Tosiasia on, että länsimaiden hyvinvointi suhteessa muuhun maailmaan perustuu pitkälti tutkimuksen tuottamiin innovaatioihin, joiden pohjalta ihmisten elinikä on noussut lääketieteen kehityksen myötä ennennäkemättömän korkeaksi, käyttöömme on tullut työn tuottavuutta lisääviä ja vapaa-aikaa viihdyttäviä tietoteknisiä sovelluksia ja myös ympäristöongelmien ratkaisemiseksi on kehitetty uusia keinoja.
Kansallisesti tutkimustoiminnan menestys on sikäli välttämätöntä, että talouksien välisessä kilpailussa parhaiten menestyvät ne, jotka pystyvät tuomaan markkinoille menestyviä korkean katteen tuotteita. Tällaisesta meillä on kokemusta 1990-luvun laman selättämisessä, jolloin valtio päätti panostaa osaamiseen ja tuli samalla luoneeksi suomalaisen korkean teknologian ihmeen, joka näyttäytyi ensin Nokian matkapuhelimina ja sen kaaduttua huonoon johtamisen siirtyi esimerkiksi peliteollisuuteen, josta huipputuloksen juuri julkaissut Supercell on erinomainen esimerkki.
HS:n pääkirjoituksessa valiteltiin kuitenkin sitä, että tutkimusrahoituksen tilanne on vaikea, sillä sovitussa menokehyksessä olisi syytä pysyä - vaikka tähän mennessä niin ei olekaan tehty. Lehden mukaan "tutkimusrahoituksen leikkaaminen olisi silti tyhmää ja lyhytnäköistä. Hyviä tutkijoita on jo lähtenyt aivan liikaa Suomesta."
Jälleen kerran täytyy ihmetellä HS:n päätoimittajan ja ylipäänsä suomalaisen toimittajakunnan kyvyttömyyttä asioiden yhdistämiseen. Olihan tämän aamun lehdessä myös artikkeli tutkimuksesta, jonka mukaan kehitysapuraha päätyy pitkälti köyhien maiden rikkaalle ja korruptoituneelle eliitille, joka siirtää sen edelleen veroparatiisien pankkeihin.
Edelle kirjoittamieni tosiasioiden perusteella kannustan maamme hallitusta ja eduskuntaa huomaamaan sen, että tutkimusvarojen eli suomalaisten tulevaisuuden leikkaaminen voidaan välttää vähentämällä afrikkalaisten gepardihattujen miljardiluokan rahoitusta. Ja käyttämällä näin säästyneet varat suomalaisen perustutkimuksen tukemiseen.
Ylijäävällä osuudella voisi lisäksi helpottaa suomalaisten energiaköyhyyttä sekä terveydenhuollon resurssivajetta. Tosin jälkimmäisen osalta voisi pomokerros kysyä neuvoa myös terveydenhoitotyötä tekeviltä, jotka Espoossa ratkaisivat ylivoimaiselta tuntuvat ruuhkat ilman sen kummempaa lisärahoitusta. Keinona tähän oli aivan liian usein aliarvioitu maalaisjärjen käyttö.
Eurooppalaisella uudella ajalla kehittynyt kartesiolainen rationaalisuus saavutti huippu- ja taitekohtansa viime vuosisadan alkuvuosikymmenillä, jolloin Einstein mullisti fysiikan maailmankuvan, Freud ihmiskuvan, ja Wittgenstein asetti uudet kysymykset koskemaan kielen, ajattelun ja totuuden suhteita.
VastaaPoistaKaikki nuo nerontyöt tulivat tavallaan akateemisen maailman ulkopuolelta. Vähän samaan tapaan kuin nyt peliteollisuuden voittokulku on paljolti koulupudokkaiden ansiota.
Omat akatemiamme hukkaavat tajuttomat määrät rahaa kaikenlaisen huuhaan "tutkimiseen". Kun yhteiskuntatutkimus on lähinnä kaikenlaisen yliyleistäville yleiskäsitteille kyhätyn käsiterealismin lahkoja -- "intersektionaalisen feminismin", internatsionalismin ja muun sen kaltaisen identiteetti-ideologioiden -- tunnustuksellisesta muotoilemista, kyllähän ne miljoonan menvät suoraan kankkulan kaivoon. Ikään kuin omille gepardihatuillemme.
