torstai 14. heinäkuuta 2011

Luonnollinen innovaattori

Jyväskylän Kesän Hyde Park -kansalaiskeskustelutilaisuudessa pohdittiin siirtotyöläisyyttä ja suomalaisten työpaikkojen rasismia. YLE:n mukaan Jyväskylän yliopiston professori Jeremy Gould totesi tilaisuudessa, että "ulkomailla kasvatettu ja koulutettu työvoima on luonnostaan innovaattori". Tämä herätti minussa muutamia ajatuksia.

Professori Gould näyttäisi siis sanovan, että eri tavoin koulutettujen ja eri kulttuurisista taustoista tulevien ihmisten yhteistyö johtaa automaattisesti  uudenlaisiin innovaatioihin, joissa yhdistyvät eri tavalla asioita katsovien ihmisten parhaat oivallukset. Tästä parhaana esimerkkinä lienevät monet minunkin tuntemani hyvää tutkimusta tekevät erilaisista taustoista tulevista ihmisistä koostuvat tutkimusryhmät; mukaan lukien omanikin. Aivan väärillä jäljillä professori siis ei ole.

Edelle kirjoittamastani huolimatta olen eri mieltä tuosta automaattisuudesta (siis Gouldin sanasta "luonnostaan"), sillä erinomaisia innovaatioita syntyy vain silloin, kun yhteistyötä tekevät henkilöt pystyvät puhaltamaan yhteen hiileen ja ryhmädynamiikka toimii. Tämän saavuttaminen vaatii tiettyjä asioita, joista olen kirjoittanut jo aiemmin. Erityisesti haluan mainita ryhmän jäsenten sosiaalisen herkkyyden, heidän tasavertaisuutensa keskustelussa sekä naisten suhteellisen osuuden. Näiden ehtojen täyttämisen todennäköisyys on eri kulttuuikombinaatiosta koostuvilla ihmisryhmillä erilainen, kuten jokainen varmaankin ymmärtää.

Itse asiassa erilaisten kulttuurien yhteen saattaminen voi pahimmillaan johtaa keskinäiseen ymmärryksen puutteeseen. Lievemmässä muodossaan eri kulttuurien välinen työkulttuuri saattaa mennä niin sekavaksi, ettei esimerkiksi johto osaa hyödyntää talon sisällä tapahtuneita innovaatioita. Tämä yhdessä tuotekehityskustannuksissa säästämisen kanssa lienee johtanut aikojen kuluessa monenlaisiin ongelmiin

Suomi on varsin hyvin menestynyt valtio, joten innovaatiojärjestelmämme tai taloutemme ei mitenkään voi tällä hetkellä olla läpimätä. Onhan se viime päiviin asti kyennyt tuottamaan uusia innovaatioita, kuten vaikkapa tämä, tämä, tämä, tämä ja tämä osoittavat. Toisaalta, kuten aluksi jo totesin, on kuitenkin myös niin, että onnistuessaan monikulttuurinen työyhteisö saattaisi tuottaa sellaisia innovaatioita, jotka eivät syntyisi monokulttuurisessa tiimissä. Mutta monikulttuurisuuden kääntöpuolena myös epäonnistumisen riski on monokulttuurista suurempi. Toisin sanoen myös tässä yhteydessä vanhat sijoittamisen lainalaisuudet näyttäisivät toimivan: suurempi riski voi tuottaa suuremman voiton - tai sitten ei. 

Vaikka en epäilekään, ettei Gould (hänen sanojensa kirjaimellisesta tulkinnasta huolimatta) olisi samaa mieltä kanssani, on hänen lausuntonsa taustalla ilmeisesti olevan logiikan kautta ehkä ymmärrettävissä myös se nykyisin varsin yleinen hokema, että maahanmuutto on meille rikkaus. Lähtökohtana ja analogiana professori Gouldin edellä siteeratulle kommentille monikulttuuriajattelussa on jälleen se kiistaton tosiasia, että jos kaikista kulttureista lähdetään katsomaan erilaisia asioita, on yhdestä jos toisestakin kulttuurista löydettävissä sellaisia, jotka ovat muualla paremmin kuin Suomessa. Siten on luonnollista ajatella, että erilaisita kulttuurista löytyviä aineksia oikein yhdistämällä voitaisiin kehittää suomalaista kulttuuria entistä paremmaksi, tai että kulttuurien sekoittumisesta seuraisi automaattisesti ("luonnostaan") kulttuurin paraneminen (mitä ikinä sillä sitten tarkoitetaankin). 

Tämän ajatuksen inspiroimana päätin listata - tarkoituksella provokatiivisia ja/tai ajatuksia herättäviä - eri kulttuureihin liittyviä asioita, jotka tavalla tai toisella ajateltuna ovat paremmin jossain muualla kuin Suomessa. Tarkoituksena on osoittaa, ettei kulttuurien parhaiden puolien yhdistäminen ole niin yksiselitteistä kuin miltä se meta-ajattelun tasolla tuntuu.

