitten ei kuitenkaan pystytä noudattamaan. Mutta paperilla ongelma on "ratkaistu".
VastaaPoistaTämä ei ole vain julkisen hallinnon ongelma. Myös isoissa yrityksissä ongelmia ratkaistaan kirjoittamalla uusia pysyväismääräyksiä. Niistä seuraavat ongelmat sitten ratkaistaan uusilla pysyväismääräyksillä, jotka eivät välttämättä ole yhteensopivia entisten määräysten kanssa.
Tämä nyt vain on hallinnon tapa toimia. Hallinnollisessa rinnakkaistodellisuudessa ongelmat voi aina ratkaista kirjoittamalla uusia sääntöjä. Helppoa. Sääntöjen toteuttaminen on sitten muiden ongelma.
Nyt olen kyllä toista mieltä arvon professorin kanssa. Seuraus Suomessa olisi, ettei päättäjät enää uskaltaisi tehdä päätöksiä mahdollisen rikosoikeudellisen seurauksen vuoksi. Lisäksi arviointi siitä, mikä olisi rikollisoikeudelliseen vastuuseen johtava päätös jäisi oikeuden ja syyttäjien päätettäväksi, ei demokraattisesti valittujen henkilöiden ja kyseessä olisi siten poliisivaltio.
VastaaPoistaEri mieltä oleminen on sallittua. Ja hyvillä perusteilla myös suotavaa.
PoistaEttä poliitikko saattaisi joutua oikeuteen noudattaessaan valtuustoryhmänsä ryhmäkuria vaikka olisi itse toista mieltä?
VastaaPoistaEi ole toiminut puolustuksena sotarikollisillakaan, saati tavallisilla rikollisilla, että "toi käski" kun on tehnyt teon. Ei siitä vastuu vähene jos noudattaa jonkun käskyä tehdä rikos. Oletko ihan tosissasi moisia kysellessäsi, vai onko todella jäänyt koulut noin vähiin ettet moista tiedä?
PoistaTuhka tuumii että jos päättäjiä yritetään laittaa rikosvastuuseen, yhä harvempi haluaa päättäjäksi. Luultavasti myös keulakuvien käyttö lisääntyisi.
VastaaPoistaEsim. Jos yritetään että päättäjiä rangaistaisiin jos hoitajia tai hoitoa ei ole hoitokodissa kunnolla. Ennkuin laki tulisi voimaan, luultavasti taphtuisi eroamisia vastuuasemista. Koska ongelma on ettei ole rahaa eikä hoitajia.
Jos ei ole rahaa eikä hoitajia, ei pitäisi säätää lakeja hoitajamitoituksesta. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi löytää jostain rahaa ja vapauttaa hoitajia tehtävistä, joita voisi tehdä vähemmänkin koulutettu ihminen. Rahaa voisi löytyä esimerkiksi menoja priorisoimalla.
PoistaEi nämä nykyiset "huippu"poliitikot edes tarkista mitä seurauksia heidän ideologisilla päätöksillään on, ja onko ne ylipäätään toteutettavissa ja jos on, niin mihin hintaan. Se että niiden toteutumiseksi pitäisi tehdä jotain muutakin päätöksiä kuin se, että näin pitää tapahtua, ei tule heidän pieniin mieliinsäkään. Hyvä esimerkki on nämä päätökset Kelan jakamasta tuesta, ei mietitty paljonko väkeä siihen tarvitaan ja miten kalliita muutoksia tietojärjestelmiin pitää tehdä ja milloin näin tehtynä niitä tukia voitaisiin alkaa jakamaan. Meinaan, että tarve meni jo ,kun on valmista, porukka on joko paleltunut talvella tai henkilökohtaisessa konkursissa jo puoli vuotta aikaisemmin.
PoistaMitenpä täällä voitaisiin vetää oikeudelliseen vastuuseen poliittisia päättäjiä, kun meillä ei ole riippumatonta oikeuslaitosta?
VastaaPoistaDemlakraattinen oikeuslaitoksemme toimii symbioosissa poliittisen eliitin ja mediaeliitin kanssa, suojellen ja vahvistaen toisiaan.
Ja tämän jälkeen näillä on vielä röyhkeyttä väittää Suomea oikeusvaltioksi, jollainen Unkari ei muka olisi.
Eiköhän Unkarin oikeuslaitos ja media ole valtavan paljon riippumattomampia kuin Suomen.
Virkamiehiä koskee virkavastuu ja se tarkoittaa sitä, että kukaan ei oikeastaan välitä noudatetaanko lakia, koska ainut seuraamus on huomautus oikeuskanslerilta tai eoa:lta. Varoituksia ei anneta oikeastaan koskaan. Ja varoitus pysyy nimikirjassa sen viisi vuotta ja sitten voi taas sössiä. Periaatteessa on myös vahingonkorvausvastuu mutta se menee huumoriosastolle.
VastaaPoistaArttu-setä satuilee uskonnostaan.
VastaaPoista"Liikenteen murrokseen olennaisena osana liittyvä sähköautoilun pelko näkyy meissä ihmisissä eri tavoilla."
Pelko on viisauden alku. Vai miten se vanha sanonta meni?
Arttu-setä löytää halpoja sähköautoja muttei tiedä millainen perheauto on suomessa.
"...mutta ainahan uudet autot ovat maksaneet paljon. Kaivapa jostain esiin uusi, parisataahevosvoimainen viiden hengen perheauto ja katso mitä sen hintalapussa lukee."
5-hengen perheautossa on n. 100 hevosvoimaa (+/- n. 30 valmistajasta/mallista riippuen).
Arttu-setä on uskossaan vahva.
"...toteutuva tai luvattu toimintamatka ei tule riittämään päivittäiseen ajoon, sillä nyt kun kaupasta pystyy ostamaan 600 km latauksella kulkevia, puolessa tunnissa itsensä täyteen lataavia autoja, on maalitolppia siirretty 800 km:iin."
Nykyisen perhemallisen bensa-autoni 'lataus' vie maksimissaan 15 minuuttia. Sillä saan olosuhteista ja ajotavasta riippuen n. 700-850 km toimintamatkaa.
Arttu-sedän uskossa planeetta kutistuu pakkasella?
"...mutta onneksi etäisyydet pikalaturilta toiselle kutistuvat myös talvisin,..."
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a4d007f1-fe28-423b-8d91-6cdd755c81c9
Hallitus on möhlinyt niin monessa asiassa. Siksi jotenkin tuntuu, että se on tahallista ja harkittua. Vasemmistolainen EU pystyy hyvin kiristämään pers aukista Suomea. Onko se tie Suuri Alku, jossa on vain yksi maailman hallitus ja yksi puolue eli kommunismi?
VastaaPoistaSyytteitä pitäisi nostaa heti vaalien jälkeen.