Koulu on paha paikka. Jo peruskoulussa oppimistulokset putoavat, ja rajusti. Luku- ja kirjoitustaidon romahdusta seuraa matemaattisten taitojen romahtaminen -- se on kognitiivinen luonnonlaki, vaikka aniharva tajuaa kuinka mielen mekanismit toimivat.
Odotan mielenkiinnolla koska saarahyrköt ja iirissuomelat ehdottavat sukupuolentutkimuksen ja kehitysavun lisäämistä 15%lla (määrä oli professorin mainitsemassa kehitysapuartikkelissä köyhimpien maiden todettu korruptiokadon osuus kehitysavusta).
VastaaPoistaTuo 15 % meni veroparatiiseihin. Sen lisäksi rahaa varastetaan ihan maan sisällä.
PoistaEsimerkin voimaa:
PoistaVenäläismediat: Afganistanin presidentti pakeni maasta helikopterilla mukanaan autolasteittain rahaa
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008197546.html
Tässä erään kansanedustajan tuskailua nykyisen hallituksen prioriteeteista, vaikka tässä ei kehitysavusta suoranaisesti puhutakaan.
VastaaPoista"Korjattavaa on paljon" (koskee suomalaisten palveluita).
"Mutta kun luen esimerkiksi valiokuntieni asioita, on hallituksen prioriteettilistalla vain yksi ryhmä. Mamut, mamut, mamut tarvitsevat palveluja, kuinka mamuille saadaan lisää palveluja, kuinka mamuja saadaan Suomeen lisää, kuinka heitä saadaan jäämään Suomeen jopa ilman perusteita, kuinka voisimme hakea heitä toiselta puolelta maapalloa tai ainakin Euroopan muista maista, kuinka mamut eivät kotoudu kun suomalaiset ovat niin kauheita, lisää rahaa kotouttamiseen, tulkkeihin, palveluihin, kotiinvietäviin palveluihin jne. Pahoittelen kirjoituksen sävyä, mutta onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä touhua. Kunpa joskus kuulisin moista intohimoa vaikkapa vanhusten ja vammaisten aseman ja palveluiden parantamiseen."
Suuri kysymys on, mikä nykyisiä päättäjiä vaivaa, kun tärkeysjärjestys on näin perusteellisesti päälaellaan. Kenen asioiden ajajiksi he ajattelevat tulleensa valituiksi Suomen hallitukseen ja eduskuntaan.
Kysymys on valitettavan ajankohtainen.
PoistaTässä ihan vapaasti luettavaa ja mietittävää, miksi politikot toimivat kuten toimivat:
VastaaPoistahttps://www.younggloballeaders.org/
https://www.weforum.org/great-reset
Kuitenkin:
https://www.grand-jury.net/
Tiederahoituksessa, kuten muussakin rahoituksessa, määrän ohella on tärkeää laatu. Ja joskus se laatu on jopa tärkeämpi. Laatu tarkoittaa tässä sitä, mihin tarkoitukseen ja minkä tason tekijöille sitä rahoitusta annetaan. Huu-haa-tutkimukseen annettu raha on hukkaan heitettyä. Edesmenneessä Neuvostoliitossa rahoitettiin avokätisesti Lysenkon tutkimustyötä, mutta kyllä se oli suurelta osin hukkaan heitettyä rahaa ja osittain sillä tuotettiin jopa vahinkoa. Eikä tuo politisoitunut tutkimusrahoitus meilläkään mitenkään vierasta ole. Pienessä mittakaavassa esimerkkinä voisi olla vaikka 250 000 euron rahoitus tutkimukseen, jossa tutkitaan ”kehon liikkeen ja sosiaalisten tunteiden välisiä yhteyksiä, miten koreografia, rytmi ja synkroninen liike vaikuttavat myötätuntoon, häpeään ja ylpeyden tunteisiin suomalaisessa sotilaallisessa kriisinhallintakoulutuksessa ja capoeira-harjoittelussa pakolaisleireillä”. Ne isot rahat sitten liikkuvat esimerkiksi ilmaston nimillä tapahtuvissa tutkimuksissa, joista osa on tutkimuksia ja osa ”tutkimuksia”.
