Vegaaniarmeija?

Minulta oli jotenkin mennyt ohi puolustusvoimien aikomus pakkosyöttää varusmiehille kasvisruokaa. Ajatus on järkyttävä ottaen huomioon sen, että varusmiehistä vain häviävän pieni vähemmistö on kasvissyöjiä.

Konservatiiviseksi tiedetylle puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin) asiasta ei oltu kerrottu etukäteen. Se viittaa siihen, että hän on oikeassa ounastellessaan valinnan olleen ideologinen.

Puolustusvoimien tavoitteena kasvisruuan pakkosyötölle on ilmastonmuutoksen vastustaminen ja ravitsemuksen terveellisyyden parantaminen. Veganismin ja ilmastonmuutoksen suhdetta olen käsitelly jo aiemmin, joten siitä ei sen enempää.

Sen sijaan haluan kiinnittää arvoisan lukijani huomion siihen, että ihminen on evolutiivisesti ajatellen sekasyöjä, josta merkkinä on hänen kyvyttömyytensä elää pelkällä kasvisruualla. Juuri siksihän täysvegaanien on täydennettävä ruokavaliotaan pilleripurkista.

Tästä voisi päätellä sen, että ihmiselle terveellisintä ravintoa lienee kohtuullisesti lihaa tai kalaa sisältävä ruoka, johon sisältyy monipuolisesti kasviksia. Yksiselitteistä tutkimustietoa kasvisruuan terveellisyydestä ei kuitenkaan ole, vaikka se näyttäisikin seurantatutkimuksissa vähentävän esimerkiksi syöpäriskiä ja alentavan kolesterolia. Siitä ei voi kuitenkaan vetää mitään johtopäätöksiä lihansyönnin välttämisen terveellisyydestä, sillä kasvisruokaa nauttivat eivät ole likimainkaan satunnaisotos väestöstä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan kasvissyöjät olivat muita todennäköisimmin 30–65-vuotiaita, naisia, muita kuin latinoja, kotoisin USA:n länsiosista, ainakin lukion käyneitä, kroonisesti sairaita ja fyysisesti aktiivisia. He olivat myös muita harvemmin yksin eläviä, ylipainoisia tai tupakoivia eikä heillä ollut sairasvakuutusta yhtä usein kuin muilla amerikkalaisilla. Kuten arvoisa lukijani huomasi, on suurin osa edellä luetelluista sellaisia piirteitä, joiden tiedetään muutenkin assosioituvan hyvään terveyteen.

Tässä kirjoituksessa tahdon nostaa esille vielä yhden seikan, jota en huomannut käsitellyn julkisuudessa. Nimittäin sen, että lihattomien aterioiden määrän kasvattaminen saattaa vähentää monien nuorten miesten halukkuutta uhrata elämästään pitkä jakso maan aseelliselle puolustukselle - ei ehkä vielä kahden kasvisaterian seurauksena, mutta mikäli niiden määrä kasvaa vaikkapa puoleen aterioista. Sen sijaan en usko, että se nostaisi siviilipalveluksen valinneiden - ja käsittääkseni asepalveluun meneviä useammin kasvissyöjien - intoa tarttua rynnäkkökivääriin.

Tämä johtuu siitä, ettei kasvisruoka pidä nälkää loitolla lainkaan yhtä tehokkaasti kuin sekaruoka. Tämän olen nähnyt jopa omassa jälkikasvussani, joka koulun kasvisruokapäivän tultua käyttöön kävi täydentämässä ravintoaan epäterveellisellä pikaruualla kuten lihapiirakoilla tms. jaksaakseen pitkän päivän loppuun.

Armeijan päivät ovat monesti merkittävästi raskaammat kuin koulupäivät. Pitkät taisteluharjoitukset tai marssit vaativat runsaasti energiaa. Samoin ajoittainen valvominen esimerkiksi vartiotehtävissä. Siksi olisikin tärkeää, että puolustusvoimien keittiöväki pitäisi uuden ratkaisunsa jälkeen tiukasti huolta siitä, ettei kasvisruokavalio sisällä vähempää energiaa eikä näläntunnetta pisimpään poissa pitävää proteiinia kuin sekaruokakaan.

Kaiken edellä kirjoittamani yhteenvetona totean, että puolustusvoimissa olisi hyvä ottaa järki käteen, ja tarjota varusmiehille monipuolista ruokaa, jossa kaikille aterioille on edelleen vaihtoehtona sekä sekaruoka- että lihaton vaihtoehto.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Erilaisuuden korostaminen päivähoidossa
Kuinka maapallo pelastuu?
Pitäisikö kaikkien brittien kustantaa veganismin seuraukset?