torstai 29. elokuuta 2024

Monimuotoisuus tautien taustalla

Maailma on täynnä viruksia. Yhden arvion mukaan niitä on peräti 10 000 000 000 000 000 000 000 000 000 000 kappaletta ja Wikipedia kertoo yhden millilitran merivettä sisältävän vähintään miljoona virusta. Onneksi vain pienen pieni murto-osa niistä voi tarttua ihmiseen ja siitäkin joukosta vain jotkut aiheuttavat sairauksia.

Virusten perimät voivat olla joko DNA:ta tai RNA:ta. Ensin mainitut ovat yleensä isompia ja monimutkaisempia kuin jälkimmäiset, koska niiden sisältämä informaatio säilyy sukupolvesta toiseen paremmin eli DNA:han syntyy harvemmin mutaatioita kuin RNA:han.

RNA-viruksilla taas on se etu suhteessa DNA-viruksiin, että ne sopeutuvat korkean mutaatiotiheytensä ansiosta nopeasti uusiin isäntäympäristöihin tuottamalla erittäin monimuotoisia genomijoukkoja, joita kutsutaan "kvasilajeiksi". Nämä geneettiset variantit edistävät niiden nopeaa sopeutumista, mikä mahdollistaa lääkeresistenttien tai immuunijärjestelmää välttämään kykenevien mutanttien ilmaantumisen. 

Näiden sopeutumisprosessien ymmärtäminen on erittäin tärkeää muun muassa lajienvälisen tartuntariskin arvioimiseksi sekä rokotteiden ja viruslääkkeiden turvallisuuden ja tehon arvioimiseksi. Ja siksi tuoreessa tutkimuksessa testattiin koirien penikkatautiviruksen sopeutumista freteille vertaamalla heikennettyä, tiettyihin laboratoriossa kasvatettaviin solulinjoihin sopeutunutta viruskantaa siitä kloonaamalla tuotetun viruksen sopeutumiseen. 

Näillä kahdella viruskannalla oli se ero, että kloonaamisen kautta tuotettu viruskanta ei sisältänyt tartutettaessa juuri lainkaan mutaatioita, mutta alkuperäisessä - "luonnollisessa" - viruskannassa niitä esiintyi runsaasti. Molemmat virukset kuitenkin kykenivät sopeutumaan uuteen isäntään, mutta luonnollisen viruskannan tartuttaminen aiheutti fretissä taudin paljon nopeammin kuin kloonatulla viruksella tartuttaminen. 

Tämä selittyi sillä, että luonnollisella viruksella tartutettaessa oli jo mukana virusyksilöitä, joissa oli fretissä lisääntymisen kannalta hyödyllisiä mutaatioita. Siten taudin syntymiseen riitti, että ne valikoituivat fretissä niin runsaiksi, että virus pystyi aiheuttamaan taudin. 

Sen sijaan kloonaamisen kautta tuotettu virus joutui ensin "odottamaan" useita virussukupolvia sellaisten mutaatioiden syntymistä, mitkä edistivät sen lisääntymistä fretissä niin korkeaksi, että eläin saisi taudin. Tämä toki tapahtui aikanaan, mutta vasta viiveellä verrattuna luonnolliseen eli valmiiksi "geneettisesti monimuotoiseen" kantaan.

Edellä lyhyesti kuvaamani tutkimus havainnollisti tekijöidensä mukaan geneettisen monimuotoisuuden merkitystä sopeutumisessa uusiin ympäristöihin. Havainto tekee toisin sanoen ymmärrettäväksi sen, että zoonoottiset eli eläimistä peräisin olevat virukset - kuten koronavirukset tai lintuinfluenssat - siirtyvät ihmiseen yleensä vain eläimissä esiintyvän epidemian aikana: isossa viruspopulaatiossahan on aina enemmän muuntelua kuin pienessä. 

Tämän seurauksena ihmiseen tarttumista edistävien mutaatioiden syntymisen todennäköisyys viruspopulaatiossa on suoraan verrannollinen niiden määrään tartuttavassa eläinpopulaatiossa. Lisäksi zoonoosin syntyyn vaikuttaa tietenkin se, että mikäli viruksia esiintyy runsaasti eläimissä, syntyy myös useammin virustartunnan mahdollistavia kontakteja ihmisen ja sairaan eläimen välillä.

