HS:n Annukka Valkeapään väitöskirjasta tekemän pikku-uutisen mukaan kansalaiset ovat sitä mieltä, että metsistä päätettäessä tulisi kiinnittää huomiota ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Käytännön metsätaloudesta suomalaiset paheksuivat eniten avohakkuita. He katsoivat myös, että eri näkökulmia ei huomioida päätöksenteossa tasapuolisesti.
Olisi mielenkiintoista, vaan tuskin toivottavaa, nähdä samanlainen kyselytutkimus tilanteessa, jossa metsistä olisi todella huolehdittu luonnon monimuotoisuus edellä, avohakkuita välttäen ja taloudelliset näkökulmat taka-alalle siirtäen.
Tällainen metsänhoito todennäköisesti romahduttaisi metsäteollisuutemme puuhuollon. Samalla ainakin Etelä-Suomen vähänkään rehevämmillä kasvupaikoilla sijaitsevat metsät muuttuisivat kuusikoiksi.
Ja vieläpä lahoiksi sellaisiksi, koska avohakkuiden vaihtoehtona käytetty jatkuvapeitteinen metsätalous johtaa juuriston lahottajien hallitsemattomaan leviämiseen. Myös puiden korjuu metsistä muuttuisi aiempaa kalliimmaksi, jolloin joko metsäomistajan nettotulo puukuutiota kohden pienenisi tai teollisuuden raaka-aineen hinta nousisi.
Toisin sanoen metsäteollisuuden noin 20 prosentin osuus vientituloistamme mitä todennäköisimmin romahtaisi, orastava suomalainen biotalous jäisi kehittymättä ja maaseudun elinehdot tiukkenisivat entisestään. Metsäteollisuuden toiminta taas siirtyisi halvempien raaka-aineiden perässä Suomen rajojen ulkopuolelle.
Olettaisin, että tällaisen kehityksen jälkeen kansalaisille suunnattu kysely tuottaisi hieman erilaisia tuloksia kuin uudessa väitöskirjassa nähdyt.
Onnittelut kuitenkin Annukalle väitöksestä! Se on hieno saavutus, josta on syytäkin olla ylpeä.
Sen sijaan meidän kansalaisten kannattaisi kyselyihin vastatessa miettiä, mitä me itse asiassa haluamme. Varmaankin mahdollisimman hyvää metsien monimuotoisuudesta huolehtimista suomalaisen biotalouden toimintaedellytyksistä tinkimättä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?
Metsästä jalostuu rahaa
Turkistarhaus on kiellettävä!
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
perjantai 28. marraskuuta 2014
10 kommenttia:
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.
Kyllähän ne osaran metsäaukiot kuulemma nykyään puskee tiehasti uutta metsää.
VastaaPoistaNykyään jossain revitään kannot maasta ja kerätään kaikki oksat tosin, mä en tekis sitä, oksisto ja se sälä on uuden metsän ravinnetta ja kantoja en ainakaan repisi maasta alueilla missä suuret korkeuserot, siellä on aina eroosiovaara niin kauan kuin uusi metsä alkaa kasvaa, ja ne jätetyt kannot sitoo maaperää ..
-jpt-
Samaa mieltä molemmista asioista.
PoistaEhkä ihmiset vaan arvostaa muutakin kuin rahaa? Toisekseen, metsä tuottaa aika paljon muutakin kuin puuta. Sienillä ja marjoillakin on taloudellista merkitystä -ja avohakkuun jälkeen kumpaakaan ei näy kovin pitkään aikaan.
VastaaPoistaKannattaa lukea tämä:
http://www.kaarinadavis.com/2014/02/vaihtoehtoja-metsanhoitoon-luomua.html
Tuossa todetaan mm: "Kuva on Hyvä metsänhoito -kirjasta. Kirja perustuu professori Erkki Lähteen, tohtori Olavi Laihon ja tohtori Yrjö Norokorven tutkimukseen, joka osoittaa, että erirakenteiset sekametsät ovat Suomessa yleisin ja luontaisin rakennetyyppi. Ylläpitämällä metsissä tällaista rakennetta saavutetaan vähintään sama puumäärän tuotos kuin avohakkuumallillakin, mutta oleellisesti pienemmillä kustannuksillä ja paremmalla laatusuhteella."
