Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana

Kuluneen viikon Science-lehdessä julkaistiin tulokset tutkimuksesta, jossa oli selvitetty peräti 271 fossiilisen vainajan DNA-sekvenssit. Näin oli saatu luoduksi varsin kattava näkemys Pyreneiden niemimaan väestökehityksestä viimeisten 7 000  vuoden aikana.

Lyhyesti sanottuna tutkimus osoitti, että niemimaalla on aikojen saatossa ollut erilaisia väestöjä, joista on jäänyt merkkejä myös alueen nykyisiin asukkaisiin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille seikkoja, joiden arvelin erityisesti kiinnostavan teitä, tämän blogin lukijoita, joten päätin kirjata tutkimuksen tulokset lyhyesti tähän ja lopuksi tehdä vielä pari johtopäätöstä koskien Suomessa asuvan väestön tulevaisuutta.

* * *

Joskus myöhäisellä kivikaudella noin 6 000 vuotta sitten niemimaan luoteisosiin saapui alkujaan idän aroilta peräisin olevia metsästäjä-keräilijöitä Keski-Euroopasta. Kaakossa asui sen sijaan edelleen sitä väestöä, joka oli elänyt siellä jo ainakin kymmenen tuhatta vuotta.

Maatalouden saavuttua Espanjan väestöryhmät myös etelässä ja kaakossa muistuttivat yhä enemmän kivikaudella muotoutuneen niemimaan luoteisosien väestöä aroilta peräisin olevine geeneineen, mutta maatalous oli tuonut mukanaan myös Anatoliasta peräisin olevaa geneettistä ainesta. Lisäksi niemimaalla lisääntyivät pohjoisafrikkalaiset geenit.

Pronssikauteen (noin  3 000 - 4 000 vuotta sitten) mennessä aroilta peräisin oleva väestö oli saavuttanut hallitsevan aseman kaikkialla Pyreneiden niemimaan väestössä, joskin sen osuus oli edelleen hiukan pienempi etelässä kuin pohjoisessa. Mielenkiintoista kyllä, tänä aikana aroväestön Y-kromosomit käytännössä korvasivat aiemman väestön Y-kromosomit.

Väestönmuutos näkyi myös X-kromosomeissa, mutta ei yhtä selkeästi. Siten alueella on vallinnut asymmetrinen pariutuminen: arokansan miehet naivat kaikkia naisia, mutta alkuperäisasukkaiden miehet vain omaan väestöryhmäänsä kuuluvia - jos heitäkään.

Syytä tälle asymmetrialle ei tiedetä. Oliko kyseessä arojen miesten suuri vetovoima naisiin? Vai kenties arojen miesten valta-asema, jonka turvin he ottivat mitä tahtoivat?  Vai oliko kyse yksinkertaisesti vain siitä, etteivät alkuperäisväestöön kuuluvat parit syystä tai toisesta tehneet yhtä paljon lapsia?

Pronssikauden jälkeen eli rautakaudella pohjois- ja keskieurooppalainen vaikutus pyreneläisten geeneihin lisääntyi edelleen. Kielellisesti muista alueen nykykansoista poikkeavat baskit olivat kuitenkin poikkeus, joten he ovat edelleen geneettisesti varsin samanlaisia kuin rautakauden pyreneläiset.

Ajanlaskumme alkuaikoina lisääntyi myös kreikkalais- ja italialaisgeenien vaikutus pyreneläisiin. Ne muodostavat nykyisin noin neljänneksen muiden alueella elävien kuin baskien genomeista. Visigoottien aikaan alueelle kohdistui jälleen myös keskieurooppalaista väestöliikennettä.

Keskiajalla niemimaalle kohdistui myös juutalaista ja pohjoisafrikkalaista maahanmuuttoa - merkkejä on jopa mustan Afrikan väestöstä. Nämä geenit kuitenkin lähes katosivat myöhemmin, kun muslimit ja juutalaiset karkotettiin niemimaalta islamilaisen vallan päätyttyä.

* * *

Kaiken kaikkiaan tämä ainutlaatuinen historiallinen selvitys osoitti kuinka väestöt muuttuvat ja sulautuvat pitkien ajanjaksojen aikana. Aihe on tänä päivänä enemmän kuin mielenkiintoinen ottaen huomioon, että väestöliikkeet ympäri maailman ovat yhä runsaampia - myös Suomessa.

Meillä jää nähtäväksi, että säilyttävätkö jälkeläisemme oman ainutlaatuisen geeniperimämme baskien lailla, vai sekoitummeko me Pyreneiden niemimaan kivikautisen valtaväestön tavoin uusiin tulokkaisiin. Selvää kuitenkin jo nyt on se, että nykyisen elämänmenon jatkuessa maassamme näkyvä asymmetrinen lisääntyminen tulee jatkuessaan johtamaan suomalaismiesten Y-kromosomin korvautumiseen nykyisten kehitysmaalaisten Y-kromosomeilla.

Sen sijaan suomalaisnaisten X-kromosomeja säilyy täällä suomenniemellä pidempään. Samoin kuin suomalaisten muita geenejä - nehän ovat yhteisiä sekä miehille että naisille. Nähtäväksi jää, minkälaisia ominaisuuksia uudet sekoitukset tuottavat näillä seuduilla asuville - se mitkä geenimuodot valikoituvat kustakin väestöstä riippuu niiden arvosta luonnonvalinnalle tulevaisuuden olosuhteissa.

Tähän liittyen oli mielenkiintoista todeta, että vielä ajanlaskumme alussa aikuiset pyreneläiset eivät kyenneet käyttämään hyväkseen maitoa, koska he olivat laktoosi-intolerantteja. Sama koskee nykyisten kansainvaellusten lähtömaita.

Sen sijaan käytännössä kaikkien nykyeurooppalaisten väestöjen enemmistöllä on tämä kyky, joten maidon juomisesta on ollut valtava hyöty siihen kykeneville ihmisille. Nähtäväksi jää, suosiiko luonnonvalinta tätä ominaisuutta myös tulevan Suomen väestössä siten, että myös se pystyy tulevaisuudessa hyödyntämään maitoa.

Entä geenit, jotka vaikuttavat temperamenttiin, sosiaalisuuteen, älykkyyteen, yhteistyökykyyn, voimaan ja niin edelleen. Jo nyt on selvää, että tähän vaikuttaa eniten se kulttuuriympäristö, jossa täällä pohjan perukoilla eletään tulevina vuosisatoina ja - tuhansina. Näin siksi, että tutkimukset ovat osoittaneet yhä kiistattomammin, ettei evoluutio ole riippumatonta kulttuurista, vaan niiden välillä on voimakas keskinäinen vaikutus molempiin suuntiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihminenkin voi kääpiöityä
Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?
Suomalaiset ovat ainutlaatuisia