Helsingin Sanomissa oli metsäaiheinen mielipidekirjoitus. Siinä järvenpääläinen nainen ihmetteli miksi suomalaisia metsänomistajia yllytetään kulottamaan metsiä, vaikka tulipalojen yhteydessä kuolee eläimiä.
Näin kauas olemme siis tulleet luonnosta. Järvenpääläinen ei ilmeisesti tiedä, että Suomessa metsäpalot kuuluvat lähtökohtaisesti metsän eläinten luonnollisiin haasteisiin: ilman ihmisen väliintuloa havumetsämme palaisivat 50-200 vuoden välein. Se on kuitenkin ollut erinomainen asia, sillä ilman toistuvia paloja metsistämme olisi aikojen saatossa muodostunut puhtaasti havupuuvaltaisia: kuivemmilla paikoilla olisi lähinnä mäntyjä ja rehevämmillä mailla pelkkiä kuusia.
Suomessa metsiä kulottavat lähinnä suuret metsänomistajat. Niiden tavoitteena on nykyisin nimenomaisesti luonnonhoito. Kulotus lisää metsissä lahon ja palaneen puun määrää, ja on monelle tulesta riippuvaiselle lajille olemassaolon edellytys nykyisessä Suomessa, jossa luontaiset metsäpalot sammutetaan nopeasti.
HS:n mielipidekirjoitus olikin esimerkki siitä, kuinka kaupungistuminen on johtanut vieraantumiseen luonnon normaaleista kiertokuluista. Toki metsän eläinten kuoleminen on julmaa, mutta julmuus on sisäänrakennettu luonnon kiertokulkuun. Tuli tappaa eläimiä, pedot syövät kasvissyöjiä, pakkaset palelluttavat jäihin juuttuneita joutsenia ja loiset sekä mikrobit saattavat sairastuttaa vahvimpiakin yksilöitä.
Sellainen se luonto vain on, halusimme tai emme. Kaikesta huolimatta ihmisen suurin rikos luontoa kohtaan on viime vuosikymmenten suunnaton väestönkasvu. Sen seurauksena maailman luonnolliset ympäristöt ovat suurelta osin katoamassa, vieraslajit leviävät ympäri maailmaa, valtameriin kertyy muovia ja muita saasteita. Näiden päälle myös ilmaston lämpenemisen pelätään uhkaavan ihmisten ja eläinten tulevaisuutta.
Väestönkasvuun verrattuna kulotuksissa kuolleet eläimet ovat siis häviävän pieni ongelma. Luonnonhoidollisen tulenkäytön seurauksena yksikään laji ei uhkaa hävitä kokonaan, vaan pikemminkin se tarjoaa elintilan useammille eliölajeille kuin metsämme ilman kulotuksia mahdollistaisivat. Ja siitähän me kaikki nautimme, monimuotoisista ja mahdollisimman luonnonmukaisista metsistämme, jotka kaiken lisäksi tuottavat meille taloudellista hyvinvointia.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijoiden biotalousjulkilausumasta
Leonardo DiCaprio metsässä
Metsänomistajat tukevat Suomen raskasta metsäteollisuutta
Jep
VastaaPoistaHyvä huomio Professorilta. Luonnosta vieraantunut ihminen suhtautuu luontoon puhtaasti tunteella ja inhimillistää eläimet. Yksi parhaimpia esimerkkejä on susiensuojeluhysteria. Minua ei sinänsä kiinnosta ajatus siitä, että sudet hävitetään, enkä siihen millään muotoa pyri. Mutta susi on elinvoimainen laji joka elää Suomesta Tyynelle merelle. Ei sitä kiinnosta ajatus siitä, että onko se juuri suomalainen susi. Ei se tiedä, mitä Suomi edes tarkoittaa. Mutta suden suojelu on muotia. Nimenomaan kaupunkilaismuotia. Suojeltavaksi olisi tarjolla myös hankalammassa asemassa oleva metsäpeura, mutta kas, kun se ei olekaan muotia.
VastaaPoistaTuosta suosiensuoelusta, tuli mieleen että tämä kansankokonaisuus blogia pitävä jukka Aakula yhdisti susivihan maksetttaviin eu:n peltotukiin, siksi kuulemma maaseudulla on susivihaa, samaisen hepun mielestä maaseutu pitäs autioittaa susireservaatiksi ja ihmiset keskittää muutamaan suureen kaupnkiin ..
Poistaps. siis kun maksetaan peltotukia, niin se on kuulemma susivihan syy maaseudulla :P
PoistaRouva mielipidekirjoittajalla on melko pienet murheet:
VastaaPoistaKalifornian kuvernöörin herättänyt professori: Maapallo saattaa muuttua pian rajusti
https://yle.fi/uutiset/3-9661507
Itse metsänomistajana olen sitä mieltä että, metsää kaadetaan otetaan vain se runkopuu, kaikki muu oksista kantoihin jätetään metsään, se aines tulee uuden puun ravinteeksi ..
VastaaPoistaNoinhan se on.
PoistaTaiteilia(?) ja metsäyhtymän osakas(?) on melko vieraantunut maaseudun oikeasta elämästä.
VastaaPoista