Kyseinen lehtori, Anna Rastas, on Wikipedian mukaan "tutkinut erityisesti rasismia ja monikulttuurisuus-kysymyksiä. Hän on erikoistunut etnografisiin, osallistaviin ja toimintatutkimusmenetelmiin. Rastas on toiminut myös vuosia pakolais- ja maahanmuuttajatyössä sekä maahanmuuttajatyöhön, monikulttuurisuuteen, rasismin ja antirasismiin liittyvien aiheiden opettajana ja kouluttajana. Lisäksi Rastas on toiminut erilaisissa lastensuojelu- ja ihmisoikeusjärjestöjen antirasistisissa verkostoissa."
Siten kyseessä on sekä yliopistolainen, että erittäin toimelias monikulttuurisuusaktivisti. Siksi on syytä ottaa vakavasti se, että hän tyrmäsi ohjelman raportoitujen toimien uskottavuuden heikoiksi. Eikä siinä kaikki, sillä hän moitti raporttia myös sellaisen valheellisen kuvan antamisesta, että rasisminvastaiseen työhön olisi panostettu resursseja, vaikka järjestöjen valtionrahoitusta on leikattu.
* * *
Yliopistolehtori Rastas on myös väittänyt, että hallituksen "uskottavuus on heikko, kun samaan aikaan poliittiset ulostulot, lakimuutokset ja päätökset heikentävät ulkomaalaisten asemaa Suomessa". Tällä hän lienee viitannut siihen, että Orpon hallitus on pyrkinyt tietoisesti kiristämään turvapaikka- ja oleskelulupapolitiikkaa, jotta siihen liittyvät lieveilmiöt saataisiin vähenemään.
Tämä ilmenee hallitusohjelmassa näin: "tavoitteena on uudistaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaa niin, että se tarjoaa avun hädänalaisille ja estää väärinkäytökset... Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen."
Tämä ei tietenkään poista sitä, että yliopistolehtori ja monimuotoisuusaktivisti Rastas pitää tehtyjä toimia epäonnistuneina. Siksi veronmaksajan ja hallituksen kannattaisi ottaa esitetty kritiikki vakavasti sekä todeta miljoonien eurojen käyttö yhdenvertaisuusohjelmaan turhaksi – ja sen sijaan allokoida kyseinen rahasumma johonkin hyödyllisempään. Tai sisällyttää siihen tarkoitetut jäljellä olevat rahat kokonaisuudessaan ensi vuodelle kohdistuviin budjettisäästöihin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisuuskoe
Musta germaanityttö ja Afrikan tähti
Anna Rastas Stalinin jalanjäljillä
Kansalaisuuskoe
Musta germaanityttö ja Afrikan tähti
Anna Rastas Stalinin jalanjäljillä
Valtion budjetissa on muutenkin löysää, miksi ei voida säästää? en ymmärrä.
VastaaPoistaSuomalaisnainen "Leena" oli USA:ssa töissä vienninedistämisessä? tai jotain muuta sellaista. Hän lähetti konttorille ana välillä viestin:"Rahat loppuivat, lähettäkää lisää rahaa" ja kukaan ei kysynyt mitään. On puhuttu 5 miljoonasta eurosta.
Hallitus on ilmiselvästi tehnyt hyvää työtä, kun kerran kyseinen lehtori on sitä haukkunut.
VastaaPoistaMTV:n uutisia ei paljon erota Ylen uutisista.
Mitenköhän Rastas arvioi saavutettuja tuloksia. Jonkinlaista kustannushyötyanalyysia olisi toivonut, mutta julkaisujensa perusteella hänellä ei ole kykyä minkäänlaiseen kvantitatiiviseen analyysiin. Veikkaan, että päässälasku tuottaa hänelle vaikeuksia. Etnografiset menetelmät eivät vain ole riittäviä analyysin välineitä, kun panos on selvästi mitattavissa, kuusi miljoonaa (Rastaalle tiedoksi siinä on kuusi nollaa). Tulokset pitää suhteuttaa panoksiin.
VastaaPoistaTiedeyhteisön olisi syytä olla huolestunut siitä, että Rastaan kaltaiset politrukit ylipäätään voivat esiintyä tieteen edustajana. Jos lääkäri harjoittaisi omalla alallaan tuon tason puoskarointia, hän menettäisi lääkarinoikeutensa eikä voisi enää esiintyä lääketieteen edustajana. Jopa edesmenneessä Neuvostoliitossakin kollegat antoivat Lysenkolle kenkää oitis, kun Stalinin suojeleva käsi väistyi hänen yltään, mutta Suomessa ei ilmeisesti ole tieteellistä kaadunvalvontaa.
Poista" ja sen sijaan allokoida kyseinen rahasumma johonkin hyödyllisempään."
VastaaPoistaSuosittelen rahan käyttämistä kotouttamisen sijaan kotiuttamiseen.
