Suomen Vihreä puolue on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen merkittävä. Viime vaalien yli 11 prosentin äänisaaliinsa, niiden oikeuttamien 20 kansanedustajan ja Keskustan tuella siitä tuli myös valtaa käyttävä hallituspuolue.
Kansalaiset yhdistänevät Vihreät ennen kaikkea ympäristönsuojeluun ja kaikenlaiseen muuhun pehmoisen hyvään. Sen vastapainoksi mielletään puolestaan Perussuomalaiset, joihin monet yhdistänevät kovan maahanmuuttopolitiikan, EU-kriittisyyden ja Halla-ahon aikana yhä enemmän myös oikeistolaisen markkinataloudellisen ajattelun, jossa ympäristönsuojelu ei ole kovin keskeisessä roolissa.
Tässä suhteessa oli mielenkiintoista lukea Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä, jossa haettiin vastausta siihen, että pitäisikö metsien suojelua lisätä, vaikka Suomen talous ja elinkeinoelämä kärsisivät. Koko kansan parissa 39 prosenttia oli tähän valmis, 38 prosenttia vastusti ja 23 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.
MT:n kyselyssä ääripäinä olivat todellakin perussuomalaisia ja vihreitä kannattavat henkilöt. Mutta eivät hekään jakautuneet mustavalkoisesti, vaan ensin mainituista 40 prosenttia ei joko tiennyt kantaansa tai halusi lisätä metsien suojelutoimia niiden aiheuttamista kustannuksista huolimatta. Vastaavasti 60 prosenttia ei halunnut uhrata taloutta metsien lisäsuojelulle.
Vihreän aatteen suosijoista puolestaan 75 prosenttia kannatti metsien lisäsuojelua mutta ainakin itselleni yllättäen peräti 11 prosenttia vastusti sitä. Ottaen huomioon, että nyt puhutaan puolueen alkuperäisimmästä ja syvimmästä aatteellisesta ytimestä kertoo tulos puolueen äänestäjäkunnassa olevan noin neljänneksen verran ilmaa. Se on mielestäni varsin paljon.
Olisikin äärimmäisen mielenkiintoista tietää, että mitkä syyt tekevät näistä taloudellisesti vastuullisista henkilöistä maamme ympäristöpuolueen kannattajia. Onko se puolueen löperö maahanmuuttopolitiikka, feministinen ote, punavihreän kuplan komformistinen paine vai jokin aivan muu seikka?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkimustietoa faktantarkastajille ja päätösentekijöille
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta
Vihreät ovat niin globaaleja, ainakin maahanmuutosta puhuttaessa. Kas kun ei heitä kiinnosta Amazonin metsien hakkuu. MTV uutinen toukokuulta: ”Amazonin alueen metsien hävittäminen on kiihtynyt tänä keväänä Brasiliassa. Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana sademetsää tuhottiin hakkaamalla ja polttamalla yli 1 200 neliökilometriä, yli 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. … Palot riehuvat jälleen Amazonin sademetsissä. Myös hakkuut ovat lisääntyneet. Satelliittimittausten mukaan sademetsää hävitettiin huhtikuussa 64 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten huhtikuussa, kaikkiaan lähes 530 neliökilometriä.”
VastaaPoistaIlmastonmuutoksen kannalta Suomen metsähakkuut ovat yhtä tyhjän kanssa. Amazonin alueella on sademetsiä 5,5 miljoonaa km2. Alueesta 60 % kuuluu Brasilialle. Suomen pinta-alasta 0,2 miljoonaa km2 on metsää. ”Suomen metsien kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu ylittää vuotuisen puuston poistuman, joten metsävaramme karttuvat kaiken aikaa. Samalla metsiin sitoutuneen hiilen määrä kasvaa.”
Sademetsät muuttuvat hyväkasvuisiksi laidunmaiksi. Brassit varmasti tietävät parhaiten, mitä maillaan tekevät. Turhaa jeesustelua.
PoistaOutoihin palautteisiin ei kannata vastata. Teen poikkeuksen. Siis suomalaiset eivät tiedä, mitä metsilleen tekevät. Sademetsien tuhoaminen tehdään sen takia, että saadaan lisää ruokaa väestöräjähdyksen kasvattamalle väkimäärälle. Lihakarjaa tuotetaan paljolti eurooppalaisia varten. Sademetsien tuhoaminen vaikuttaa ilmastomuutokseen enemmän kuin kaikki Suomen ilmastotoimet yhteensä. Lisäksi sen alta kuolee tuhansittain lajeja sukupuuttoon. Alkuperäiskansojen asuinalueet tuhotaan ja hekin kuolevat. Ei kiinnosta vihreitä, eikä nimetöntä kommentoijaa.
