Kyse on pienituloisten, työttömien ja maahanmuuttajien keskittymisestä tiettyihin lähiöihin. HS:n paperiversiossa täsmennetään että kysymys on monenlaisten ongelmien kanssa painiskelevien kaupungin työntekijöiden uupumisesta työtaakkansa alla.
Koska Itä-Helsingin ongelmaan kuuluvat oleellisesti maahanmuuttajat, on tämä ongelma nähtävä myös suomalaisen maahanmuuttopolitiikan kontekstissa. Näin tekevät myös tutkijat Eeva-Liisa Broman ja Anniina Ala-Outinen, joista jälkimmäinen ehdottaa Uuden Suomen mukaan "maahanmuuttajien omistusasumista pitäisi tukea ja välttää vähävaraisten keskittymistä tiettyihin taloihin". Tarkoittaako tämä sitä, että hänen mielestään suomalaisten veronmaksajien pitäisi kustantaa kouluttamattomalle maahanmuuttajalle omistusasunto luksus-asuinalueelle? Vai ymmärsinkö jotain väärin? Jos oikein, niin arvelevatkohan tutkijat tällaisen julkisten varojen käytön muuttavan veronmaksajien asenteen maahanmuuttajia kohtaan nykyistä suopeammaksi?
Asuntojen ostamisen lisäksi tutkijat ehdottavat (HS:n paperiversion mukaan) että "on saatava enemmän vakansseja niille alueille, joilla asuu paljon maahanmuuttajia)". Koulutien ala-asteelle onkin jo palkattu lisää opettajia.
Tätä taustaa vasten kysyn jälleen kerran kattavaa selvitystä humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista, seurauksista ja hyödyistä, jotta maahanmuuttopolitiikka voidaan jatkossa suunitella tosiasioiden pohjalta. Vain siten voidaan tulevaisuudessa toisaalta välttää ongelmien eskaloituminen ja toisaalta löytää keinot maahanmuuton hyötyjen maksimoimiseksi.
Aiemipia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuutolla on seurauksia mutta myos hinta
Mahdottomien ratkaisujen edessä
Ei tuo lisäopettajien palkkaaminenkaan ihan ilmaista taida olla. Kunnallisvero nousee Helsingissä ensi vuonna kokonaisen prosenttiyksikön.
VastaaPoista