Helsingin Sanomat uutisoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen uuden raportin pohjalta, että matkapuhelimia valmistanut Nokia oli aikanaan tärkeämpi kuin Suomen kolme merkittävintä yritystä tänä päivänä. Ainakin jos kriteerinä on se, kuinka paljon yritykset tuottivat vuoden aikana maallemme arvonlisää.
Nykyisin merkittävimmät yritykset ovat OP, Neste ja Nordea. Niiden kunkin tuottamat lisäarvot Suomen taloudelle ovat noin 1,5 miljardia euroa. Nokia taas ei enää kuulu käytetyn kriteerin perusteella edes kymmenen merkittävimmän yrityksen joukkoon.
Koska tämä oli mielenkiintoista, katsoin tarkemmin tuota Etlan raporttia ja huomasin, että siellä oli yritysten suoran arvonlisän ohella myös toinen listaus. Ja ehkäpä vielä paljon tärkeämpi kuin HS:n uutisoima.
Siinä oli nimittäin laskettu kymmenen merkittävimmän yrityksen suoran arvonlisän ohella myös niiden kerrannaisvaikutukset. Ja se korosti asiaa, jota eilen sivusin, eli maamme metsätaloutta.
Kerrannaisvaikutusten lisäarvo huomoioiden maamme tärkeimmät yritykset ovat nimittäin UPM ja Metsä Group. Ja vasta kolmantena OP. Nämä yritykset - kaksi metsäteollisuuteen ja yksi pankki- ja vakuutustoimintaan keskittyvä - tuottavat taloudellemme vuodessa yhteensä 3,1, 2,6 ja 2,2 miljardin euron lisäarvot.
Jälkimmäinen vertailu yhdessä Nokian alasajon kanssa korostaa sitä, mikä merkitys uusiutuvien metsiemme talouskäytöllä on suomalaisten hyvinvoinnille. Se ei ehkä pysty sellaiseen nousuun kuin Nokia parikymmentä vuotta sitten, mutta puutavara- ja sellutuotanto ei myöskään surkastu samaan tapaan kuin kännykkäteollisuudellemme kävi.
Sen sijaan se tarjoaa kansakunnalle sellaista kassavirtaa, joka mahdollistaa korkean lisäarvon tuotteiden valmistuksen. Siis uusien teknologioiden kehittämisen tai koulutuksellisen sivistyksen tarjoamisen sekä itse metsäteollisuudessa että sen ulkopuolella. Ilman metsäteollisuutta näiden asioiden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa olisi juuri nyt paljon vaikeampaa.
Ja juuri siksi on vaarallista, että maamme poliittisista päättäjistä niin monet haluaisivat vetää maton alta metsiemme hyödyntämiseltä. Eikä pelkästään suomalaisista, vaan myös Suomen toiminnalle nykyisin raamit asettavan Euroopan Unionin päättäjistä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mahtavatkohan vihreät ymmärtää politiikkansa seurauksia?
Pääministeri Marin otti sulan hattuunsa, mutta vihreät nikottelevat
EU ja Suomen metsävarat
Mutta kaikki nämä tällaiset pähkäilyt vain väistävät tylyä todellisuutta.
VastaaPoistaTotuus on ettei jumala pidä ihmisistä huolta. Totuus on, ettei talouden jumala pidä ihmisistä huolta. Totuus on, että talouden pitäminen jumalana on hyvin huolestuttavaa, sillä taloususkovainen ei pysty ymmärtämään että eräänä päivänä totuus paljastuu.
Keskiaikana elettiin hyvin syvän uskonnollisuuden vallassa. Aikakauden viisaimmat älyt pohtivat kysymystä "universaaleista" -- ovatko yleiskäsitteet olemassa samassa mielessä kuin konkreettiset kohteet ovat. Musti ja Haukku ovat konkreettisia koiria, mutta onko jossain olemassa yleiskäsitteellinen "koira"?
Ja nyt sitten uskotan, että on olemassa "talous". Missä, jos saa luvan kysyä. Toki niitä operaatioita on, mutta kun esimerkiksi pankki ostaa ja myy rahaa, onko se "yritys"?
Suomenkin BKT voi nousta kolminkertaiseksi samaan aikaan, kun vuosittain tehtyjen työtuntien määrä pysyy täsmälleen samana. Työllisyydestä ei siis mikään ole kiinni. Sitä kuitenkin huudetaan kuin koiraa. Samat miehet nauravat halveksivasti sille, että naapurissa romahti taloususkovainen suurvalta, joka onnistui toteuttamaan 100-prosenttisen työllisyyden.
Niin vähin ajatusvoimin niin harhaisia ajatuksia. Ei ihme, etteivät yhteiskunnat pysty järjestämään kansalaisten elämää. Uinutaan yhdessä ruususen unta.
Talonpoikaisarmeija voitti punakaartin Vapaussodassa ja esti Neuvosto-Suomen synnyn. Siksi kaikki tuotanto, mikä tulee Suomen maaseudulta on täyttä paskaa. Tuon tämän kantani usein ilmi monissakin keskusteluissa, mutta siihen ei juurikaan kommentoida. Mutta jos hiukan ajattelee Suomen historiaa, niin huomaa, koska kaikki muuttui. Väinö Linnan fiktiivisen teoksen "ansiosta" huomattiin, että väärä puoli voitti Vapaussodan. Ja sen jälkeen kehitys on ollut tätä, mistä nyt nautimme...