Sillä olisi selkeästi hyödylisemmät vaikutukset:
raiskaukset ja naisten ahdistelut vähenisivät, muu rikollisuus vähenisi, säästäisimme elatusrahoja kun ei tarvitse niin sanottuja turvapaikanhakijoita eli elintasopakolaisia syöttää, juottaa ja elättää jne.
Tekopyhyys pyhittää: rasismi on avainsana kaikelle pahuudelle.
VastaaPoistaAnna Rastas lienee ehdottoman hyvä ihminen - omasta mielestään.
Siis klassikkonäytelmien koominen hahmo...
Poista-jussi n
Ja rasismia on nykyään lähes kaikki mahdollinen aivan kuten Meetoon aikaan jopa määrätynlainen katse oli seksuaalista häirintää. Jos mustaihoiselta kysyy, mistä hän on kotoisin, se on karmeaa rasismia ja puolestaloukkaantujalla on kiire tutti ja nalle mukana turvahuoneenseen! Kohta kukaan ei tiedä miten olla ja elää, kun kaikki osataan ja halutaaan tulkita väärin. Ahdistavaksi käy.
PoistaMiksi näitä asiantuntijoita pitää aina haalia Tampereen yliopistosta? Kaikki tietävät muitenkin etukäteen, mitä sieltä tulee.
On rasismia, jos on kiinnostunut tulijan lähtömaasta, ja se vasta rasismia onkin, jos ei voisi vähempää kiinnostaa.
PoistaKoko Hubara, "ruskea tyttö" ja rasististen mikroagressioiden erikoisasiantuntija, oli sitä mieltä, että on rasismia, jos esim joku asiakaspalvelija alkaa puhua hänelle englantia ihonvärin perusteella, vaikka hänhän osaa suomea!
Kamalaa rasismia! On elämä vaikeaa.
Kun Kauko Kare, 60-luvulla toi esiin kirjassaan "tähän on tultu", Kekkosen diktatorisia toimenpiteitä, käyttäen niistä lievempää ilmaisua: "politisoituminen".
PoistaVoidaan sanoa - ja painottaa - että rasismikeskustelu on erityisen politisoitunutta. Kun järkiperusteita ei ole, niin käytetään valtaa.
Viime viikon kolmesta raiskausuutisoinnista 3/3 oli mokkakor... anteeksi maahanmuuttajataustaisten aikaansaannoksia.
VastaaPoistaEi mulla toistaiseksi muuta.
Hesarissa raiskausuutiset samalla aukeamalla nimien kanssa.
PoistaTaitaa olla turha odottaa akateemiselta taholta tutkimuksia siitä, miksi "asenteiden" muuttuminen maahanmuuttovastaisiksi kestää eurooppalaisissa kielellis-kulttuurisissa kansallisvaltioissa niin kauan. Ehkä se selittäisi jotain siitä miksi me suomalaiset historiallisesti alistettuna maana olemme siinäkin kehityksessä niin häntäpäässä.
VastaaPoista"Kehityshän" ei kai suinkaan yleisesti ottaen ole menossa siihen suntaan mistä moni akateeminen monikulttuurikiihottaja odottaa kevään koittavan. Asenteiden sukupuolittuminen ja jyrkkeneminen kertoo jostain ihan muusta kuin oikean tiedon leviämisestä.
Se, että se kertoo tositiedon olemattomista mahdollisuuksista vaikuttaa siellä missä alitajunnan ja torjunnan voimat vaikuttavat eyes wide shut, se olisi se ainoa tärkeä kysymymys mietittäväksi. Mitä kaikkeen ihmistieteelliseen "tutkimuksen" tulee, se on sitten tieteenfilosofisempi kaiken -- ja eriotyisesti eurooppalaisen uuden ajan "kartesiolaisen rationaalisuuden" ongelma, mutta sellaisten käsittely ei taatusti onnistu näiltä propagandistisesti orientoituneilta "asiantuntijoilta", jotka eivät käyttämiensä kompensatiivisten ajatustyökalujen pimeistä puolista mitään ymmärrä.
Akateemisten ihmistieteiden massamittainen romahdus on sodanjälkeisellä ajalla yli maanpiirin levinnyt ja toistaiseksi vain vahvistuva ilmiö. Ydinaseiden yleismaailmallisesta sokkivaikutuksesta se alkoi, ja siirtyi sitten kuten paniikki- ja pakoreaktiot käsitteellisen ajattelun alueella leviävät -- liian nopeasti jotta olisi ehditty missään kohdassa pysähtymään ja ankkuroimaan projekteja reaalitodellisuuteen. Nyt tiede on vain yhtä normimoraalista ja asenteellista hurmosta.
Minä kysyn: Miten Suomessa määritellään romani? Ilmoittaako hän itse, vai mikä taho sen tekee ja millä perusteella? Nythän kohistaan romaninaisten hamerahoista hyvinvointialueilla. Voiko kuka tahansa Suomessa ilmoittautua romaniksi ja vaatia vaaterahaa?
VastaaPoista_ _ _ _
A.I. Gemini:
Suomessa kysymys etnisestä identiteetistä on yhdistelmä itsemäärittelyä, kulttuurista perintöä ja viranomaisten noudattamaa lainsäädäntöä. Asiaan liittyy kuitenkin tärkeitä juridisia ja käytännön rajoitteita, jotka estävät väärinkäytöksiä.
