Australian valtavat maastopalot ovat saaneet huomiota mediassa. Tämä ei tietenkään ole ihme, sillä niissä on viime vuoden aikana kuollut ainakin 11 ihmistä. Myös eläimet ovat kärsineet niiden takia.
Tästä kaikesta huolimatta on muistettava, että Australiassa maastopalot ovat vuosittain toistuva ilmiö, sillä saarimantereen ilmasto on kuuma ja maasto monin paikoin erittäin kuivaa. Merkityksetöntä ei liene myöskään väkiluvun nopea lisääntyminen, sillä tulipaloista huomattava osa syntyy ihmisen toiminnan seurauksena, aika usein jopa tarkoituksella.
Joka tapauksessa Australian maastopalot on julkisuudessa liitetty ennen kaikkea ilmaston lämpenemiseen, vaikka ilmiselvää kytkentää ei olekaan. Lisäksi muistutan arvoisaa lukijaani saarimantereen lämpötilastojen yllättävistä käänteistä, joihin voi tutustua kulkien tästä blogimerkinnästä hyperlinkkien kautta kohti menneisyyttä.
Yksi seikka, jota en ole huomannut mediassa käsiteltävän liittyy Australian maastopalojen historiaan. Ennen kaikkea siihen, kuinka vanhan ennätyksen kulunut vuosi löi.
Vastauksen löydämme - mistäpä muustakaan kuin aihetta käsittelevästä Wikipedian artikkelista. Siellä nimittäin kerrottaan maastopalojen riehuneen vuoden 2019 aikana peräti 5,9 miljoonan hehtaarin alueella. Näin vuodelta 1851 oleva 5,0 miljoonan hehtaarin ennätys muuttui historiaksi. Seuraavina tilastoissa ovat vuosien 1974-75 ja 1951-52 aikaiset 4,5 ja 4,0 miljoonan hehtaarin palot.
Lopuksi on varmuuden vuoksi sanottava, että tarkistin edelle kirjoittamissani vuosiluvut kolmeen kertaan, joten niissä ei pitäisi olla virheitä (eli ne ovat samat kuin Wikipediassa), vaan nuo aiemmat jättipalot ovat todellakin syntyneet ennen globaalin ilmaston nopeaa lämpenemistä 1980- ja 1990-luvuilla. Siten niitä ei ole voitu kytkeä ilmastonmuutokseen.
Tämän vuoden osalta niin voidaan tietenkin tehdä, sillä ajallinen korrelaatio on kiistaton. Nähtäväksi siis jää, kuinka nopeasti tämän vuoden maastopalo-ennätykset tulevat rikotuksi Australiassa. Siitä voisin kuitenkin lyödä vaikka vetoa, ettei siihen mene 168 vuotta kuten vuoden 1851 ennätyksen rikkomiseen, vaan nyt nähty ennätys ylitetään paljon nopeammin. Näin jo siksi, että mahdollisen tappion tullessa olen jo aikaa sitten muuttunut maan matosiksi ja siten kykenemätön kuittaamaan velkani.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suru tieteen puolesta
Kissauutinen
Kiertomatka Australian tulimerestä Suomeen
Jos Australian metsäpalot todellakin johtuvat ihmisen aiheuttamasta teollisuuden ajan ilmastonmuutoksesta kannattaisi myös biologien suunnata huomionsa alueelle.
VastaaPoistaVieraillessani NSW:n Blue Mountains - sademetsäalueella (kyllä, Australiassa on sademetsää) näin siellä omin silmin puulajin joka tekee käpyjä vasta vaurioiduttuaan riittävän pahoin metsäpalossa. Tällöin juuri kaskettu ympäristö tarjoaa ravinteikkaan ja kilpailusta vapaan kasvualustan jälkeläisille.
