keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Hallitus päätti nostaa valtionvelan 120 000 euroon perhettä kohti

Sanna Marinin (sd)) hallitus päätti eilen valtion tulevien vuosien rahankäytöstä. Se poikkeaa siinä aiemmin asettamistaan menokehyksistä eli valtion enimmäismenoista lisäämällä velanottoa vuositasolla noin kaksi miljardia euroa tänä ja ensi vuonna.

Vuosille 2023-2024 valtio aikoo siten käyttää menoihinsa peräti 7,4 miljardilla euroa enemmän kuin sillä on tuloa. Vuonna 2025 tulot ylitetään 7,0 miljardilla ja vuonna 2026 7,6 miljardilla. Siis yhteensä noin 29,4 miljardilla eurolla. 

Koska Suomessa asuu noin 5,6 miljoonaa asukasta, voidaan Marinin kabinetin laskea ottavan jokaisen suomalaisen vastattavaksi uutta velkaa noin 5 250 euroa. Koska sitä on tällä hetkellä 24 790 euroa asukasta kohden, saavat kaikki suomalaiset vauvasta vaariin vuoden 2026 jälkeen vastattavakseen noin 30 000 euron velkamerkinnän.

Tästä voi jokainen sitten laskea, paljonko valtiovelkaa on omaa perhettä kohti. Lapsettomalla pariskunnalla sitä on 60 000 ja kaksilapsisella perheellä 120 000 euroa. Nämä eivät ole mitään pikkusummia. 

Tosiasia kuitenkin on, että hallituksen nyt tekemille menonlisäyksille on hyvä perusteet. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on osoittanut Suomen puolustusvalmiuden ylläpidon tärkeyden, ja sodan takia kasvaneiden elinkustannusten kompensoiminen vähävaraisimmille on inhimillisyyden nimissä enemmän kuin hyväksyttävää. Eikä maamme tulevaisuuden kannalta voi väheksyä myöskään tutkimus- ja koulutusmenojen merkitystä. Ja onhan maahamme saapuneista ukrainalaispakolaisistakin pidettävä huoli. 

Edelle kirjaamieni ja niistä edelleen laskemieni tolkuttomien velkamäärien valossa on kuitenkin käsittämätöntä, ettei hallitus ole näiden hyväksyttävien menonlisäysten vastineeksi juuri millään tavalla priorisoinut kulujaan, vaikka pientä juustohöylää onkin käytetty. Kauan sitten turhanaikaiseksi osoittautuneen kehitysavun budjetti seisoo lähes koskemattomana eikä kehitysmaalaisten epäilemättä COVID-19 pandemian päätyttyä jälleen alkavaa kansainvaellustakaan aiota suitsia millään tavalla. 

Lisäksi juuri julkaistu IPCC:n raportti vaatii entistä jyrkempiä toimia ilmastonmuutoksen suitsimiseksi ja EU:n biodiversiteettistrategia vähentämään rajusti metsien käyttöä teollisuutemme raaka-aineena. Nähtäväksi jää, onnistutaanko Suomessa ratkomaan nämä haasteet siten, että talouden pohja kestää ja sen myötä valtion tulorahoitus kestää.   

Minun käy sääliksi nyt työelämään tulevia ja heitä seuraavia ikäluokkia. Heidän maksettavakseenhan tämä kaikki lopulta tulee ennemmin tai myöhemmin. Toivon mukaan heistä on onnistuttu kasvattamaan iloisia veronmaksajia, jotka tekevät koko ikänsä työtä - stahanovilaisittain itseään säästämättä - koko yhteiskunnan hyödyksi.

7 kommenttia:

  1. Taitaa terveydenhoitoalan ja kunnallisen alan kipuilu omasta tulotasosta olla esimakua tulevasta. Ellei sitten järkeistetätä valtion ja kuntien menoeriä.
    Perheet ja yksilöt joutuvat sen joka tapauksessa tekemään.

    Seuraavien vaalien jälkeinen hallitus joutuu käyttämään järkeä myös talousasioissa ja priorisoimaan menoja kun vihervasemmisto räksyttää oppositiossa.

    VastaaPoista
  2. En tajua hoijajien nilitystä, eikä kyllä löydy noille milliäkään myötätuntoa.
    Ihimiset kuvittelee että vain nyt näinä aikoina hoitajat osoittaa mieltä palkkojaan kohtaan, ei.
    Ne on nilittäneet palkoistaan lähes joka vuosi jo lähes 20 vuotta!
    Noille ei riitä mikään, lääkäriallle pitää saada lakkokielto välittömästi.
    Jos ei iso raha kelpaa lähtekööt muihin töihin, jos vaikka sitten näkisivät että saivat hoitajian sata kertaa enemmän rahaa kun missään muussa työssä olevat.

