Kohti parempaa journalismia

Iltalehdessä toimittaja Johanna Mattinen kertoi näkemyksensä siitä, miksi rikosten uutisointi on tärkeää. Seuraavassa muutamia lainauksia hänen kirjoituksestaan.

Ensimmäiseksi hän nosti esille sen, että "median on vallan vahtikoirana seurattava... sitä, käytetäänkö... valtaa oikein ja toimiiko järjestelmä." Esimerkkinä median vaikutuksesta hän käytti seksuaalirikosten uutisoinnin seurauksena syntynyttä hallituksen sopimusta "lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten koventamisesta ja useista muista tiukennuksista rikoslakiin."

Suomen ensimmäisen muslimiterroristimurhaajan oikeudenkäynnistä hän totesi, että "vaikuttimien ja laukaisevien tekijöiden ymmärtäminen ja avaaminen on tärkeää - ei siksi, että voisimme ymmärtää teon tekijää, vaan jotta tulevat tapaukset voitaisiin ennalta ehkäistä".

Journalismin perusperiaatteista hän nosti esille sen, että "uutisoidaan asiallisesti, tarkasti, liioittelematta. Ei kerrota pelkästään karmeista yksityiskohdista, vaan teon todellisista seurauksista - menetyksistä, uhreista ja omaisten kärsimyksistä. Siitä kuinka teko on muuttanut pysyvästi tätä maailmaa. Kerrotaan faktoista ja oiotaan väärät käsitykset."

Kaikesta edelle nostamastani on helppo olla samaa mieltä Johanna Mattisen kanssa. Seuraavaksi jäänkin odottamaan sitä, että hänen näkemyksensä muuttuisi valtavirraksi suomalaisessa journalismissa.

Siis etteivät medioidemme toimittajakunnat enää tuputtaisi uutisartikkeleissaan omaa maailmankuvaansa, vaan tekisivät uutisoinnissaan lukijoilleen selväksi asioiden kaikki puolet sellaisina kuin ne ovat.

Eli ettei afgaaniturvapaikanhakijoista puhuttaessa laistettaisi sen esille tuomista, että joukossa on todella paljon turvallisesta Iranista maahamme saapuneita onnenonkijoita, joiden lähdöllä Suomeen ei ole mitään tekemistä turvattomuuden - vaan ainoastaan elintason - kanssa. Tai ettei naisten ja miesten palkkauksesta puhuttaessa pitäydyttäisi vain kuukausipalkkojen vertaamisessa, vaan kerrottaisiin myös tuntipalkkojen erot.

Tai ettei metsänhoidosta puhuttaessa keskityttäisi vain niiden suojelun tärkeyteen vaan kerrottaisiin samalla vihreän kultamme käytön tärkeydestä maamme taloudelle. Ja kerrottaisiin, etteivät metsämme kasva itsestään nykyisellä tavalla, vaan siitä iso osa on saatu aikaan taloudellisten tavoitteiden kannustamalla hyvällä metsänhoidolla.

Tai ettei uusista julkisista palveluista ja eduista puhuttaessa välteltäisi kertomasta veroasteen merkityksen roolista ihmisten työmotivaatiolle. Ja ettei puolueiden poliittisten agendojen esittelyn yhteydessä jaksettaisi paasata pelkästään vapaan markkinatalouden lieveilmiöistä, vaan muistutettaisiin myös poliittisen vihervasemmiston ajaman suunnitelmatalouden periaatteiden tuhoisista vaikutuksista yhteiskunnan toimintaan kaikkialla missä niitä on kokeiltu.

Ja ettei Pyhän maan tilanteesta puhuttaessa taivasteltaisi vain palestiinalaisten ahdinkoa vaan tuotaisiin tasa-arvoisesti esille myös juutalaisväestön kokema uhka. Ja ettei tämän päivän terrorismista kirjoitettaessa aina syyllistettäisi meitä länsimaalaisia, vaan selvitettäisiin tarkoin myös islamin pyhien tekstien ja muslimimaiden kulttuurin merkitys sen taustalla.

Sekä ennen kaikkea sitä, ettei poliitikkojen näkemysten esille tuomiseen vaikuttaisi heidän agendansa suhde toimituskuntien omiin toiveisiin, vaan kaikki näkemykset tuotaisiin lukijakunnalle yhtä näyttävästi. Ja että poliitikkojemme virheelliset väitteet korjattaisiin aina yhtä näyttävästi sanojan puoluekannasta riippumatta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Puuttuuko JSN tähän likasankojournalismin kukkaseen?
Ylen vastuullinen journalismi Britannian pedofiiliringin ja Ruotsin pikkuprinsessan valossa
Ei sananvapaus-, vaan turvallisuuskysymys