PoistaKyse ei ole tuhoamisesta. On aivan normaalia, että nousevat kansakunnat haluavat raivata lisää laidun- ja viljelymaata. Näin Euroopassakin on tehty ja toivottavasti myös Afrikassa innostuttaisiin. Afrikassa on eniten raivauskelpoista pinta-alaa. Parempi olisi, että paikallinen nuoriso innostuisi raivaus- ja viljelyhommista kuin, että lähtisivät Eurooppaan loppuelämän all inclusiveen. Alkuperäiskansoja ei voida ikuisesti säilöä kivikautiseen reservaattiin. Ennemmin tai myöhemmin nuoriso saa selville, että elämää on kotikylänkin ulkopuolella ja muutakin ruokaa on kuin toukkia ja muurahaisen munia.
PoistaArvostan suuresti tutkimustyötänne maahanmuutosta ja sen kustannuksista. Nyt tuntuu, että olette antaneet ilmastonmuutosvouhottajien vetää itseänne höplästä. Tai sitten teette Brasilialla helppoa propagandaa, jonka tiedätte vetoavan myös näihin ilmastonmuutos-stalinisteihin. Annetaan brassien hoitaa omat asiansa. Hoidetaan me myös omamme, eli hakataan metsiä ja nostetaan turvetta siihen malliin, että taloutemme kukoistaa.
Loppuuko maailmasta happi, jos viidakot katoavat?
PoistaSuomalaiset ovat luontokansa, joka ei turhan tarkkaan politiikkaa seuraa. Se Vihreiden ilmavara lienee luonnonsuojeluhenkisiä äänestäjiä.
VastaaPoistaTuhka sanoisi Vihreät eivät ole pitkään aikaan suuremmin välittäneet ympäristöstä ja luonnosta tavalla jolla olisi merkitystä.
VastaaPoistaHe eivät aja ydinvoimaa joka torjuisi ilmastomuutosta (osa heistä onneksi ajaa pienydinvoimaa)
He eivät käsittele kehitysmaiden väestöräjähdystä ja siitä seuraavia ongelmia, jotka vaikuttavat merkittävästi ympäristöön.
Eivät halua tuoda tehtaita ja tuotantoa pois esim. Kiinasta jolla vähenntettäisiin päästöjä ja saasteita.
Ottavat lisää velkarahaa kulutusyhdyskunnan ylläpitoon, vaikka sanovat vastustavansa kulutusta.
He välittävät luonnosta silloin kun se sopii heille, ei muulloin.
Poliitiikkojen puheet ja teot ovat eri asioita.
Vihreillä stalinistihuorilla on parin miljardin äänestäjän sorrettu vähemmistö Afrikassa ja Lähi-idässä joiden ihmisoikeus on tulla Suomeen äänestämään heitä.Ihmisoikeuksia kunnioittavassa vihreässä paratiisissa äänestäjät pyhälle hyvyyden ideologialle tuodaan muualta koska kansainväliset sopimukset ja inhimillinen velvollisuus.
VastaaPoistaKysymyksiä, jotka koskevat koko maailman muutamissa vuosikymmenissä valloittaneen ajattelun kantavia voimia, ei kannata esittää eikä käsitellä kuin niissä voisi olla kysymys jostain "tiedollisesta". Mikään tiedollinen ei voi saavuttaa kannattajia ja levitä niin nopeasti kuin mitä "vihreän ajattelun" kohdalla on tapahtunut.
VastaaPoistaJotain kertoo se, että kyseesssä on yhteiskunnan yläkerroksista, oppineista kaupunkilaisista kannatustan saava ajattelu. Vahva normatiivisuus huokuu kaikesta siitä mihin "vihreys" asiatasolla ottaa kantaa. "Tiedollisesti" ottaen mitä valtavimmat kognitiiviset dissonanssit, kuten juuri tuo mainittu ydinvoiman vastustaminen, tai se, että voidaan yhtä aikaa vaatia kasvun rajoittamista ja rajojen avaamista kaikkien kehitysmaalaisten vaellukselle eurooppalaisiin hyvinvointivaltioihin -- kaikki tämä kertoo, että kyseessä on enemminkin uskonnon kaltainen ja jostain syystä ajassamme laajalti puhutteleva liike, eikä mikään asiasisällöllisten kysymysten päämäärärationaalinen käsittely.
Oma käsitykseni on että liike syntyi luontevana jatkeena maanpäällisiä ydinkokeita vastustaneelle laajalle kansanliikkelle, ja koko ajattelu perustuu vahvaan, uskonnollislaatuiseksi eskatologiaksi kasvaneeseen uhriajatteluun. Maallistuneen länsimaailman varsinainen uususkontohan on talouskasvu -- "rahassa" elää pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma -- mutta koska taloususkonnolla ei ole eskatologiaa, maallistumisessa jäi tyhjä psyykkinen lokero, jonka vihreä ajattelu sitten täytti.
