Suomalaiset - tai ainakin kaikki punavihreät sellaiset - taitavat luulla, että Suomen metsät ovat surkeassa kunnossa tai jopa katoamassa ylisuurten hakkuiden takia. Tämä on kuitenkin väärinkäsitys, kuten Taloussanomien vuodelta 2019 peräisin olevassa jutussa todettiin.
Tämä tuli mieleeni, kun törmäsin Twitterissä tietoon valtakunnallisen metsien inventoinnin 100-vuotisjuhlasta. Ja etsin sen jälkeen asiaan liittyneen tiedotteen, jonka mukaan suomalaisten metsien puumäärän kasvu on hidastunut, mutta siitä huolimatta meillä on vihreää kultaa enemmän kuin koskaan kuluneen sadan vuoden aikana. Tai kuten edelle linkitetty Taloussanomien juttu kertoi, enemmän kuin satoihin vuosiin.
Tiedote sisälsi muitakin mielenkiintoisia tietoja. Punavihreäthän ovat väittäneet, että esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuun määrä olisi romahtanut ja vanhat järeät puut ja lehtipuut olisivat vähentyneet.
No, totuus on näidenkin seikkojen valossa tarua ihmeellisempää. Valtakunnallisen inventoinnin mukaan monimuotoisuuden kannalta tärkeän kuolleen puun määrä on edelleen lisääntynyt Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessakin sen aiemmin havaittu väheneminen on pysähtynyt.
Vanhojen puiden määrä on puolestaan pysynyt viimeiset vuosikymmenet aika lailla ennallaan, mutta järeiden yli 40 cm läpimittaisten puiden määrä on kasvanut inventoinnin 100 vuoden aikana eteläisimmässä Suomessa peräti 20-kertaiseksi.
Edellä kuvaamani totuus ja taru suomalaismetsien tilasta kertoo kouriintuntuvasti siitä kuinka likaisilla korteilla erilaiset poliittiset kansalaisjärjestöt pelaavat mediapeliä. Ja poliittisesti samansuuntainen media viestii tämän sellaisenaan ihmisille niin metsien kuin muidenkin asioiden suhteen.
Vai olisinko sittenkin väärässä tämän kirjoituksen ensimmäisen kappaleen osalta. Eli olisiko kuitenkin niin, että punavihreän kuplan ulkopuolella elävät suomalaiset ovat perillä metsiemme tilasta paremmin kuin mediasta voisi päätellä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kalajoen metsäpalojen historiallinen viitekehys
Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti
Laulun sanoin,,"Alas lyökää koko vanha maailma,,," se jertoo kaiken viher-vasemiston agendasta,,luodaan sopivaa epäonnistumisen narratiivia historiastamme. Aina joku hyödytön typerys nielaisee syötin. Yliopistonuorisolla on jo perinteitä täkyyn tarttumisesta. Afrikan tähti-kohu oiva esimerkki aiheesta. Kukaan ei peräänkuuluttanut, mistä euroopasta närkästyneet puhuvat,,EU, taloudellisesta, kulttuurisista vai maantieteellisistä eri euroopista. Ja onko Saamelaiset vastuussa Saksalaisten kolonialismista, mutta Kuolan Koltta-Saamelaiset eivät,, tai Färsaarelaiset on mutta Shetlannin saarelaiset ei,,,
VastaaPoistaViherkommunistista valhetta syydetään jatkuvalla syötöllä niskaamme.
VastaaPoistaMikähän punaviherneron, Emma Karin on hiljentänyt?
Pitäisihän Suomen ilmastohätätilasta muistuttaa monta kertaa päivässä. Metsäthän ne ensimmäiseksi katoavat ilmastohätätilassa.
Ilmastohätätilan julistamisen jälkeen vaaditaan hätätilalain julistamista jolloin aletaan rajoittamaan toisinajattelijoiden ihmisoikeuksia ja puututaan yksityisen omaisuuden käyttöön ja hallintaan. Ilmastohätätilan julistamisen kautta on tie totalitarismiin pedattu.
PoistaTuo entisaikojen metsien tuho kulki käsikädessä väkiluvun kasvun kanssa. Suomessa oli 1200-luvulla reilusti alle 100 tuhatta asukasta. Savupirtit olivat sisäänlämpiäviä. Poltto- ja rakennuspuuta meni vähän.
VastaaPoistaVäkiluku oli kasvanut 1600-luvun loppuun mennessä puoleen miljoonaan. Samalla vuosisadalla alettiin rakentaa uloslämpiäviä takkoja. Ne pitivät huoneet puhtaina noesta, mutta tekivät huoneista vetoisia ja kylmiä. Puuta jouduttiin polttamaan entistä enemmän. Uuneja kehitettiin 1800-luvulta lähtien lämpöä säästäviksi, mutta vasta 1900-luvun puolivälin aikaan leivinuunit lämmittivät asunnot yhtä hyvin kuin savupirttien kiukaat.
Kuten Taloussanomien jutussa mainittiin, peltojen kaskeaminen ja tervanpoltto tuhosivat metsiä. Samoin teki talojen lämmitys. Puuntarve kasvoi väestön lisääntyessä, sillä peltoja piti raivata sekä taloja ja maataloteen kuuluvia piharakennuksia rakentaa kiihtyvään tahtiin.
Esimerkiksi 1800-luvulla Suomen väkiluku kolminkertaistui vajaasta 900 tuhannesta 2,6 miljoonaan. Ei ole ihme, että talojen hirsiä jouduttiin vetämään hevosilla kilometrien päästä. Kylien ympäristöt oli hakattu paljaiksi.
Metsien ryöstöhyödyntämistä hillittin isojaolla, joilla kylien metsien yhteisomistuksesta vähitellen luovuttiin 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun välillä. Siinäkin näkee, että kommunistinen yhteisomistus johtaa kilparyöstelyyn. Kun taloille jaettiin omat metsäpalstat, niiden puita ei tarvinnut rientää kaatamaan ennen naapuria.
Nykyään tosiaan maamme metsät ovat hyvässä kunnossa verrattuna aikaisempiin vuosisatoihin. Siihen nähden saunomista paheksuvat moraaliposeerajat näyttäytyvät tietämättömältä pellelaumalta.