Suomessa on jo muutaman vuoden ajan puhuttu siitä, että poliisin palvelukseen pitäisi saada maahanmuuttajia. Perusteluksi tälle on esitetty, että meillä on jo nyt laaja ja edelleen kasvava somali- ja arabiväestö, joten heidän kulttuuriensa ja kieltensä tuntemus olisi hyödyksi poliisityössä.
Ranskan viimeaikaiset uutiset panevat kuitenkin miettimään kuinka järkevää maahanmuuttajien rekrytointi lopulta mahtaisi olla. Mehän muistamme, että maahanmuuttajataustainen henkilö puukotti toissaviikolla Pariisissa työtovereitaan terroristisessa tarkoituksessa.
Uutta ajateltavaa maahanmuuttajien rekrytoinnista tarjosi eilen Iltalehti, joka kertoi, että - niin ikään Ranskassa - takavarikoitiin kahdelta poliisilta virka-aseet, koska heidän pelätään radikalisoituneen. Samassa uutisessa kerrottiin lisäksi, että gallialaisten sisäministeriössä on samasta syystä seurannassa peräti 19 henkilöä.
Eivät tietenkään suomalaisetkaan poliisit ole kuin ihmisiä, joista osa syyllistyy rikollisuuteen. Parhaiten sen lienee osoittanut entinen poliisipomo Jari Aarnio, joka sovittaa parhaillaan toimiaan vankilassa. Terroristiriski heidän osaltaan on kuitenkin merkittävästi vähäisempi kuin valmiiksi nykyterrorismin taustalla useimmiten olevan uskonnon kannattajilla.
Lisäksi on kysyttävä, että halutaanko Suomessa poliisien - tai minkään muunkaan ammatin - harjoittajat valita etnisen taustan tai uskonnon perusteella. Aiemmin sellaista on pidetty yksiselitteisesti tuomittavana. Entä nyt, kun Ranskan tapahtumat ovat osoittaneet näiden perusteiden käyttämiseen liittyvät riskit?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuorma-autovaras ja arvailukielto
Porvoon tapahtumat kielivät luottamusyhteiskunnan katoamisesta
Miksei Ruotsiin löydy opettajia eikä poliiseja?
Yksi seuraus jota tuskin kukaan osaa ajatella -- koska ymmärrys sosiaalisen sitovuuden mekanismeja kohtaan on niin olematonta -- on se, että sikäli kun nämä toiskulttuuriset lainvalvojat todella olisivat irtisanoutuneet omien kulttuuriensa piirissä esiintyvästä "kulttuurisesta rikollisuudsta", he aiheuttaisivat omien kulttuuriensa piirissä vastareaktion -- tietynlaisen kulttuurisen tiivistymisen -- jonka seurauksena sitten nähtäisiin tilastoissa myös ylimääräinen kulttuurisen rikollisuuden nousu.
VastaaPoistaJoten se mikä todellisuudessa tapahtuisi olisi jotain täysin päinvastaista kuin mihin hyvät pyrkimykset tähtäsivät.
Ruotsin tilanne maahanmuuttajalähiöissä ehkä auttaa kuvittelemaan millaisesta ilmiöstä on kyse. Kehittymättömille kulttuureille ominainen suuri sosiaalinen sitovuus vain tiivistyy ja provosoituu etistä herkemmin mikäli virkavalta saapuu paikalle. Jos kulttuurien omasta piiristä rekrytoitaisiin lainvalvojien valtuuksilla toimivia yksilöitä, yhteisövoimat tuottaisivat vielä rajumman vastareaktion.
Kuinka paljon paremmin omat asiamme voisivat olla, jos yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja keskustelussa lähdettäisiin enemmän liikkeelle sosiologian ihan perusteista? Että ymmärrettäisiin, että on olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin. -- Nythän meillä ikään kuin jopa oikeuden päätöksin yritetään kieltää sosiologia tieteenä. Tähänhän viittaa Tynkkysen käräjäoikeudesta saama tuomio.
Äärimmäisen mielenkiintoinen näkemys. Tuo toivesi liikkelle lähtemisestä ihan perusteista on usein muotoiltu myös niin, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Eli päätöksenteossa kannattaisi aina lähteä parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta sen sijaan, että pohjana käytetään hurskaita ja hyvää tarkoittavia uskomuksia.