Aiheesta voisi joku nerokkaampi ajattelija kirjoittaa laajan pohdiskelun. Itse olen raapaissut pintaa esimerkiksi jutussa johon pääsee nimeäni klikkaamalla.
Ihan mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni sadasta nykyajan "luontoihmisestä" erottaa vaikkapa harakan variksesta.
VastaaPoistaPikkukaupungin laitamilla "luontoihmisiä" seuranneena veikkaisin artikkelin alussa mainittua vaalitulosta, eli 11.
PoistaJärjestettyyn "luontoon" pääsy on heille hieno kokemus. Oikeaan luontoon joutuminen yhtä helvettiä.
Helsingissä Vihreät ajavat betoslummipolitiikkaa raideliikenteen varaan ja nakertavat pala palalta mm. Keskuspuistoa.
VastaaPoistaKeskimäärin "paras" tieto metsistä, niiden kasvusta, hakkuutavoista ja luonnosta, tuntuisi olevan niillä joiden luontokokemus rajoittuu Nuuksiossa eväsleipien syöntiin. Tai vaihtoehtoisesti mutkamäki reissulla tienvarren metsien katseluun.
VastaaPoistaMetsät kasvaa oikeasti todella hyvin Suomessa ja avohakkuu sopii joillekin paikoille mainiosti.
Mutta jos ei jaksa automaattimersusta kävellä, tienvarsikusella käydessään, sataa metriä kauemmaksi tiestä, kannattaa tutustua maanmittauslaitoksen sivuihin.
Suomessa kasvulliseksi metsämaaksi pääsee liiterillisellä puita/ha. Kun se raja ylityy, jokainen näre on puuta ja se lasketaan tilastoon mukaan.
Valtionmaiden avohakkuuaukkojen koko alkaa olemaan kilometrejä kanttiinsa. Se vain hakataan paljaaksi muutaman vuoden aikana, jotta voidaan sanoa että pienaukkoja tehdään. Edellä mainitun jokainen voi tarkastaa, niin ikään Maanmittauslaitoksen sivuilta, ilmakuvista. Vaikkapa Ylläksen etelä puolelta. Siellähän ne etelän ihmiset käy erämaahan tutustumassa.
En yhtään ihmettele, jos alkaa eräjormaa v***ttaan. Tai poromiestä.
Vihreiden kannatuksesta ja luontosuhteesta voin sanoa sen, että moni vihreisiin kallellaan oleva kaveri (oikeastaan ne kaikki. Itsekin), on nykyään täysverinen PS. Tämä taas johtuu tuulivoimasta, elämälle vieraasta asenteesta ja maahanmuuttopolitiikasta.
Se että oli vihreisiin kallellaan, ei tarkoita niiden äänestämistä, vaan sympatisointia. Luultiin että vihreitä kiinnostaa luonnontila ja metsien käyttö järkevästi.
Avohakkuu on aika monessa kohteessa kusetusta. Metsänhoitoyhdistykset vetää tyhmää maanomistajaa kuivalla kakkoseen. Ensin vaan valtakirja ja kaikki hoituu. Tiet kuntoon, helvetillinen avohakkuu, sen jälkeen auraus, taimien istutus. Sitten uusi taimien istutus, kun puolet kuivasi pystyyn. Sitten kuloheinän ja pusikon raivausta, ettei taimet tukehdu. Aivan hemmetin kallista lystiä. "Onneksi" kaikkea tuetaan ja saa vähennyksiin.
25 vuoden päästä heinikon keskellä kasvaa joulukuusia. Oikeasti ne on mäntyjä, mutta oksat kasvaa alhaalta saakka.
Kangasmailla paras ja halvin tapa on siemenpuu hakkuu ja mätästys. Jatkuvasta kasvatuksesta en vielä tiedä, aika näyttää.
Metsien suojelun osalta sanon että, jos muutaman prosentin sivuun siirtäminen kirpasee, omistaa liian vähän hehtaareita.
Tällä hetkellä metsämaan lailla suojellun pinta-alan prosentit pyörii alle kolmessa. Siis niillä alueilla, joilla metsänkasvusta voidaan puhua. Joka väittää muuta, puhuu paskaa ja suosittelen muutamaa biologian oppituntia, että erottaa metsämaan, kitumaan ja joutomaan toisistaan.
Jos taas puhutaan vanhoista metsistä (pohjoisessa yli 200v.), ne kelkotaan sellukattilaan 14euroa/kuutio. Sahat ei osta ylijäreää tukkia. Vahinko ei ole suuri, kun sen ikäisiä metsiä on niin vähän.