Toisin sanoen, kaikki professorin argumentit juurikääpää lukuunottamatta olivat invalideja. Ja nykyään kannot suihkutetaan ihan säännönmukaisesti noiden lahottajasieten torjunta-aineella. Lisäksi sen leviämistä vähentää se, että a) ajoitetaan hakkuu talveen ja b) vältetään juuristovaurioita (mihin auttaa tuo talvella hakkaaminen.)
http://www.metsateho.fi/files/metsateho/Opas/Juurikaavan_torjunta_kantokasittelylla_opas.pdf
Metsänhoito on hidasta puuhaa. Sitä pitäisi aina ajatella sub specie aeternitatis, eikä suinkaan sen mukaan miten minäminänminä voisin saada eniten rahaa.
Anolle vielä tiedoksi että kyllähän se aukkohakattukin metsä uusiutuu joo. 20 vuoden päästä saattaa jo melkein käydä matalasta metsästä. Valitettavasti vaan jos oksia ei ole kerätty siellä on silloin edelleen hyvin vaikea kulkea.
Suomessa kasvukausi on niin lyhyt että kannattaisi ihan suosista antaa ulkomaisten kasvattaa eukalyptusta paperipuuksi ja keskittyä siihen että meillä olisi koskematonta metsää ja suota jolla houkutella turisteja.
Aukkohakattu metsä kasvaa yllättävä nopeesti, jopa täällä pohjoisessakin, tiedän koska olen omaan metsään tehnyt aukkohakkuun 1998 ja nyt siellä on jo korkee taimikko, (lähes 6m)
PoistaKyllä risukko ja oksat lahoaa 10-15v, eivät haittaa kulkemista, ovat sitäpaitsi lahotessaan ravinnetta uudeelle puustolle.
Se mitä en ikinä antas tehdä hakkunjälkeen on mitä sillon harrastetttiin, äestäminen tai viellä pahempi kyntö, tekivät yhdelle 4ha palalle sen ja maasto on vielläki sellasta että vain tankilla pääsee kulkeen, senjälkeen ehottelivat toisille paloille sitä, sanoin että sellaset vehkeet ei sinne enään tule.
-jpt-
Pelkän eukalyptuksen käyttö selluun ei vain riitä koska käsittääkseni myös pitkäkuituista havusellua ja mekaanista hioketta tarvitaan.
PoistaJos turistien houkutteleminen perustuu luonnontilaiseen metsään ja suohon niin kyllä kapoiseksi käy matkailualan leipä. Tuossa meidän lähistöllä on reilun parin tuhannen hehtaarin soidensuojelualue, enkä ole koskaan sen liepeillä törmännyt muihin kuin paikallisiin ja kerran pari metsähallituksen miehiin. No joo, kyllä siellä joskus joku geokätköilijäkin käy, mutta vain nevan reunalla.
Jussi
Todettakoon vielä että olen tässä suvun metsien milloin minkäkinlaista hakkuuta katsellut koko elämäni ja tulen ko. metsät joskus perimään. Eli en ole mikään kaupunkilaisviherpiipertäjä joka haluaisi vaan suojella kaikki metsät.
VastaaPoistaNykyään suositaan myös yhä enenevässä määrin ns. pienaukkohakkuuta. Jos joku kohta metsästä vaan alkaa olla niin vanhaa että se on vedettävä sileäksi.
Metsien monimuotoisuus on vaikeasti määriteltävä asia. Asia voidaan käsittää hyvinkin erilailla kun kysytään ammattilaiselta tai kaupunkilaiselta. Kyseessähän ei ollut itse metsään kohdistuva tutkimus joten en jaksanut tavata sitä läpi.
VastaaPoistaMonimuotoisuus kyllä huomiodaan harvennusvaiheesta alkaen jo konekuskin koulutuksessa. Kyllä he jättävät metsään myös paljon roskapuuta, jonka metsän omistaja olisi monesti itse kaatanut pois.
Tavallinen tallaaja pitää aukkoja rumina, mitä ne kyllä tietysti ovatkin, koska ei ymmärrä että metsän uudistaminen on aika ajoin välttämätöntä syistä jotka mainitsit. Mutta myös moni metsänomistaja vierastaa aukkohakkuita ja syystäkin. Taimikon perustaminen ja hoitaminen on kallista puuhaa. Siksi metsälain uudistus, missä parannettiin jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia oli tervetullut. Saa omistajakin hieman sananvaltaa mitä haluaa metsälleen tehtävän.
