Toimin tässä tiedonvälittäjänä ja kerron arvoisille lukijoilleni, että juuri nyt on kansainvälinen ilmastolakkopäivä. Ei siitä sen enempää, sillä en aio osallistua lakkoiluun sen kummemmin.
Itse aihe on kuitenkin itselleni tärkeä, kuten lukuisista ilmastoaiheisista kirjoituksistani voi päätellä. Siksipä tuon tässä kirjoituksessa esille myös toisenlaisen näkökulman ilmastokriisiin - toimien siis toisenkin kerran tiedonvälittäjänä tai ainakin tärkeästä asiasta muistuttajana.
Välitettävä tieto tulee MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkaraiselta, jonka mukaan "Suomen metsät tulevat sitomaan tänä vuonna yli 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme. Tai itse asiassa metsät sitovat yli kaksinkertaisesti sen, mitä päästömme ovat. Mutta hakkuiden jälkeenkin metsät hoitavat päästöistä neljä viidesosaa."
Hakkarainen korosti kirjoituksessaan, ettei tuo sidonta tule ilmaiseksi, vaan on seurausta panostuksista hyvään metsänhoitoon. Panostus kuitenkin kannattaa, koska se "on erittäin kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa. Se on yhteiskunnalle kymmeniä kertoja kustannustehokkaampaa kuin hakkuiden vähentäminen: euro metsään tuo kymmeniä takaisin!"
Samalla hän moittii hallitustamme siitä, että "samaan aikaan, kun kaikista tuuteista tulee taukoamatta hiilineutraalisuutta ja ilmastotalkoita, biotaloutta ei mainita missään. Sanaa tai mitään siihen liittyvää saa turhaan hakea myös budjettiesityksestä."
Tässä yhteydessä on ymmärrettävä, ettei kukaan investoi metsiin, ellei oleta saavansa rahojaan aikanaan takaisin korkojen kera. Ja jos metsiin sijoittaminen ei kannata, syntyy paineita niiden peittämän pinta-alan vaihtoehtoiseen käyttöön. Ja se ei pitkällä aikavälillä johda ilmastonielun kasvamiseen vaan sen alasajoon kuten parhaillaan on käymässä esimerkiksi Brasiliassa.
Nähtäväksi siis jää, palaako biotalous suomalaiseen ilmastopolitiikkaan Marinin kabinetin menossa olevien kauhuvuosien jälkeen, vai unohdammeko merkittävimmän uusiutuvan luonnonvaramme hyödyntämisen ilmastokiihkon syövereihin. Ainakaan vielä näin ei ole tapahtunut, koska kuluva viikko on kertonut kahdesta pienehköstä investoinnista alalle.
Niistä ensimmäinen oli Kaskisten jatkojalostustehdas ja toinen Stora Enson sahainvestointi Uimaharjulle. Siten hallitus ei ole vielä saanut kokonaan kitketyksi biotalousalan toimijoiden uskoa järjen voittoon suomalaisessa ilmastopolitiikassa.
Toivottavasti näin on jatkossakin. Siihen ainakin viittaa tuoreehko tutkimus, jonka huonosti vihreään narratiiviin ja median luomaan kuvaan sopivien tulosten mukaan metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaipolan paperitehtaan lopettaminen toimikoon vakavana varoituksena hallitukselle ja medialle
Sademetsätuhon syyt
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
Suomen mahdollinen metsäongelma ei nähdäkseni liity siihen, etteikö olisi metsiä vaan metsien laatuun eli biodiversiteetti kaventumiseen. Tämä on aidosti tärkeä asia tämä luonnon monimuotoisuus.
VastaaPoistaTämä pitää paikkansa, mutta myös tämä asia on tulossa hallintaan. Se vie kuitenkin aikansa.
PoistaBiodiversiteetin...
VastaaPoistaSuomen metsätaloudessa on kaksi suurta ongelmaa. Metsät sijaitsevat maaseudulla ja ovat yksityisomistuksessa, paha paha!
VastaaPoistaLady domoinoiden vallanhimoon ja haluun kyykyttää miesvaltaisia aloja sopii huonosti järjenkäyttö. Kuviteltu sukupuolten välinen sota on tärkeintä näille utopiassa eläville tunteilijoille. Eivät pöljät ymmärrä, että heidänkin etunsa on,että Suomessa on tuotantoa.
VastaaPoista(Lähes) kaikki hiili, minkä metsät ilmasta sitovat, päätyy kyllä ennemmin tai myöhemmin takaisin ilmakehään hiilidioksidina. Joskus tosin hyvinkin paljon myöhemmin. Oleellista kuitenkin on, kuinka pitkän ajan hiili ehtii olla poissa ilmakehästä ennen paluutaan. Jos puun annetaan jäädä metsään siihen saakka, kunnes se kuolee ja lopulta maatuu, hiilidioksidia syntyy sen lahotessa. Mutta jos se puu kaadetaan, hakkuusta hiilidioksidin paluuseen kuluva aika voi vaihdella hyvinkin paljon riippuen siitä, mihin puu käytetään. Ja ilmakehässä millä tahansa hetkellä olevan hiilidioksidin määrä riippuu toki siitäkin, kuinka kauan hiiliatomit keskimäärin ehtivät kasvien lehdissä tapahtuvan sitoutumisensa ja paluunsa välisenä aikana olla poissa ilmakehästä.
VastaaPoistaNopeimmin hakatussa puussa oleva hiili palautuu ilmakehään tietenkin, jos se käytetään polttopuuksi.
Jos se sen sijaan käytetään rakennuspuuksi tai siitä tehdään huonekaluja, ja jos se lahosuojataan, tämä aika sen sijaan voi olla hyvinkin pitkä, useinkin satoja, joskus mahdollisesti jopa tuhansia vuosia.
Jos taas puu jalostetaan paperiksi, asia riippuu paljonkin siitä, mihin paperi käytetään. Siihen tosin metsänomistaja ei juuri pysty vaikuttamaan, ja tuskin se on eritysesti hänen intresseissäänkään.
Mutta: Moni mainoslehtinen päätyy postiluukun alta suoraan roskakoriin, sanomalehdetkin vain vähän myöhemmin, kun taas toista ääripäätä edustavat monet kirjat ja arkistoidut asiakirjat. Eräänlaisina hiilinieluina nekin siis toimivat, niin kauan kuin ne ovat tallessa ja riittävän hyvässä kunnossa. Tosin paperin valmistukseen kuluu varsin paljon polttoainetta.
VATT:n mukaan virheä elvytys ei olekaan oikeaa elvytystä. 3,5% vaihtuikin todellisuudessa 0,035% kasvuksi. Että silleen se viherhumppa työllistää ja parantaa maailmaa!!
VastaaPoistaHuru-ukko
Propagandan perussääntöihin kuuluu valeen toistaminen mahdollisimman monta kertaa. Poikkeuksena ei ole ilmastovale, siis että ihmisen toiminnalla olisi HUOMATTAVA vaikutus koko maapallon ilmaston lämpötilaan ja siihen vedoten keksityt kaikenlaiset idioottimaisuudet kuten "hiilineutraalisuuden" tavoittelu ja tähän kytköksissä oleva korruptionkäryinen päästökauppa.
VastaaPoistaKs. myös "Päästökauppa – Euroopan suurin huijaus.",
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jaakkojuhaniojaniemi/153478-paastokauppa-euroopan-suurin-huijaus/
Aiheeseen liittyy myös esim. seuraava kirja:
"The Deliberate Corruption of Climate Science"
by climatologist Dr. Ball Tim Ball
Kalergi-suunnitelma