Russakka eli saksalainen torakka eli tavallinen torakka on sellainen eläinkunnan edustaja, joka tuo harvalle ihmiselle - tuskin edes innokkaimmille eläinten oikeuksien advokaateille - mieleen positiivisia ajatuksia. Se on kuitenkin kaikessa iljettävyydessään äärimmäisen mielenkiintoinen otus, joka on täysin riippuvainen meistä ihmisistä, sillä sen ei tiedetä elävän missään päin maailmaa itsenäisenä.
Russakan kuvasi aikanaan jo nykyaikaisen eliöiden luokittelujärjestelmän kehittänyt Carl von Linné, joka myös arveli, että se oli peräisin jostain muualta kuin Euroopasta. Ja viisas mies hän tosiaan oli, sillä tutkimus on osoittanut torakan olevan peräisin Aasiasta ja vieläpä selvittänyt miten se on levinnyt ympäri maailmaa.
Mitokondrioiden geenejä analysoimalla on osoitettu, että russakka on lähinnä sukua aasialaistorakalle, joka kuvattiin alkujaan Japanissa, mutta joka on sittemmin levinnyt myös Yhdysvaltoihin. Russakan matkaa Aasiasta on selvitetty kartoittamalla 17 maasta kerätyistä 281 näytteestä genomisia samankaltaisuuksia.
Niiden väliset sukulaisuussuhteet osoittavat, että russakat saavuttivat maailmanlaajuisen levinneisyyden kahdessa aallossa, joissa molemmissa niitä auttoivat ihmiset. Kaikki alkoi kuitenkin vasta sen jälkeen, kun russakan esivanhemmat eriytyivät aasiantorakasta noin 2100 vuotta sitten.
Tämä tapahtui luultavasti Intiassa tai Myanmarissa russakoiden sopeutuessa syömään ihmisten ruokaa. Tämän taidon opittuaan russakka siirtyi Lähi-itään noin 1200 vuotta sitten - samaan aikaan kahden islamilaisen kalifaatin, Umaijadien ja Abbasidien, kaupan ja sodankäynnin laajenemisen kanssa. Russakan kulukuvälineinä olivat todennäköisesti ihmisten mukanaan kuljettamat leipäkorit.
Seuraavassa aallossa lajin esiintymisalue laajeni Kaakkois-Aasiaan noin 390 vuotta sitten. Tämä tapahtui hollantilaisten ja brittiläisten Itä-Intian kauppakomppanioiden kolonialistisen kaupan myötä. Ja lopulta kauppalaivat toivat russakat Eurooppaan ehkä noin 300 vuotta sitten.
Sen jälkeen höyrylaivat ja parantunut asuminen - lämmitys ja putkisto luovat lämpimät, kosteat olosuhteet, joista torakat pitävät - mahdollistivat russakoiden leviämisen ympäri maailman. Valloittamatta on enää Etelämanner.
Edellä lyhyesti kuvaamani russakan tarina kertoo siitä, kuinka luonnonvalinta hyödyntää sille avautuvia mahdollisuuksia. Ensin maanviljelyn tuottama ruuan yltäkylläisyys synnytti uudenlaisen ekologisen lokeron, joka mahdollisti joidenkin torakoiden erikoistumisen nauttimaan ihmisten ravinnosta.
Ihmisen tarjoamien palveluiden myötä russakat olivatkin sitten valmiita kulkemaan näiden mukana kaikkialle maailmaan. Sekä sopeutumaan elämiseen mitä erilaisimmissa olosuhteissa - kunhan vain paikalla on joku tarjoamassa niille leipää ja lämpöä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Susi jo syntyessään - vai onko sittenkään?
Hampaattomia naaraita ja kuolevia uroksia
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Professorin artkkeli on, paitsi faktaa, myös vertaukuvallinen. Minä äänestin jo Euro-vaaleissa.
VastaaPoistaIdästähän ne...