Tässä on tiivistetty katsaus siihen, miten romaniperinteeseen liittyvät tuet ja identiteetti Suomessa toimivat:
1. Kuka määritellään romaniksi?
Suomessa ei ole virallista ”romani-rekisteriä”. Tilastoissa ja viranomaistoiminnassa noudatetaan pääasiassa itsemäärittelyoikeutta.
Subjektiivinen kokemus: Henkilö itse kokee kuuluvansa romaniyhteisöön.
Objektiiviset tunnusmerkit: Yhteisö yleensä tunnistaa jäsenensä suvun, kielen tai kulttuuristen tapojen (kuten pukeutumisen) kautta.
Lainsäädäntö: Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset turvaavat romaneille oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.
2. Voiko kuka tahansa ilmoittautua romaniksi ja saada rahaa? Lyhyt vastaus: Ei voi.
Vaikka ihminen voi periaatteessa sanoa olevansa mitä tahansa, taloudellisen tuen saaminen (kuten mainitsemasi vaateraha) vaatii konkreettisia perusteita ja viranomaisarvion.
Tarveperusteisuus: Hyvinvointialueiden myöntämä täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki ei ole automaatti. Hakijan on oltava oikeutettu perustoimeentulotukeen, eli hänen on oltava vähävarainen.
Kulttuurinen peruste: Tukea myönnetään "erityisistä menoista". Romaninaisen vaatetus on huomattavasti kalliimpaa kuin valtaväestön vaatteet, ja sen katsotaan olevan välttämätöntä kulttuurisen identiteetin ja yhteisöön kuulumisen vuoksi.
Todentaminen: Sosiaalityöntekijät tekevät päätökset tapauskohtaisesti. Jos henkilö, jolla ei ole mitään sidettä romaniyhteisöön, hakisi tukea perinnepukuun, hakemus hylättäisiin todennäköisesti perusteettomana. Tuen saaminen edellyttää yleensä sitä, että henkilö tosiasiallisesti käyttää kyseistä asua osana jokapäiväistä elämäänsä.
3. Miksi asiasta "kohistaan"?
Keskustelu hyvinvointialueilla liittyy usein yhdenvertaisuuteen ja budjetointiin.
Romanipuku on kallis investointi (jopa tuhansia euroja), ja ilman tukea vähävarainen nainen voisi joutua syrjään omasta yhteisöstään.
Yhdenvertaisuus
-Jotkut kriitikot kysyvät, miksi verovaroista tuetaan tiettyä uskonnollista tai kulttuurista asua, jos muillekaan ei korvata harrastus- tai juhlavaatteita.
Viranomaiskäytäntö
-Käytännöt vaihtelevat hyvinvointialueittain, mikä aiheuttaa epäselvyyttä siitä, mikä on kohtuullinen summa ja kuinka usein tukea voi saada.
Yhteenveto
Suomessa identiteetti perustuu omaan ilmoitukseen, mutta rahallisten etuuksien saaminen perustuu viranomaisen tekemään tarveharkintaan. Pelkkä ilmoitus ei riitä, vaan tuen saajan on pystyttävä osoittamaan, että menot ovat välttämättömiä hänen elämäntilanteessaan ja kulttuurisessa kontekstissaan.
_ _ _ _
Minä kuittaan: Täydellinen vastaus. Ei mitään lisättävää. Ei enempää nähtävää. Hajaantukaa!
Romanihametukihan on kuljetusyriitystukea.
PoistaPukki kaalimaan vartijana… siksikin arvon Professorin loppupäätelmä on kannatetteva ajatus!
VastaaPoistaTässä voisi tosiaan kysyä miksi monikulttuuri-aktivistin lausuntoja pidetään jonain objektiivisena arviona mihinkään?
PoistaVastoin parempaa harkintakykyä vilkaisin tämän Anna Rastaan somekanavia, ja niiden perusteella tuota voisi luonnehtia joksikin afrikka-fetissiksi. On jopa ilmeisesti adoptiolapsi sieltä suunnilta.
Ilmeisesti monikulttuuria ei voi olla, jos siihen ei syydetä jatkuvasti tarpeeksi veronmaksajien rahaa. Miettiiköhän Anna Rastas koskaan sellaisia kysymyksiä, että loppuuko suomessa monikulttuuri kun vähäväkiset ja maksukykyiset suomalaiset loppuvat?
Eli loppuuko (afrikkalainen) monikulttuuri-performanssi, kun siitä maksavia vastaanottajia (suomalaisia) ei ole enää? Vai onko se vain monikulttuurin looginen päätepiste, jonka eteen hän työskentelee?
No eikös ählämi-ämmät saa Kelasta rahaa kaapuihinsa?
VastaaPoistajos ei, niin paha "eriarvoisuus"
PoistaEpäilen, että saavat. Eiväthän nekään tee laillista työtä tee.
Poista