Aloitan omasta subjektiivisesta miesnäkökulmastani, josta katsottuna esimerkiksi virolaiset naiset pukeutuvat kauniimmin kuin suomalaiset - onko tämä sitten asioiden paremmuutta naisnäkökulmasta katsottuna on minulle kylläkin epäselvää.

Ranskalaiset, italialaiset ja vaikkapa chileläiset osaavat tehdä parempia viinejä kuin suomalaiset - toki maantieteellä ja kasvien ilmastovaatimuksilla lienee siihen osuutensa, mutta oma vikammehan se on, että asumme näin pohjoisessa.

Amerikkalaiseen tuotekehitykseen perustuvat Applen kännykät ovat tällä hetkellä kiistatta suositumpia (ja siis parempia) kuin suomalaisvetoisen tuotekehityksen tuotteet - onko Nokian tuotekehityksen osittaisella ulkoistamisella tähän vaikutusta ei liity asiaan, sillä Nokian vetovastuu on kuitenkin ollut ainakin vaikeuksien alkaessa Suomessa.

Amerikkalaiset ovat myös suomalaisia patrioottisempia, minkä seurauksena he ovat investoineet valtavasti asejärjestelmiin. Niinpä heidän kehittämänsä asejärjestelmät pesevät vastaavat suomalaiset (jos sellaisia edes on) mennen tullen - tosin näiden verrattomien asejärjestelmien käyttötarpeen tyydyttämisen seurauksena amerikkalaisia taitaa kuolla erinäisissä sotatilanteissa huomattavasti suomalaisia enemmän.

Itä-Aasiassa korkeammassa asemassa olevaa kunnioitetaan kaikissa tilanteissa - tämä luo yhteiskuntaan stabiliteettia, mutta toisaalta heikentää etenkin negatiivisiin asioihin liittyvää tiedonkulkua ja muutenkin passivoi työntekoa.

Japanilaiset ovat selvästi ahkerampia työntekijöitä kuin suomalaiset - tosin sen seurauksena Japani on myös ainoa maa maailmassa, jossa on käytössä virallinen käsite liikaan työntekoon kuolemiselle.

Monet itäafrikkalaiset ympärileikkaavat naisensa - näin he säilyvät varmemmin neitsyinä tulevalle aviomiehelleen. Samalla hääyön jälkeiset veriset lakanat poistavat tarpeen spekuloida tuoreen vaimon neitsyyttä. Minulle on epäselvää, miten naiset tämän kokevat, sillä ainakin Ayaan Hirsi Alin tapauksessa hänen oma isoäitinsä (isän kiellosta huolimatta) järjesti tytölle tämän toimenpiteen.

Somalialaiset klaanit ovat hyvin voimakkaasti yhteisöllisiä, toisin kuin yhteisöllisyytensä kadottaneiksi sanotut suomenkieliset suomalaiset. Somaliassa muut klaanin jäsenet auttavat, jos joku klaanin jäsenistä on joutunut vaikkapa taloudellisiin vaikeuksiin - tosin klaanien välillä on epäluuloja, jotka ovat johtaneet Somalian pitkälliseen sisällissotaan.

Nigerialaiset ja monet muut afrikkalaiset lisääntyvät tehokkaammin kuin suomalaiset - tämä tullee ratkaisemaan myös Euroopan väestön etnisen tulevaisuuden afrikkalaisten geenien eduksi. Tosin sitä ennen Afrikka joutunee ylikansoituksen myötä entistä suurempiin vaikeuksiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Epäjärjestys luo stereotypioita
Suomalaisuusko vain lainaa?
Ihmisryhmien kollektiivinen älykkyys ja c-faktori
Maahanmuutosta rikastuttava voimavara

2 kommenttia:

  1. Yhteisöllisyys, isot lapsiperheet, ahkeruus, esimiesten kunnioittaminen olivat kaikki arkipäivää suomalaisessakin kulttuurissa vielä 50 vuotta sitten. Suomessa niistä on luovuttu koska ne eivät sopineet moderniin vauraaseen elämäntyyliin. En usko että noita asioita tarvitsee keltään oppia uudelleen ja muutenkin noihin palaaminenhan olisi mitä hirvittävintä "Impivaaralaisuutta" ja haikailua menneisyyteen.

    VastaaPoista
  2. "monikulttuurisuu on rikkaus." ja muut samankaltaiset väitteet ovat näin yleisesti ilmaistuna täysin vailla todisteita. Monikulttuurisuus voi olla rikkaus tai taakka riippuen tapauksesta.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.