VastaaPoistaKiitokset Hra.Professorille jälleen hyvästä kirjoituksesta ja mahdollisuudesta puskista huuteluun anonyyminä.
VastaaPoistaKommentoin muutama päivä sitten elinkeinojen tuhoamisvimmaa ja käytin esimerkkeinä tuulivoimaa & porotaloutta. Palaan siihen asiaan hetkeksi.
Tuulivoimalan rakentamisen tuki on tällä hetkellä 45% kustannuksista, tiet rakentaa kunta, kantaverkot Fingrid. Työpaikkoja ei voimala-alueille tule ja todistettavasti yhdenkään voimalakunnan veroprosentti ei ole laskenut rakentamisen jälkeen.
Otetaanpa vaikka 3000 lukuporoa, niiden arvo on noin 5-9 milj.euroa, riippuen alueesta. Työllistämisvaikutus on noin 20 kokopäivätoimista, osa-aikaiset päälle ja kerrannaisvaikutukset teurastamoihin, matkailuun, rautakauppoihin, konehuoltoon etc.
Mietitään kaivoksia. Kaivokset on loppupeleissä pienialaisia, verrattuna edellä mainittuun tuulivoimaan.
Kaivokset tarvitsevat koneita, laitteita ja työvoimaa. Mikäli näitä ei ole, metsätien rakentamiseen kaivinkone tuodaan kaukaa lavetilla. On kallista, kiitos kysymyksestä.
Lisäksi kaivoksella töissä olevat kuluttavat rahansa paikkakunnalla ja käyttävät palveluita.
Miten metsätalous. Useita kymmeniä vuosia seuranneena voin sanoa että, ainakin valtion metsiä hoidetaan hyvin. Nykyään vielä paremmin kuin aiemmin, kiitos Metsätalous oy:lle. Metsätalous oy ei tee kannattamattomia töitä, joten typerät ojitukset ja auraukset on pois valikoimasta.
Metsätalous pitää myöskin yllä paikallista konekantaa, on rekkoja, pienkonekorjaamoita, sahoja jne.
Mitenkä tehtaat. Jos puulla ei ole menekkiä, voidaan huoletta sanoa että viimeinen sammuttaa valot.
Jäljelle jää vain poromiehet ja porotalouden toimintakustannukset nousee, koska ympärillä ei ole muuta toimintaa. Tämä asettaa painetta lihan hinnalle, kun se nousee tarpeeksi, ei ole ostajia.
Matkailu. Matkailu tarvitsee luontoa ja vanhoja metsiä. Luonnonsuojelu on kuin investointi puitteisiin. Retrettiä korjailtiin yli kymmenellä miljoonalla eurolla, vastavaalla rahalla saa aikaan messevän kokoisen luontokohteen matkailun vetonaulaksi.
Mutta ilman tehtaita, metsätaloutta, kaivoksia porotaloutta ja maanviljelyä ei matkailukaan pärjää.
Kaikki palikat olisi periaatteessa sovitettavissa toisiinsa tyydyttävällä tavalla, paitsi kun iski tämä "Vihreä siirtymä". "Vihreä siirtymä" tuhoaa itseasiassa kaiken ja asettaaa myös luonnon riistonkohteeksi. Vakiintuneiden toimijoiden elinkeinoja säädellään, kun ne poistuvat, alkaa villi ja vapaa maanomistajien hyväksikäyttö.
Kuten olemme tästä tuulivoimastakin huomanneet.
Kuitupuun hinta on alle 15euroa kuutio, siellä missä oma tilani on. Ota tai jätä. Tervehdin ilolla uutta tehdasta ja toivon että tulevaisuudessa vihreissä ottaa vallan se porukka, joka osaa tehdä nuotion muutenkin kuin sytytyspaloilla.
Suomalaisilla on ihmeellinen hinku olla paavillisempia kuin paavi itse. Pätee tässä metsäasiassa hyvin. Välillä tuntuu että ainoa porukka joka suostuu redusoimaan kaiken hiilidioksiditasolle muuallakin kuin juhlapuheissa, löytyy meiltä Suomesta ja ikävä kyllä myös päättävältä tasolta.
VastaaPoistaLinkki raporttiin tekstissä ei osoita Etlan sivuille vaan paikalliselle C:-asemalle.
VastaaPoistaMetsäteollisuuden suurin vihollinen löytynee kuitenkin marginaalipuolue Vihreistä ja sille on muita syitä kuin luonnonsuojelu.
VastaaPoistaKun tietää miksi ja keiden toimesta kyseinen liike aikoinaan perustettiin niin he toimivat täysin johdon mukaisesti ja päämäärätietoisesti.
Ei Vihreän liikkeen agendat Euroopassa juurikaan eroa toisistaan.
Kaksi tavoitetta menee historiallisesti ylitse muiden ja ne ovat edelleen järjestyksessä:
1. Länsimaiden talouden tuhoaminen
2. Länsimaiden sisäisen turvallisuuden tuhoaminen
Kun seuraa nykypäivää niin ei ne tavoitteet mihinkään ole muuttuneet ja metsäteollisuuden tuhoamisella kohta yksi on Suomessa aikalailla saavutettu.
Sen tilalla voisi olla mitä muutakin tahansa jos sen painoarvo taloudelle olisi samaa luokkaa, vaikkapa kaalinviljely.
Ohisalo silmät kiiluen vaatii ulkonaliikkumiskieltoja ja armeijaa kaduille, taustalla on kuitenkin jo valmistelussa oleva matujen ohimarssi rokotusjonoissa.