PoistaLöysin kerran banaanilaatikosta aika muhkean kuoriaisen, onneksi ei elävänä. Se mahtui juuri ja juuri tulitikkulaatikkoon, jonka panin grippipussiin kirjekuoreen ja lähetin eräälle eläintieteilijäystävälleni. Hän kertoi kyseessä olevan laivatorakka, jotka yleensä ovat vaarattomia, mitä nyt joskus aikoinaan ovat ruttoa levittäneet. Enempää ei ollut halua tutkia, oli kuulemma "pikku veitikka kärsinyt matkalla aika pahoin".
VastaaPoistaSuomen Kuvalehti teki takavuosina torakoista laajan artikkelin, jossa näiden eloonjäämiskamppailujen selviytymismestareiden huimia ominaisuuksia kuvattiin. Olikohan se niin että kaksikymmentä torakkaa pärjää kaksi viikkoa yhden postimerkin liimalla -- tai jotain.
Hieno kirjoitus.
VastaaPoistaKilkki, tuo merenpohjan raadonsyöjä on vielä ärtsympi otus. Kuulin aikanaan Tvärminnestä että kilkki eli kaksi viikkoa puhtaassa alkoholissa eikä ollut moksiskaan kun se söi fenoliin kastettuja pumpulipalloja.
VastaaPoistaSomalit ovat löytäneet länsimaista vstaavan ekologisen lokeron, ja lisivät torakoita nopeammin isäntäyhteiskuntansa piikkiin
VastaaPoistaToisin kuin torakat, somput eivät tule vähällä toimeen. Eipä niitä näy leipäjonoissa, mutta kyllä kahviloissa.
PoistaMistä nimitys "russakka" tuloo? Russiasta eli Venäjästä vai?
PoistaNimitys tulee Venäjältä, mutta ei tarkoita venäläistä vaan preussilaista (prusak). Kotuksen sivuilla "Suomen etymologinen sanakirja".
PoistaIS tänään
VastaaPoistaVeitsimies hyökkäsi islamistikriitikon kimppuun Saksassa – kolme haavoittunut
Kolme ihmisiä haavoittui veitsimiehen iskussa Mannheimin keskustorilla.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010467863.html
Artikkelista poimittua
Bild-lehden mukaan veitsimiehen kohteen oli tunnettu islam-kriitikko, 59-vuotias Michael Stürzenberger.
...
Sosiaalisessa mediassa julkaistussa videossa näkyy, kuinka tummapartainen, isolla veitsellä aseistautunut mies hyökkäsi uhrinsa kimppuun ja puukotti tätä useaan kertaan. Uhri sai vammoja ainakin jalkoihinsa.
Sivulliset yrittivät estää puukottajaa, jolloin hän huitaisi aseella sivullista miestä ja puukotti tätä auttamaan tullutta poliisia niskaan.
...
Puhepaikalle oli pystytetty Saksan ja Israelin lippuja sekä kyltti, jossa luki: ”Seis poliittisille islamismille!”.
Saksassa on lähestyvien europarlamenttivaalien alla ilmennyt väkivaltaa saksalaispoliitikkoja kohtaan.
Michael Stürzenberger on anti-islamistinen poliittinen aktivisti ja journalisti. Hän toimi pienen, sittemmin lakkautetun Die Freiheit -puolueen puheenjohtajana sekä muissa äärioikeistolaisissa, islaminvastaisissa järjestöissä, kertoo Reuters.
Mannhaimissa hän oli puhumassa islaminvastaisessa ”Avatkaa silmänne” -kiertueella.
Saksalaisetkin saavat, mitä EU ja universaaleihin ihmisoikeuksiin hurahtaneet poliiitkot ovat tilanneet ja minkä puolesta saarnanneet, saaneet nuoret tietämättömät naisetkin ryntäämään valloittaajiaan vastaan "Refugees welcome"-kylteillään vuoden 2015 invaasiossa. Olisi mielenkiintoista tietää heidän mietteitään tämä päivänä, mutta eipä meille niitäkään kerrota. Media vetää samaa matalaa profiilia ja ja vihervasemmistolaiset poliitikot toivovat, että monikultuurin "rikkaus" uunottaa ihmisiä entiseen tahtiin. Onhan heille luvassa paljon uusia äänestäjiä.
VastaaPoista