Ruotsalaiset päättivät jo viime vuosituhannen lopun kansanäänestyksessä lopettaa ydinvoimaloidensa käytön ennen aikojaan. Syynä oli USA:n Harrisburgissa sattunut ydinvoimaonnettomuus, joka ei aiheuttanut sen enempää henkilövahinkoja kuin merkittäviä ympäristövaikutuksiakaan.
Lähes 200 vuotta rauhassa eläneille Svea-mamman pojille ja tyttärille tapaus oli kuitenkin niin suuri järkytys, että kansanäänestyksen tulos oli mitä oli. Toki ydinvoimaloiden lopullista sulkemista on tosiasioiden edessä myöhemmin siirretty eteenpäin, mutta useita voimaloita on myös ehditty jo ajaa alas ja purkaa.
Nyt elämme uutta aikaa ja ydinvoimakauhun sijaan herkkähermoiset pelkäävät maailman kuumenevan hirvittäväksi pätsiksi kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvaessa ihmistoiminnan seurauksena. Merkittävin kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jonka pitoisuus on ilmakehässä kasvanut 1960-luvun alun 3,2 kymmenestuhannesosasta 2020 luvun 4,2 kymmenestuhannesosaan Mauna Loan mittausten mukaan.
Niinpä ruotsalaiset ovat huomanneet aiemman päätöksensä olleen hankalasti sovitettavissa nykyisen uhan torjuntaan. Ja sen seurauksena tuore mielipidetiedustelu kertoi, että länsinaapurin asukeista voimaloiden käyttöä haluaisi jatkaa peräti 77 prosenttia ja heistä noin kaksi kolmasosaa rakentaisi lisäksi uutta ydinvoimaa.
Nähtäväksi jää mitä ruotsalaiset lopulta tekevät ydinvoimaloidensa kanssa. Toivoa kuitenkin sopii, että Suomessa jatketaan tulevaisuudessakin entistä emämaata vähemmän hötkyilevää politiikkaa ja toimitaan heitä harkitummin niin energiapolitiikassa kuin muillakin elämänalueilla. Näin voidaan säästyä asioiden moneen kertaan tekemisestä sekä ennen kaikkea välttää peruuttamattomien virheiden syntyminen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Komissio hamuaa määräysvallan suomalaisiin metsiin
Haaste nobelisteille
Vihreää politiikkaa
Niin sanotun vihreän liikkeen psykohistoria on varsin suoralinjainen, ja sen alkuhan palautuu suurvaltojen taannoisiin maanpäällisiin ydinkoeräjäytyksiin -- eli tavallaan kaiken "ekologisen" ajattelun taustakuvana oli idea jonkin silmillä näkymättömän uhkatekijän aiheuttamasta maailmanlopusta.
VastaaPoistaYdinvoiman vastaisuus puki eskatologian opilliseen muotoon, ja siinähän sitten "vihreät" tekivät sen ensimmäisen mammuttimaisen ajatusvirheensä, kun eivät kyenneet erottamaan toisistaan ydinvoimaa sotavarustelussa ja ydinvoimaa rauhanomaisessa käytössä.
Toinen mammuttimainen häränpylly tehtiin suhtautumisessa globaalitalouteen ja kulutusyhteiskuntaan -- siinä esimerkiksi aluksi kaikkein EU-vastaisimmasta puolueesta puhkesikin kaikelle mahdolliselle kansainvälisyydelle kaikkein kiihkeimmän rakkaussuhteen omaava puolue. Ei pidä unohtaa miltä tuon ajattelun kannatuskuva näyttää -- vihreä "ajattelu" puhuttelee nimenomaan hyvinvoivia kaupunkilaisnaisia. Eli niitä ressukoita, joiden elämä on yksi suuri identiteettikriisi ja joita narsismiin olemuksellisesti kuuluva uhrirooleihin samaistuminen puhuttelee.
Kolmas ajatuksellinen häränpylly on sitten se että "ilmastonmuutoksesta" tehtiin eskatologia, vaikka maapallon selvitymisen pahin uhka on kehitysmaiden väestöräjähdys ja siitä seuraavat massiiviset kansainvaellukset. Tämä kammottava kognitiivinen dissonanssi on jotain niin syvälle uhriajatteluun taantunutta "järkeilyä", ettei sitä mitenkään voisi edes uskoa todeksi.
Mutta uskottavahan nuo on. "Vihreän ajattelun" perintö on aika bisarri todiste siitä millaisiin mahdottomuuksiin ihmisaivot pystyvät.
Johan täällä tehtiin lähes peruuttamaton hölmöntölmäys, siinä että turve saatutaa ja vaikka mitä. Turpeella voitaisiin korvata sitä puuttuvaa atomienergiaa ja tuontiöljyä jne. Mutta kun se perkeleen turve viittaa niin niihin turvenuijiin niin eihän sitä virheät tajua. Kohkataan vaan sähköautoista, joka lopulta on ohimenevää katoavaa kansanperinnettä. Vedystä on jo saatu lupaavia tuloksia, niin teollisuuden kuin liikenteenkin "puhdistajana", mutta ei meillä eikä virheissä. Kun se sähkö tulee töpselistä ja raha seinästä.
VastaaPoistaHuru-ukko
Entä mistä se vety tulee?
VastaaPoistaSitä maapallolla on vapaana alkuaineena vain mitättömiä määriä, lähinnä ilmakehän ylimmissä osissa. Niin että jos sitä aiotaan käyttää polttoaineena, se on ensin tuotettava jonkin muun energianlähteen avulla hajottamalla vettä vedyksi ja hapeksi. Energian varastointiin se kyllä käy ja saattaa olla kätevääkin, mutta primaariksi energianlähteeksi.
Ano 1508: Ydinvoimalla.
Poista