Paljonko SARS-CoV-2 tappaisi ihmisiä pohjoismaissa, jos se saisi levitä vapaasti?

Koronaviruspandemiasta kertoviin uutisiin tulee lähes aina yleisökommentteja, joissa väitetään SARS-CoV-2-viruksen torjuntatoimien olevan tarpeettomia. Siksi tein pienen laskutoimituksen asiaa selventääkseni. 

Oletuksena laskelmalleni on se, että Suomen, Tanskan ja Norjan tilastot tartunnoista ja kuolemantapauksista olisivat kohtuullisen luotettavia. Tämä lienee varsin todennäköistä. 

Laskelmassa määritin kunkin maan kuolleisuuden siellä koronavirukseen kuolleiden ja tartunnan välisenä osamääränä. Näin laskien Suomessa kuolisi 2,4 prosenttia tartunnan saaneista. Norjan ja Tanskan vastaavat kuolleisuusfrekvenssit olisivat 1,6 ja 1,8 prosenttia. Näiden väkiluvulla painottamaton keskiarvo on 1,95 prosenttia (kaikkien kolmen väkiluku on käytännössä sama, joten painotus muuttaisi tulosta vain vähän).

Jos nyt kerrotaan tuo keskimääräinen kuolleiden osuus sairastuneista kunkin maan väkiluvulla saadaan Suomessa, Norjassa ja Tanskassa pandemian aikana kuolevien lopulliseksi määriksi 107 000, 106 000 ja 113 000 ihmistä. Tämä siis sillä oletuksella, että jokainen ihminen saa lopulta tartunnan ja kuolee siihen yhtä todennäköisesti. Näin ei tietenkään ole, vaan osa ihmisistä jää joka tapauksessa ilman tartuntaa ja taudin vakavuuskin vaihtelee.

Olettakaamme siten, että puolet väestöstä saisi tartunnan, eivätkä jo tartunnan saaneet eroaisi kuolleisuudeltaan myöhemmin viruksen saavista. Näillä oletuksilla laskettuna kolmen pohjoismaan kuolleisuudet olisivat hieman yli 50 000 ihmistä maata kohti, mikäli viruksen annettaisiin levitä vapaasti. 

Se olisi kansallinen katastrofi ja noin tuhatkertainen tyypilliseen influenssaan verrattuna. Siis aivan eri suuruusluokkaa kuin laskutoimitukseeni kuviteltavissa olevat mahdolliset virheet yhteensä.

Laskelmani tulosta on lisäksi pidettävä pikemmin ala- kuin yläestimaattina, sillä viruksen levitessä vapaasti romahtaisi terveydenhuolto, jolloin vakavasti sairastuneiden hoito jäisi nykyistä huonommaksi ja kuolleiden suhteellinen määrä kasvaisi merkittävästi. Siten kuolleiden määrä nousisi mitä todennäköisimmin oleellisesti suuremmaksi kuin edellä esittämäni 50 000 ihmistä.

On siis aivan selvää, että pandemian pysäyttämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat oikeutettuja, mikäli pidämme ihmiselämää ensisijaisena arvona suhteessa talouteen. Loputtomasti näin ei kuitenkaan voida tehdä, vaan jossain vaiheessa yhteiskunnan kantokyky lakkaa. 

Siksi meidät pälkähästä päästävän rokotteen kehittämiseen on syytä satsata - ja näin myös tehdään. Maailmalla on tällä hetkellä yhteensä yli 180 rokotuksenkehitysohjelmaa. Toivon mukaan niistä mahdollisimman moni, tai edes yksi, tuottaa sellaisen rokotteen, joka myös tehoaa virukseen ja on käyttäjälleen turvallinen. Ja jonka tuotanto saadaan nopeasti laajamittaiseksi.

Kuriositeettina mainittakoon, että laskin myös sen, miten koronaan leväperäisesti suhtautunut Ruotsi on tilastoinut omat tartuntatapauksensa. Siellä on tilastojen mukaan kuollut peräti 5,4 prosenttia tartunnan saaneista, mikä on 2,8 kertaa enemmän kuin muissa pohjoismaissa. 

Tämä tarkoittanee sitä, että länsinaapuri on jättänyt tilastoimatta noin 64 prosenttia sairastuneistaan, sillä ei liene uskottavaa, että länsinaapurimme terveydenhuolto olisi onnistunut pelastamaan vain noin joka kolmannen sellaisen potilaan, joka olisi saatu hoidetuksi muissa pohjoismaissa. 

Merkittävää on myös se, että laumasuojaan ruotsalaisilla on kuitenkin vielä niin pitkä matka, ettei maa ehdi saavuttaa sitä ennen kuin se synnytetään rokotteen avulla. Siten muihin pohjoismaihin verrattuna "ylimääräiset" kuolleet ovat olleet siellä turhia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hätkähdyttävät koronatilastot
Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?
Koronaviruksen tulevaisuus