Professorit Matti Tolvanen ja Jukka Korpela nostivat esille polttoaineverojen syrjäseutujen asukkaita rankaisevan luonteen. Eli siellä missä matkat ovat pitkiä, on myös liikkumisen kustannustasolla suurin merkitys.
Samaan aikaan esimerkiksi Itä-Suomessa on autolla liikkuminen työpaikkojen perässä tavallista, koska pienillä paikkakunnilla ei löydy töitä molemmille pariskunnan jäsenille. Eikä julkista liikennettä ole. Lisäksi pois muuttamisen mahdollisuudet jo ennestään ruuhkaiseen Helsinkiin ovat heikot, koska asuntojen hinnat ovat romahtaneet eli elämän uudelleenjärjestelyyn tarvittava pääoma on kadonnut.
Tätä taustaa vastaan onkin jännittävä nähdä, kuinka rajusti punamultahallituksemme nostaa poltto-aine- ja muita ympäristöveroja. Lähdetäänkö luomaan uutta kurjuutta ja väestökadon kiihtymistä maaseudulle, vai onnistuuko Keskusta tai oppositio torjumaan tällaiset toimenpiteet.
Professoreiden kirjoitus osoittaa joka tapauksessa, etteivät ympäristöverot ole valtakunnan eri osien kannalta oikeudenmukainen ratkaisu. Kuten eivät itse asiassa mitkään muutkaan verot, joille ei ole maksajien hyväksyntää.
Toisaalta on selvää, etteivät maaseudun kunnat pärjää ilman asukkaidensa omaa tahtoa. Eli jos nuoret muuttavat edelleen etelän kasvukeskuksiin, ei paikkakuntia voi pelastaa valtion toimin vaikka halukkuutta olisikin.
Erityisen vaikea on tilanne sellaisilla paikkakunnilla, josta nuoriso on jo ehtinyt kadota ja kulkuvälineistä yleisin on rollaattori. Niiden kohtalona on pakostakin totaalinen näivettyminen, johon poikkeuksen muodostavat ainoastaan muutamat kasvavat maa- ja metsätaloustilat sekä satunnaiset kesä-asukkaat.
Sen sijaan kunnissa, joissa on vielä nuorisoa, on elämän ja kuoleman kysymys innostuvatko nämä ihmiset rakentamaan elämänsä kotipaikkakunnille. Eli pystyvätkö he luomaan yrityksiä, löytämään työpaikkoja ja - niin, löytämään puolison ja perustamaan perheen.
Tältä osin keskeinen kysymys on luottamus tulevaisuuteen. Ja juuri sen rapauttamiseksi monet hallituksen suunnittelemat haittaverot ovat kuin täsmäisku salamasodassa. Sama koskee mahdollisia metsätalouden rajoituksia hiilinielujen kasvattamiseksi.
Toivottavasti tämä ymmärretään myös hallituksen punavihreällä laidalla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petra Laiti halusi lopettaa porotalouden tuet
Suuret uudistukset eivät saa johtaa alueiden väliseen polarisoitumiseen
Turkistalous vakavan paikan edessä
Tiheästi asuminen on ympäristöystävällistä ja parantaa työn tuottavuutta. Ja aika monet muutenkin haluavat asua kasvukeskuksissa hyvien palvelujen äärellä. Itse kuulun tähän ryhmään, vaikka olen maalta kotoisin.
VastaaPoistaYmmärrän, että on myös ihmisiä, jotka haluavat asua maalla. Mutta kuinka paljon kaupunkilaisten pitää tukea maalla asuvien ympäristölle vahingollisia ja työn huonoa tuottavuutta aiheuttavia elämänvalintoja? Tämä lienee se kysymys noin yleisemmällä tasolla.
Mitä ne työt jossa huono tuottavuus on? Metsästä ja maasta se tämä suomiki on rakennettu, eikä kaupunkilaisista paperinpyörittäjistä, ja tuo on harha että kaupunki (lue hesa) elättäs smuun suomen harha tulee siitä että suurinosa suurten teollisuusyirtysten pääkaonttori sijaitsee siellä ja tuottava työ tehdään maakunnissa ..
PoistaSuunnaton harha on tuo "tiheästi asumisen ympäristöystävällisyys". Ensinnäkin siinä vain ulkoistetaan saastuttaminen eli vesi, energia ja ruoka tuodaan ulkoa. Jos suurkaupunki suljettaisiin kuvun alle, josta mikään ei pääse ulos ja mitään ei sisään, niin suuri osa kaupungin väestöstä tuhoutuisi nopeasti. Ympäristön kannalta tuhoisinta on se, että kaupungistuminen edistää väestöräjähdystä, ja väestöräjähdys on lähes kaikkien ympäristö- ja yhteiskuntaongelmien juurisyy. Siksi jokaisen ympäristöstä ja ihmisten elämänlaadusta huolestuneen tulee vastustaa kaupungistumista.