Suurin ongelma Suomessa on puukauppatapa. Se on suorastaan metsänomistajan ja koneurakoitsijan kyykyttämistä. Jos hankintakaupassa tukkipuun hinta kuutiolta on 50 centtä kalliimpi kuin pystykaupassa, niin jossakin mättää. Lain pitäisi velvoittaa että että hakkuusopimuksessa eritellään korjuun kustannukset. Mutta tätä metsäteollisuus vastustaa henkeen ja vereen. Eikä siihen uskalla kukaan puuttua kun heti uhataan siirtyä ulkomaille.
Metsä on Suomelle ollut ja varmaan tulee olemaankin erittäin tärkeä voimavara. Nokioita tulee ja menee mutta puuta tarvitaan aina. Asiaa tuntemattomien päättäjien ei saa antaa vaikuttaa tärkeimpään luonnonvaraamme mutu-periaattella. Ei se lopu vaikka siellä täällä joskus aukkoja onkin.
Jussi
Juurikäävästä sen verran, että sitä tosiaan torjutaan talvihakkuilla ja kantokäsittelyllä. Kumpikaan ei kuitenkaan auta silloin, kun juurikääpä on jo olemassa kasvupaikalla. Ja juuri näissä tilanteissa eri-ikäiskasvatus johtaa erittäin korkeaan puiden lahoisuuteen. Kuten pääjutussa viittaamassani MT:n jutussa kerrotaan.
VastaaPoistaErkki Lähde ja kumppanit tulivat tunnetuksi aikanaan siitä, että he ennustivat 1980-luvulla Suomen metsien kuolevan muutamassa vuodessa. Myöhemmin samat tahot ovat puhuneet jatkuvan kasvatuksen puolesta. He eivät kuitenkaan koskaan ole kertoneet sellaisten parhaassakin tapauksessa muuttuvan kuusikoiksi etelän ravinteikkailla mailla, mikä johtuu suomalaisten pääpuulajien valobiologiasta. Sen sijaan pohjoisen kuivilla mäntykankailla jatkuva kasvatus on käsittääkseni ihan hyvin toimiva ratkaisu.
Sanotaan nyt vielä sekin, että kyllä metsien monimuotoisuus kiinnostaa minuakin. Mutta ymmärrän samalla, ettei se voi olla suomalaisen metsänhoidon ykkösprioriteetti ainakaan niin kauan kuin elintasomme on riippuvainen metsien biomassasta. Mutta jos metsien virkistys- tai joku muu käyttö tuottaa suomalaisille vastaavat vientitulot, otan sen tietenkin ilolla vastaan.
Kirjoituksen pääpointti oli kuitenkin se, että kyselyyn vastanneet tuskin osasivat ajatella niin pitkälle, että olisivat pohtineen metsien monimuotoisuuden ensisijaisuuden vaikuttavan merkittävästi heidän elintasoonsa.
Ei varmaankaan moni ajattele että vaikuttaa elintasoon jos jokunen hehtaari perintömetsää tai muuta sellasta, nykysellään voin sanoa että 5 ha tai 50ha ei viellä ole oikeastaan sellanen pintaala että siellä voi puhua metsätaloudesta (rahallisessa mielessä) sitten kun alka olla satoja hehtaareita, niin sillon sillä alkaa jo olla jotain merkitystä ihan rahallisestikin, voi tehdä säännölliesti useamman ha, vähintään kymmenen ha päätehakkuun, ja päätehakkuut on melkein
Poistaainoo kohta se mistä sitä rahaa tulee, harvennuksista tullee jonkunverran jos itse pystyy tekeen kaatotyöt ...
-jpt-
Ongelma ei liitykään yksittäiseen metsänomistajaan, vaan yhteiskuntaan. Metsäsektorin taloudellinen merkitys Suomelle on ainakin kertaluokkaa ellei kahta suurempi kuin Suomen metsänomistajien yhteenlaskettu kantorahatulo.
PoistaAnnukan kyselyssä vastaajista suurin osa ei tietenkään omista lainkaan omaa metsää. Silloin edes kantorahatulon merkitys omaan talouteen ei vaikuta vastauksiin.