PoistaJos halutaan saada viranomaisia eri etnisistä ryhmistä, pitäisi ensin luetella, mitä etnisiä ryhmiä on olemassa. Sitten pitäisi kuvata, millaisten tunnusmerkkien perusteella yksilöt voidaan luokitella eri etnisiin ryhmiin.
VastaaPoistaMinusta tuo kuulostaa pahalta. Että otettaisiin mallia aparthaid-hallinnosta? Tai vieläkin pahemmista järjestelmistä.
Aivan. Toki on niin, että kaikkien etnisten ryhmien edustajia voidaan - ja pitääkin - kannustaa menestymään elämässään. Vaikka sitten poliisiksi ryhtymällä. Mutta kuten ranskalaisten kokemukset ja Seppo Oikkosen kommentti edellä osoittavat, siihen liittyy myös suuria riskejä.
PoistaSuomessa väestö jaetaan äidinkielen perusteella. Apartheidiä on lähinnä suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla, jossa koulujen pihoja on aidattu etteivät kielet ja oppilaat sekoitu.
PoistaMutta oikeastaan kielen perusteella tehtävä tilastointi on harhaista, koska ns. varsinaisten maahanmuuttajien kieli tuppaa vaihtumaan viimeistään kolmannessa sukupolvessa ilman massiivisia järjestelyjä. Näin on käynyt USA:ssa ja Ruotsissa ainakin suomalaisten kohdalla.
Epäilen, että Suomessa lukumääräisesti suuriin mamuryhmiin kuuluvista poliiseista monet eivät kykenisi "asiakkaidensa" yhdenvertaiseen kohteluun. Oman klaanin edustajia suosittaisiin lakisääteisten poliisitehtävien kustannuksella.
VastaaPoistaSuomalainen kännikala ei useimmiten hyväksyisi muukalaispoliisin pidättämistä. Se herättäisi aggresiivisuutta, jota ei kohdistettaisi "reinikaisiin".
Tämäkin muutos, jota nyt harkitaan, on pieni mutta selkeä askel muuttaa yhteiskuntaamme islamistiseen suuntaan vaikka kansan enemmistö ei sitä halua.
VastaaPoistaMiksi pienen vähemmistön - niin sanottujen suvaitsevaisten - typeryyden vuoksi annamme sen tapahtua?
Eikö meillä ole ihan riittämiin esimerkkejä siitä mitä islamilainen elämä ja kulttuuri on?
Olkoon jälleen esimerkkimme Ruotsista:
"Afgaani syytteessä turvapaikka-aktivistin murhasta"
https://pt-media.org/2019/10/11/afgaani-syytteessa-turvapaikka-aktivistin-murhasta/
Harmi etteivät suomalaiset ns. batiikkinoidat lue PT-mediaa. Se voisi pelastaa monen hengen tulevina vuosina.
PoistaAnnamme sen yapahtua siksi, että vaikka kaikki ihmiset eivät ole hulluja, kaikki tanssivat hullujen pillin mukaan. Suurin syy on poliittinen korrektius ja se, että useimmat eivät halua leimautua huonoiksi ihmisiksi.
PoistaEn ole koskaan tajunnut tätä logiikkaa.
VastaaPoistaIrakilainen ei luota irakilaiseen poliisiin irakissa, okei.
Mutta miksi irakilainen luottaisi irakilaiseen poliisiin sitten Suomessa, jos ei kerran suomalaiseenkaan luota?
Ja miksi poliisiin pitäisi luottaa? Eikö poliisin tehtävä ole lain valvonta eikä luottamuksen kerääminen?
Ei liity suoranaisesti tähän asiaan, mutta Kansalainen- verkkolehdestä voi katsoa, miten Unkarissa hoidetaan maahanmuutto- ja perhepolitiikkaa. Siellä on vallalla ajatus, että oman maan perheitä ja syntyvyyttä pitää tukea. Sen sijaan, että pyrittäisiin rahtaamaan maahan lisää kehitysmaalaisia lisääntymään, kuten täällä hölmölässä. Täytyypä sanoa, että kateeksi käy unkarilaisia.
VastaaPoistaIL tänään:
VastaaPoista"Muslimikaksikko raiskasi vaimot Helsingissä, ajoi uhrit suojaan ja uhkasi henkeä – selitys käräjillä: ”Mies on mies”
Peräkkäiset kunniaväkivaltatapaukset työllistivät tuomioistuimia Helsingissä. Tekoja perusteltiin muun muassa sharia-lailla.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/094f5234-28ac-43cd-a8f9-6f74ddea0228