VastaaPoistaOn äärettömän helppoa vaatia lisää rahaa siihen ja siihen hyväksi väitettyyn asiaan. Se on myös henkistä laiskuutta, jos ei oteta edes sellaista askelta, että otetaan kantaa siihen, mitä sillä rahalla pitäisi saada aikaan ja miten panostuksen vaikuttavuutta pitäisi arvioida ja valvoa. Mutta toimittajakunnan – ei sentään kaikkien toimittajien – hallitsevat piirteet ovatkin pinnallisuus ja laiskuus. Tuotetaan palstamillimetrejä ja ohjelmaminuuttej joiden sisällöllä ei ole mitään väliä.
Ps. Sivuhuomautuksena tässä voisi antaa pienen kiitoksen Alfa-Tv:lle, joka on osoittanut, että Suomessa osataan sittenkin tehdä kunnollisia keskusteluohjelmia.
Suomen Akatemian rahoituksesta osa eli STN-rahoitus on poliittisesti jaettavaa rahaa. Siinä rahoitettavat aiheet määritetään poliittisen eikä tieteellisen arvioinnin perusteella. Sillä rahoitettavan tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa sellaista tietoa, joka on poliittisesti hyödynnettävissä.
PoistaToinen osa Akatemian rahoituksesta on ns. vapaata rahoitusta, joka perustuu tieteelliseen erinomaisuuteen, joka arvioidaan kansainvälisen asiantuntijaryhmän perusteella. Tämän tutkimusrahoituksen tarkoituksena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa ilman rahoittajan asettamia aiherajauksia. Tavoitteena on siis nimenomaisesti tieteellisen tiedon lisääminen.
Tässä on huomattava, että Akatemia rahoittaa vain osan suomalaisesta tutkimuksesta. Lisäksi yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on omaa rahoitusta, joiden käytöstä ne päättävät itse. Ja kaiken tämän päälle tulevat erilaisten tahojen myöntämät apurahat sekä tutkimuspalvelut, joita voi kuka tahansa ostaa, kunhan maksaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle viulut ja liikevoiton.
Alfa-TV:n keskusteluohjelmat ovat tosiaan nostaneet suomalaisen asiakeskustelun tason kertaluokkaa korkeammaksi aiempaan verrattuna.
Vannominen koulutuksen ja tutkimuksen nimiin on itsepetosta. Nykyisen Suomen hallituksen 19 ministeristä 13 on erilaisia valtiotieteen ja filosofian maistereita, jotka eivät yksityissektorilta töitä saisi. Tutkisivat he mitä tahansa, ei siitä iloa Suomelle olisi.
VastaaPoistaKaksi ministereistä on oikeustieteen tutkinnon suorittaneita, joilla on jotain työsuorituksia yksityissektorilla. Kaksi ministereistä on maanviljelijää, joilla ei koulutusta juurikaan ole. Yksi on peruskoulun käynyt julkisen sektorin työntekijä. Yksi on ylioppilas, joka ei olisi koskaan noussut ministeriksi ilman muita ”saavutuksia”.
Tutkijankkoulutuksen ensisijainen tarkoitus ei ole tuottaa hallitukseen päättäjiä, vaan tutkijoita, korkeimman opetuksen antajia sekä yritysten T&K-toimien toteuttajia. Kari Enqvist julkaisi jokin aika sitten hyvän kirjoituksen, jossa näkyy myös asian muita puolia: https://yle.fi/uutiset/3-12307417
PoistaMutta totta on, ettei korkeasta koulutuksesta ole aina hyötyä. Ja että tässä maassa taitaa olla enemmän käyttöä koville ammattimiehelle kuin keskimääräiselle tiedostavaiselle humanistimaisterille.
Näin eläkkeellä olenkin ajatellut hyödyntää suorittavan työn taitojani, joita nuoruudessa tuli hankittua. Rekkakuskeista on kuulemma pulaa.
Poista"Rekkakuskeista on kuulemma pulaa."
VastaaPoistaVaikka ajo-oikeus CE on kortissa lisäksi tarvitaan ammattipätevyys. Traficomin sivuilla om tietoa aiheesta.
acc