PoistaMitä tarkoitat tuolla tukemisella? Toivottavasti et ainakaan verotukseen liittyviä asioita, sillä jokainen veroeuro on toisen omaisuuteen kajoamista. Näin ollen verojen alentaminenkin on vain vähäisempää kajoamista, ei tukemista.
PoistaMitä tulee alueiden tukemiseen verovaroilla, en näe sitä kestäväksi ratkaisuksi myöskään vastaanottajan kannalta. Ainoa kestävä tapa ratkaista alueiden ongelmia on omatoimisuus ja yrittäjyys. Tästä paras esimerkki Suomessa on Etelä-Pohjanmaa, jossa työttömyys on aivan eri tasolla kuin Itä-Suomessa.
Maaseudullakin on hyvä muistaa alla oleva ohje.
VastaaPoistaYksi tapa on oppisopimuskoulutus.
Yle tänään:
"Henkilöstövuokraaja: Työvoimapulaa ei paikata tutkinnoilla ja koulutusohjelmilla – Yritysten pitää kouluttaa itse, ja nopeasti"
Henkilöstövuokrausyhtiö Manpowerin toimitusjohtajan mukaan it-alalta tuttu omien työntekijöiden täsmäkouluttaminen pitää ottaa käyttöön monilla muillakin aloilla.
https://yle.fi/uutiset/3-10821366
Kysymys Anonyymi 1:lle. Oletetaan että asut 200:n asunnon yksikössä ja työskentelet kaupungin toisella puolella olevassa sairaalassa vaikkapa siivoojana. Miten tuo tiheästi asuminen parantaa työsi tuottavuutta??
VastaaPoistaKiitos kysymyksestä! Huomasin palautteesta, että tuon tiheän asumisen edut voidaan tosiaankin kyseenalaistaa. Että pelkästään kaupungin "positiivinen pöhinä" ei ole perustelu kaupunkiasumisen ympäristöystävällisyydelle ja tehokkuudelle.
PoistaKäsittääkseni kaupunkiasuminen kuitenkin on keskimäärin ympäristöystävällisempää kuin maaseutuasuminen. Lämmitys, sähkönsiirto, julkinen liikenne, kiinteistönhoito. Tehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin hoituu kaupungissa.
Työn tuottavuusetu kaupungissa tullee ammattien erikoistumisesta. Kaikkien ei tarvitse osata lähes kaikkea. Ei tarvitse osata pitää huolta omakotitalosta, jos asuu kerrostalossa. Ei tarvitse osata vaihtaa auton renkaita, jos käyttää ratikkaa. Helpompaa eläminen on kaupungissa. Pitkälti riittää, kun osaa sen oman ammattinsa.
Pelkkä tiheästi asuminen ei ehkä parantaisi työn tuottavuutta, jos olisin sairaalasiivooja. Mutta minun ei tarvitsisi tehdä kotona lumitöitä eikä muutakaan kiinteistönhuoltoa. Kaupungin toiselle puolelle töihin voisin mennä rennosti metrolla. Ehkä siivoustyössäkin työn tuottavuutta parantava uusi tekniikka otetaan ensimmäisenä käyttöön kaupungin suurissa yksiköissä.
Judge dreddin megasityt olisi varmaan ihanne ? :P
PoistaAnonyymi 1. Et edelleenkään vastannut kysymykseen että kuinka tiheästi asuminen kasvattaa työn tuottavuutta. Se EI lisää tuottavuutta että ei itse tarvitse osata, tai jos ei vaan huvita tehdä jotain.
PoistaEn ymmärrä logiikkaasi. Vaikka kaikki tehtaassa työskentelivät asuisivat alle 100 metrin päässä tehtaasta, niin se ei itsessään kasvata tuottavuutta mitenkään.
Jos voi keskittyä ydinosaamiseensa, se parantaa tuottavuutta. Ydinosaamiseen keskittyminen edellyttää pitkälle vietyä erikoistumista ja työnjakoa, jotka puolestaan edellyttävät kaupungistumista. Se, ettei tarvitse itse osata kaikkea vaan voi erikoistua, kasvattaa tuottavuutta.
PoistaTuottavuus kasvaa myös siitä, että asuu sadan metrin päässä työpaikastaan. Vertaa vaikkapa siihen, että asuisi sadan kilometrin päässä työpaikastaan.
Hienoa, että täällä keskustellaan. Proffalle onnittelut, että hän on onnistunut luomaan ympäristön, jossa meno on sivistynyttä eli keskustelukaveria kohtaan arvostavaa. Se on saavutus tässä maassa, ja vielä netissä.
VastaaPoistaYstävällisesti, Sahara