    VastaaPoista
  3. Sairaanhoitajien palkat eivät ole mitenkään huonot. Eikä kukaan puhu 8 viikon lomista + alalle vakiintuneesta sairaslomakäytännöstä.
    Työt on organisoitu huonosti. On toimintoja, joissa hoitajilla on todella kiire ja paljon raskasta työtä. Sitten oven takana voi olla toiminto, jossa ei mahduta kahvihuoneeseen pitämään siestaa.
    Palkkojen korottaminen juuri nyt olisi karkea virhe, koska alan palkkoja ollaan hinaamassa korkeimman palkan tasolle. Useimmat siis saavat joka tapauksessa ison ylimääräisen korotuksen. Jos nyt korotetaan palkkoja, tulee hinaustarve olemaan valtaisa.
    Julkinen sektori on palkkajohtaja Suomessa. Se on täysin mahdotonta, että yksityissektori joutuu pienemmillä palkoilla rahoittamaan korkeapalkkaista julkista sektoria. Etenkin kun Suomessa julkinen sektori on aivan liian suuri.

    VastaaPoista
  4. Kun tulee välttämättömiä menonlisäyksiä, järkevä toimija tarkastelee, mistä voi säästää. Valtion tasolla on luontevaa lähteä tietysti vastikkeettomista tulonsiirroista ulkomaille, mutta sen lisäksi pitäisi tarkastella kaikki kuluja, joiden yleisnimitys on tukiainen. Tarvitsevatko kilpailullisilla markkinoilla toimivat yritykset tukiaisia? Pitääkö jokaista kulttuurinmuotoa tukea vai löytyykö maailmalta esimerkkejä siitä, että vastaava kulttuurinmuoto tulee toimeen omillaan. Ilmiselvästi yhtäkään kansalaisjärjestöä ei pidä tukea. Se onko kyseessä aito kansalaisjärjestö selviää vain sillä, että se joutuu hankkimaan omat varansa kansalta vapaaehtoisina lahjoituksina. Nämä ideat saa ottaa ilmaiseksi käyttöön.

    VastaaPoista
  5. Tapa jolla "edustuksellisen" systeemin kollektiivitason asiat "konkretisoidaan" fokusoimalla ne yksilötasolle -- ja se, että tällainen palauttaminen koetaan totuusarvoa lisäävänä -- on kestämätön tajunnallinen taikatemppu.

    Se on vähän niinkuin jaettaisiin Putinin pirullinen pahuus jokaikisen rivikansalaisen kontolle ja sanottaisiin, että kuulepas toveri veikkonen, tästä pahuudesta sinä vielä joskus tulet maksamaan hinnan korkojen kera.

    Systeemit eivät toimi niin. Sadan vuoden takaiset ihmistieteiden pioneerit ymmärsivät näitä asioita varsin hyvin. Heille tosiasia, ettei yhteisötason voimia, ominaisuuksia ja ilmiöitä voida palautta yksilötasolle, oli paljon selvempi kuin mitä mitä se on meille nyt kun individualismi on kasvanut sokeuden asteelle.

    Oma ajattelumme operoi vain identiteetteihin liittyvillä mielikuvilla. Mielikuva kansalaisyksilöstä valtion velan kantajana on itse asiassa "pelkkää identiteettipolitiikkaa. Sillä on yhtä vähän tekemistä ihmisyyden tosiasioiden kanssa kuin käsityksellä, että totalitarismissa vallitsevan tiedon pimityksen maailmassa ihmisten olisi kannettava vastuuta tosiasioista.

    VastaaPoista
  6. Rahan syytäminen ilmastonmuutoksen "estämiseen" on järjetöntä ottaen huomioon Suomen todellisen merkityksen globaalisti. Suomen osuus on siis se promille, ja kaikki - muut paitsi hallitus ja ilmastopaneeli- ymmärtävät, että sen promillen pienentämisellä ei ole mitään merkitystä ilmastoon. Kiina päästää parissa päivässä sen mitä Suomi vuodessa, ja lisää päästöjään jatkuvasti rakentamalla uusia kivihiililaitoksia. Kiinan tavoite hiilineutraaliudesta on vuosi 2065, kun se Suomessa on mielipuolinen 2035. EU-tavoitekin on vasta vuosi 2050. Tällainen järjettömyys Suomessa on mahdollista vain siksi, että punavihreällä hallituksella ei ole lainkaan tosiasioiden ymmärrystä ja loogista ajattelukykyä, vaan pelkästään lapsenomainen pakkomielle maailman parantamisesta ja "esimerkkinä olemisesta".
    Vanhaa vitsiä mukaellen: hallitus tekee ilmastoinvestointeja, joita ei tarvita, rahoilla, joita meillä ei ole, tehdäkseen vaikutuksen maailmaan, joka ei voisi vähempää välittää.

    VastaaPoista
  7. Ei se mitään, eihän valtionvelkaa kuulemma tarvitse maksaa takaisin!
    Vai olisikohan sittenkään noin...?

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.