Välillä tuntuu, että hra Professori on itse metsäpuolen tukiautomaattia pyörittämässä, kun niin kovin avohakkuita puolustaa.
Naapurin äijä meinasi aikoinaan joutua raastupaan, kun ei suostunut pirtin takaa avohakkaamaan ja auraamaan. Meni ryökäle ottamaan vain parhaimmat tukit, myi nekin suoraan sahalle ja sai hyvät rahat. Metsänhoitoyhdistyksen pojilla meni provikat sivuun.
Äijä on mullan alla, pirtin takana komea mettä.
En vastusta avohakkuuta, mutta ihmetyttää pirusti tuo hirveä into puolustaa sitä, kun vuosikymmeniä ensin tapeltiin siitä, että omilla mailla saa hakata muillakin tavoin.
Terv.maanomistaja
Nyt on todellista "asiantuntijuutta". Satojen hehtaarien aukkoja ja aurausta. Siemenpuita ja mätästystä. Tukkipuut sellukattilaan. Paljonko niitä metsähehtaareja olikaan?
PoistaKiitos, Maanomistaja, pitkästä kommentistasi
VastaaPoista! Punnittu ja kokemusperäinen näkemys metsäasioista kiinnostaa betonilähiön asukkiakin, joka välittää maisemasta ja toisten hyvinvoinnista. Kyllä kai kaikkien mielestä lopulta parhaat päätökset metsänhoidossakin tekisi melkein aina se lähimpää katsova, eli yksityismailla omistaja. Ostajien ja hallitusten valta aiheuttaa vahinkoa.
Kuten sanottu, katsokaa tuoreita ilmakuvia, ikäluokkajakaumaa ja kysykää paikalliselta sahalta minkä kokoinen tukki menee sahasta läpi.
VastaaPoistaMetsähallitusta aina syytetään kaikesta mahdollisesta, mutta todellisuudessa niillä on tällä hetkellä parhaat ohjeistukset ja aivan ehdottomasti paras suunnittelu. Kiitos kuulunee Oy päätteelle. Ei tehdä turhia. Ainoa huono puoli on, että niiden aukot on isoja. Ne tehdään hakkaamalla osissa. Eli ensin hakataan kuviot a,c ja e. Muutaman vuoden päästä b,d ja f. Lopputulemana on suhteellisen iso aukko, joka vaikuttaa riistakantoihin ja porojen laidunmaihin merkittävästi.
Niitä hehtaareja on 230. Entä sinulla?
Vain 70 hehtaaria. Metsäaurausta ei enää juurikaan käytetä, vaikka se puolustaa paikkaansa paksukunttaisilla mailla. Mätästys on istutusta edeltävä toimenpide tuoreilla tai vedenvaivaamilla metsämailla. Luontaisessa uudistuksessa käytetään laikutusta tai äestystä. On erittäin harvinaista, että isoa tukkia päätyisi sellukattilaan. Kyse on silloin ns. lumpeista, joissa on joku vaurio tai kasvuvirhe. Ylisuuret tukit ovat nykyään harvinaisia ja sellaisille erikoispuille löytyy rahakkaita ostajia.
PoistaJeps. Samoilla linjoilla ollaan. Tärkeintä on valita tapa kohteen mukaan.
VastaaPoistaAurausta yritetään tyrkyttää leimikon myyjälle, koska siitä voi laskuttaa. Minulle aurausta ehdotettiin jopa harjukohteessa. Oli vaikea olla nauramatta. Koneen jäljet riitti ihan hyvin maanmuokkaukseksi ja siemenpuista kylvö. Nyt on komea taimikko nousemassa.
Kerran taas kohteesta taskuun jäävä tulo olisi jälkitöiden vuoksi ollut sitä luokkaa, että sanoin käyväni mieluummin sienessä ja marjassa. Tosin ei se kohdekkaan iso ollut.
Ylisuuret tukit tulevat ainakin pohjoisessa vanhoista luonnonmetsistä ja ottaen huomioon kuinka vähän niitä loppupeleissä on. Jättäsin kokonaan kaatamatta. Eikä niitä rahakkaita ostajia oikeasti ole jonoksi saakka. Yksittäisille rungoille löytyy kyllä varmasti ostajia.
Suomessa puukauppa on bulkkitavaran myymistä. Laatuluokitus ja arvon nousu tapahtuu vasta sahalla. Mutta tukin myyjä saa saman hinnan, oli kohde sitten lannoitettua broileritukkia tai tiukkasyistä ehtaa tavaraa.
Jatkuvan kasvatuksen väheksyminen kuulostaa vahvasti leimikon ostajan puheilta. Päätehakkuu on helppo, provikka maksimaalinen. Pajatson tyhjentämiseltä se minusta kuulostaa.