Näistä syistä esimerkiksi siipikarjassa esiintyvät lintuinfluenssaepidemiat on syytä pyrkiä eristämään ja lopettamaan välittömästi, eikä odottaa kunnes ne laantuvat omia aikojaan. Onneksi näin myös tehdään kaikkialla maailmassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Varokaa juhannusviruksia!
Koiraflunssa
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä

14 kommenttia:

  1. Maailmassa on viruksia siis 10 kvintiljoonaa kappaletta. Erään lähteen mukaan triljoona koronavirusta painaa yhden kilon. Kvintiljoona virusta painaa siis 10 biljoonaa kiloa eli 10 miljardia tonnia. Meniköhän tuo oikein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus. Ei kvintiljoona vaan 10 kvintiljoonaa virusta painaa siis 10 biljoonaa kiloa eli 10 miljardia tonnia!

      Poista
    2. Tekstin mukaan viruksia on 10000 kvadriljoonaa kappaletta.

      Poista
    3. Neula ja Laakeri onkin oikeassa. Oli vielä nollia uudella rivillä.

      Poista
  2. Jumala on melkoinen neropatti, kun on kyennyt suunnittelemaan ja toteuttamaan tuollaisen määrän viruksia. Mitä varten?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, vai onko tuo suunnittelu ja toteutus ihan vaan ihmisperäistä?
      Hauska keksintö sinällään, kun kukaan ei kykene niitä näkemään, eikä toteamaan mitenkään. Mutta niiden "olemassa olon" perusteella voidaan tehdä vaikka mitä.

      https://rumble.com/v52kifq-recapping-the-virus-no-virus-debate-june-19th-2024.html?e9s=src_v1_ucp

      Poista
    2. Jumala kirosi maan, joten paratiisissa emme elä. Siksi täällä tauteja on.

      Poista
    3. Ja jotkut jopa patentoivat noita viiruksia.

      https://odysee.com/@RapsodiaSuomi:1/Koronaviruksen-Patenttitiedot-Paljastavat-Biologisen-Aseen:d

      Poista
    4. Onhan Jumala kuulemma luonut ja suunnitelut somalitkin (joka todistaa älykkään suunnittelevan Jumalan olemattomuudesta)

      Poista
    5. Luotuun maailmaan kuuluu geneettinen rappeutuminen. Osalla se vaikuttaa päänuppiin.

      Poista
    6. Jos Jumala jotain loi niin jonkin alku-ihmisen, "homo habiliksen" tai vieläkin varhaisemman kulkijan. Sen jälkeen on tyytynyt tarkkailijan rooliin, että mitähän tuostakin kehittyy.
      Ja osa viruksista taitaa olla ihmisen sähläämiä vahinkoja. Muistan jostain 20 vuoden takaa tv ohjelman HIV viruksen alkuperästä. Belgian Kongossa oli 1950 luvulla jokin rokotekampanja (en muista mitä vastaan) Mies rokotekampanjasta, selasi muistiinpanojaan, ja sanoi että simpanssit joita käytettiin rokotteen valmistamisessa tuotiin lentokoneella Intiasta. Sitten paikallinen mies kertoi heidän pyydystäneen simpansseja paikan päältä, rokotelaitos oli maksanut eläimistä hyvän hinnan, hänen muistinsa mukaan.
      Paikallisista simpansseista osa kantaa luonnostaan HIV virusta, ja Intialainen ei kanna.
      1950-luvun rahtilentokone taisi olla pääsääntöisesti DC-3. Eli lensi satoja kertoja Intian ja Kongon väliä. Ehkä lensikin, tai sitten ei.

      Poista
    7. Eläintarhoistako ne Intian simpanssit olivat, ei se elä siellä luonnonvaraisena?

      Poista
    8. Ja jumala luonut debatoijanki, pitää kysyä kyllä oliko koekappale joka meni pieleen ?

      Poista
  3. "Elämän" alkuhan on viruksista, jotka tännekin kulkeutuivat avaruuksien läpi päätyen sattumoisin alkumereemme. Meille asiat on syy-seuraus-pakonomaisia, mutta suuri maailmankaikkeus kulkee omia polkujaan vääjäämättä. Jumaliakin, siis tavattoman monimutkaisia "eläviä olentoja" varmasti on "jossakin", mutta niitä on mahdoton käsittää. Ja alkuvirus vain syntyi sattumalta, alkoi jakaantumaan, ja tässä ollaan jumalineen kvanttipuurossa

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.