Koska teollistumisen ajanjakso on evolutaarisessa mielessä pelkkä silmänräpäys, kannattaisi näitä puita tutkia suurella mielenkiinnolla sillä ne olivat yleisiä ja pääsääntöisesti melko vanhoja. Tästä voi tehdä johtopäätöksen että ominaisuuden kehittymisen on oltava tapahtunut parissa-kolmessa sukupolvessa ja se on tästä johtuen evoluutiomielessä suorastaan vallankumouksellinen havainto.
Toinen vaihtoehto voi toki olla, että johtopäätökseni oletuksissa on jokin fundamentaalinen virhe. Vallalla olevan ilmasto-opin pohjilta en kuitenkaan kykene sellaista osoittamaan.
Koska en ole tutkimuksen ammattilainen, pyydänkin ystävällisesti Professoria arvioimaan mikä johtopäätöksessäni voisi olla pielessä. Samalla toivotan hänelle ja muille kanssalukijoille oikein hyvää ja menestykästä alkanutta Uutta Vuotta.
Metsäpalot ovat kaikkialla yleisiä. Näin olisi myös Suomessa, ellei meillä olisi hyvää osaamista niiden sammuttamisessa.
PoistaJoka tapauksessa tästä syystä on monille puille (ja muillekin kasveille) kehittynyt riippuvuus metsäpalon jälkeisestä lisääntymisestä. Ehkäpä luonnon valintapaineena on silloin toiminut puiden lisääntymispanostuksen osuttaminen juuri sille hetkelle, kun maasto on paljaana muista eli kilpailevista kasveista. Näin mahdollisimman moni siemen tuottaa onnistuneesti uuden puun.
Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kanssa tällä ominaisuudella tuskin on kuitenkaan mitään tekemistä, koska aivan kuten totesit, on aika ollut aivan liian lyhyt sellaiseen.
Hyvää alkanutta vuotta sinullekin!
Suomessa ei ollut jääkauden aikana metsäpaloja. Mistäkö tiedän? En mistään. Päättelin omassa "käkikellossani" kuten muutkin ilmastoasiat.
VastaaPoistaHyvää loppuvuotta!
Pystytäänkö tilastoista saamaan selville, mikä on ihmisten toimesta tahallisesti sytytettyjen palojen osuus näinä suurina palovuosina?
VastaaPoistaOleellista olisi verrata tilastoista luonnollisesti syntyneiden palojen määrää eri vuosina ja huomioida ihmisen toimesta palot erikseen niin hyvin arvioituna kun se on kohtuullisesti mahdollista. Jos näin ei toimita, ei palojen pinta-ala kerro totuutta asiasta ja voi jopa houkuttaa mielenvikaisia ja ääriaineksia sytyttämään entistä enemmän metsäpaloja.
En usko, että olisi kovin luotettavia tilastoja. Se kuitenkin tiedetään, että metsäpalot joka tapauksessa lisäävät myös tahallaan sytytettyjen palojen määriä. Suurin osa ihmisen sytyttämistä on kuitenkin tahattomia eli esimerrkiksi huolimattomasta tulenkäytöstä tai tupakannatsoista syttyneitä.
PoistaIhan kommenttina tuohon Blue Mountains -kommenttiin. Osassa siellä (BM) sademäärä on toki yli metrin vuodessa, mutta se ei ole riittävä sademetsäksi. Alue on eukalyptusten ja muitten aussipuitten kuten akaasioitten aluetta. Paikallisesti wet sclerophyll ja dry sclerophyll forest -tyyppiä. Kuten suuri osa Australian itäosia.
VastaaPoistaVarsinkin kuivemmat eukalyptusmetsät ovat palonarkoja. Kuolleet eukalyptusten lehdet ovat sangen herkästi syttyvää materiaalia. Palot ovat useimmiten ihmisten aiheuttamia, mutta syttymisherkkyyden takia alueilla, jossa salamatiheys on suuri (kaiketi rautapitoisilla alueilla), on luontaisia paloja.
Eukalyptuksethan eivät sinällään ole sademetsän puita. Isoja valtapuuyksilöitä sademetsän reunalueilta löytyy. Esimerkkinä E. grandis.