Sopimuksen solmimisen jälkeen on yksityisellä sektorilla ja aivan erityisesti vientiteollisuudessa kipuiltu. Uusin ulostulo nähtiin teknologiateollisuuden työnantajilta, jotka ehdottivat työehtosopimusta, jossa ei mainittaisi lainkaan palkankorotuksia.
Näin toimien kunta-alan työntekijöiden palkannousuille ei löytyisi vertailukohtaa, eikä niiden määrittely olisi helppoa. Myös Suomen yrittäjien toimitusjohtaja on ollut samoilla linjoilla.
Vaikka kunta-alan sopimus herätti paljon närää myös yksityisen sektorin työntekijäpuolella, ei Teollisuusliiton puheenjohtaja innostunut ajatuksesta, vaikka ei hyväksykään kunta-alan ratkaisumallia. Hänen pelkonaan oli se, ettei työnantaja nostaisi työntekijöiden palkkoja lainkaan, mikäli niitä ei mainittaisi sopimuksessa: "käytännössä työnantaja tarjoaa tässä meille nollaratkaisua":
Oman lisänsä tähän vyyhteen tuo kiihtyvä inflaatio. Työntekijäpuolelta todettiinkin, että "kun inflaatio hakkaa kahdeksaa tai kymmentä prosenttia, niin voi kysyä, onko kukaan huolissaan työntekijöiden ostovoimasta".
Todettakoon tässä, että inflaation kiihtyminen alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Ja sen perustukset luotiin itse asiassa viimeistään noin kymmenen vuotta sitten, kun EKP ryhtyi ostamaan ongelmavaltioiden velkakirjoja pois markkinoilta - eli EU ryhtyi käytännössä painamaan rahaa.
Tämän päälle tulivat koronakauden hulppeat - ja velkavetoiset - avustukset maasta riippuen joko yrityksille ja/tai ihmisille. Sekä kaiken kukkuraksi kansainvälisen kaupan sekoaminen Venäjän hyökkäysen takia sekä vihreän siirtymän aiheuttama energiakustannusten nousu.
Jos ja kun nyt lähdetään sopimaan kilvan yhä kovempia palkankorotuksia, ei inflaatio ainakaan seisahdu. Eivätkä numerollisesti aiempaa suuremmat palkankorotukset näy ihmisten ostovoimassa.
Nähtäväksi jää, millä tavalla nyt käsillä oleva suma purkautuu. Selvää on tässä vaiheessa ainoastaan se, että rahaa sukanvarteensa säästäneille on edessä harvinaisen vaikeat ajat, joiden seurauksena heidän omaisuutensa olisi sijoitettava taiten, jotta inflaatiopeikko ei söisi siitä leijonan osaa. Ja vieläkin hankalammaksi käy nuorten asuntovelkaisten asema.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakkokenraali Rytkönen pelaa kovaa peliä
Ilmastonmuutoksen torjunta on kallista riskipeliä
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
Lakkokenraali Rytkönen pelaa kovaa peliä
Ilmastonmuutoksen torjunta on kallista riskipeliä
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
Vaikeita yhtälöitä tulossa laskettavaksi. Kehitysmaalaisiin hukataan täällä ja maailmalla muutama miljardi. Slobot tekee jäynää viljalla ja aiheuttaa murjaanien muuttopaineita puhtaan ilman, puhtaan juomaveden, hyvän sosiaaliturvan ja stabiilien demokratioiden rajoille.
VastaaPoistaItse olen käytännössä velaton ja hyvin toimeentuleva, nuorisolaisten tulevaisuus huolettaa. Nimenomaan täysin suomalaista syntyperää olevien. Miten yhteiskuntamme pärjää jatkossa kun jo nyt röyhkeistä rinnakkaismaahantuotujen lapsista tulee aikuisia.
Tuhka tuumii että inflaatio on ainoa jolla valtion velat voidaan hoitaa. Puheet inflaation hillitsemisestä on vain puhetta, koska korkojen nousu kaataisi monen valtion velat.
VastaaPoistaItalia on nyt huojumassa ja sen tilannetta pelätään.
Voihan EKP yrittää tehdä molempia, nostaa korkoa ja ostaa valtion lainoja painamalla rahaa.
Sotkua tulee
Hallituksen taidonnäyte: Talouskasvu onnetonta ja hiipuu, vajaa 10 miljardii uutta velkaa joka vuosi sekä välttämättömyyshyödykkeiden jo kaiketi yli 20 prosentin vuosi-inflaatio...ja kaikki muukin menee päin perssiitä, mikäli se on hallituksesta kiinni......
VastaaPoistaMihin helvettiin noikin velkarahat tumpataan, luulis että edes niiden avulla sais jotain talouskasvuu aikaiseksi, mut vihtut..koko yhteiskunta rapautuu alta pois.
PoistaJulkisen sektorin ay-väki ja viranhaltijat eivät tunnu käsittävän, että palkka tulee verovaroista, jota on olemassa rajallinen määrä. Kun asiasta huomauttaa, niin ne eivät käsitä koko asiaa. Sama koskee osaa ns. yksityistä sektoria, jonka tulo maksetaan verovaroista. Ollaan niin yksityisiä, niin yksityisiä että.
VastaaPoistaKaikki asiaa tuntevat tietävät, mistä tämä julkisen sektorin kestävyysvaje johtuu. 2000-luvun alussa A-palkkataulukoista luovuttiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja tilalle tuli peruspalkka ja siihen prosenttiperusteinen henkilökohtainen lisä. Tämä veivaus johti monessa virassa palkan kaksinkertaistumiseen, jopa moninkertaistumiseen ja kun vielä annettiin heikoimmalle suorittajaosalle ns. takuupalkka, jossa palkka ei enää koskaan nouse, jossei laskekaan, lukuunottamatta yleiskorotuksia, niin tuottavuuden kanssa tuli ongelmia. Näitä takuupalkkalaisia on ollut kymmeniä tuhansia. Asiaan liittyy myös ns. suorittavan osan pois potkiminen ja näiden tehtävien ostaminen palveluntarjoajilta, jolloin kustannukset karkasivat tuplaksi. Ihan sekopäistä menoa. Ostopalvelut tulevat eri momentilta kuin palkkamenot, joten se ei näy palkkatilastoissa. Ovelaa.
Kaikki alkoi 1990-luvulla, kun vapaamuurarit ja muut orjapiiskurit tuhosivat länsimaiden teollisuuden siirtämällä tuotannon halpamaihin ja työttömien armeijan avulla palkkakurin. Sen jälkeen on saanut ihmetellä, kenellä sitä rahaa on, kun sitä on kuulemma enemmän kuin ikään.
VastaaPoistaEipä ollut 1980-luvulla juurikaan työttömiä, leipäjonoja ei lainkaan. Terveyskeskusmaksuista ei ollut puhettakaan. Jo 1970-luvulla kouluruoka välipaloineen oli tarjolla joka kylässä. Hammashoitoon pääsi jonottamatta ja koululaiset ilmaiseksi.
Nyt maksetaan perseemme ruvelle kaikesta, varsinkin autoilusta, josta ryövätyt miljardit menevät teiden kunnosta päätellen moppen perseeseen. Voisko "luotettava" mediamme joskus selvittää yleveroa maksavalle vaalikarjalleen, mihin helevettiin haihtuu ne rahat joita maksamme hurjasti nousevista kuluttajahinnoista? Kohta alkaa kahvihammasta kolottamaan.