Kirjoitin aiemmin virustautien lisääntymisestä turismin seurauksena. Aivan samoin kuin matkailu näyttäisi tehostavan ihmisten sairauksien leviämistä, näyttävät samankaltaiset syyt lisäävän myös kasvitautien liikkuvuutta.
Tämä kävi ilmi, kun luin sunnuntain Helsingin Sanomista vieraskynäkirjoituksen, jossa nostettiin esiin vierasperäisten kasvituholaisten ja -tautien aiheuttama riski Suomen metsätaloudelle. Kirjoituksessa kerrottiin, että kansainvälinen metsätuhotutkijayhteisö on ilmaissut huolensa maailmanlaajuisen kasvikaupan aiheuttamista riskeistä maailman metsille.
Kirjoituksessa ei mainittu, missä kannanotto on julkaistu, mutta kaikesta päätellen kyse on tästä Montesclarosin julkilausumasta. Kannanotto on myös suomennettu, joten kopioin sen tähän: "Metsäpuiden tautien tutkijoina toteamme kansainvälisen kasvimateriaalikaupan lisäävän metsien terveysriskejä koko maapallolla. Tämä näkemys perustuu siihen, että viime aikoina on luonnonmetsiin ja puuviljelmille ilmaantunut ennennäkemättömän paljon vieraslajisia taudinaiheuttajia ja tuholaisia. Siksi ehdotamme, että kaikki suuren riskin mutta vähäisen kokonaistaloudellisen hyödyn aiheuttava kasvien ja kasvituotteiden kauppa vähitellen lopetetaan".
Metsätuhotutkijoiden kannanotto käy maailman yhtä vahvinta voimaa vastaan. Nimittäin vapaata kauppaa, joka kannattajiensa (ja yleisen käsityksen) mukaan tuottaa paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Toisaalta myös vapaakauppaa epäileviä tutkijoita löytyy. Käytännössä merkille pantavaa on se, että lähes kaikki maat ovat käytännössä tavalla tai toisella rajoittaneet kaupankäyntiä - myös ne jotka voimakkaimmin puhuvat sen puolesta.
Yleensä en oikein lämpene maailmanlopun maalajille. Tässä puheena oleva metsätuhotutkijoiden kannanotto nojaa kuitenkin poikkeuksellisen vahvoihin perusteluihin. Julkilausuman liitetiedostoa (supplement) lukiessaan menee nimittäin hiljaiseksi: eri maista kotoisin olevat tutkijat ovat esitelleet kaikkiaan 21 ihmisen toimista aiheutunutta kasvitautiepidemiaa, jotka ovat aiheuttaneet joko maailmanlaajuista tai paikallisesti vakavaa metsätuhoa. Esimerkiksi jalavien kuoleminen Keski-Euroopassa (ja viimeksi Gotlannista) johtuu juuri tällaisesta tuhonaiheuttajasta.
Kyseessä on siis paljon vahvempaan tieteelliseen tietoon ja käytännön kokemuksiin perustuva kannanotto, kuin huomattavasti tunnetummat ja suuria muutoksia kansainvälisiin pelisääntöihin aikaansaaneet IPCC:n ilmastonmuutosraportit, jotka viime kädessä perustuvat "vain" matemaattisiin malleihin, joiden testaaminen on vielä kesken.
Kuten ihmisen taudit, myös kasvitaudit ovat siis hyötyneet ja epäilemättä myös tulevaisuudessa hyötyvät ihmisen toimista. Tuhonaiheuttajien kulkeutuminen uusiin paikkoihin johtaa usein luonnon peruuttamattomaan muuttumiseen, kuten metsäntutkijoiden kannanoton liitetiedostosta ilmenee.
Kuten ihmisen taudit, myös kasvitaudit ovat siis hyötyneet ja epäilemättä myös tulevaisuudessa hyötyvät ihmisen toimista. Tuhonaiheuttajien kulkeutuminen uusiin paikkoihin johtaa usein luonnon peruuttamattomaan muuttumiseen, kuten metsäntutkijoiden kannanoton liitetiedostosta ilmenee.
Elinympäristön muuttuminen puolestaan johtaa aiempiin olosuhteisiin hyvin sopeutuneiden eliöiden sopeutuneisuusasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan, kuten olen aiemminkin todennut, johtaa muun muassa metsän eri eliölajien evoluution nopeutumiseen. Ja samalla uudenlaisen eliölajien välisen dynamiikan syntymiseen. Pitkällä tähtäimellä metsätuhosta ei siis seuraa peruuttamatonta luonnon häviämistä, vaan sen merkittävä muuttuminen toisenlaiseksi. Ihmiset kuitenkin tyypillisesti kokevat tällaisen muutoksen negatiivisena.
Palatakseni talouteen. Suomen metsät, kuten vieraskynäkirjoituksesta ilmenee, koostuvat pääosin vain muutamasta pääpuulajista, joiden merkitys Suomen taloudelle on aivan poikkeuksellisen suuri. Siksi julistuksen liitteen esimerkkien kaltainen tuho suomalaisessa metsäluonnossa aiheuttaisi maallemme valtavat taloudelliset menetykset, kuten Kanadan viime vuosien kovakuoriaistuho (vaikka se ei olekaan tulokaslajin aiheuttama) on osoittanut. Tästä syystä suomalaisten poliitikkojen kannattaisi kuunnella tavallista tarkemmin tätä tutkijoiden ehdotusta, sillä nyt on kyseessä selvästikin enemmän Suomen kuin minkään muun valtion taloudellinen etu.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.