Tilastoa julkaisevan NSIDC internetsivulta näkyy, että jään laajuuden vuotuisen minimikoon supistuminen loppui vuonna 2007. Sen jälkeen se on ollut pienimmillään vuonna 2012 ja suurimmillaan 2009. Kuluvana vuonna jää supistunee tilastohistorian kuudenneksi pienimmäksi.
Itse asiassa pohjoisen merijään pinta-ala on ollut vuosien varrella varsin hyvä indikaattori koko maapallon ilmakehän kehityksessä, koska siihen liittyviä tilastoja ei ole tarvinnut korjailla jälkikäteen. Ja satelliittimittauksiin perustuvat maapallon keskilämpötilaestimaatit selittävät sen koon vaihteluista peräti 56 prosenttia.
Tämän kirjoituksen syynä ei kuitenkaan ole pohjoisen napajään tämän vuoden laajuus tai pinta-ala, vaan tutkimus, jossa esitetään mahdollinen syy sille, miksi jään laajuudessa tapahtui vuonna 2007 niin selkeä muutos. Se lähtee siitä, että Atlantilta kulkeutuu vuosi vuodelta enemmän lämmintä vettä pohjoiselle jäämerelle prosessissa, jota kutsutaan "atlantistumiseksi". Ja sen seurauksena arktinen merijää supistuu ja tulee vähitellen häviämään.
Tutkimuksen mukaan arktiseksi dipoliksi kutsuttu ilmiö on kuitenkin aiemmin oletettua merkittävämpi Pohjois-Atlantilta tulevien virtausten säätelijä aiheuttaen jopa useiden vuosien vaihteluita Jäämeren kierrossa, makeaveden virtauksissa Amerasian altaaseen sekä meriveden kerrostuneisuudessa ja lämpövirtauksissa. Ja nämä sitten vaikuttavat siihen, kuinka paljon Atlantista virtaa lämmintä vettä Jäämereen.
Tutkijoiden mukaan juuri tämä ilmiö selittää nykyisen merijään koon supistumisen pysähtymisen, vaikka maapallon ilmakehä lämpeneekin. Samalla he varoittavat, että tällä hetkellä on kuitenkin merkkejä siitä, että arktinen dipoli olisi jälleen vaihtumassa ja pohjoisen merijään sulaminen jatkuisi maapallon lämpenemisen mukaisesti jo lähivuosina.
Panin tämän selityksen tyytyväisenä merkille, sillä olen tutkijana ollut huolissani siitä, että koko tieteen arvovallalla dogmiksi nostettu ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole näkynyt pohjoisen jäämeren jäätikössä. Onpa mieleeni noussut ikävästi jopa ajatus siitä, etteivät ilmastotutkijat noudattaisi aivan kaikkia tieteellisen tautkimuksen eettisiä sääntöjä.
Mutta nyt meillä on siis selitys pohjoisen merijään odotusten vastaiselle käyttäytymiselle sekä myös testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan sen pitäisi alkaa sulaa heti, kun arktinen dipoli jälleen muuttuu. Niinpä jatkan omalta osaltani arktisen merijään pinta-alan seuraamista entistäkin innokkaammin!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla
Uutta tietoa ilmastomalleista
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä
Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla
Uutta tietoa ilmastomalleista
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä
Oli miten oli, niin jonkinlaiseen planeetan kuumenemiseen ja muihin ongelmiin ei minun mielestäni ole lisinnyt hiilidioksidi vaan se, että lähinnä pikipää ja vinosilmä maissa tuhotaan luontoa, kaadetaan metsää ja kaikkee horseshittiä..Sahara laajenee ,kuinkas muuten kun se on ählykuukereiden hallussa, ja sieltähän ne kuumat tuulet puhaltaa etelä-Eurooppaan.
VastaaPoistaNämä pikipäät lisivät kanien/rottien lailla, joten ongelma pahenee..venttaas sitten, kun nämä onnistuvat katkaisemaan ravintoketjun ja kaikki muutkin ketjut Maapallolla, mut suvakeilla tai kapitalisteilla ei ole pienintäkään meininkiä viheltää tota touhua poikki, Sit tulee todellinen EKOKATASTROFI
Onneks suvakit jo sääti lain, et sun täytyy luovuttaa talosi pikipää "ilmasto" pakolaisille, vaikka nämä itte tuhos elinmahdollisuutensa
Vieläkö on sauna täynnä sokeria?
PoistaJostain luin jokin aika sitten, että metsissä on noin 8 astetta viileämpää kuin vastaavissa olosuhteissa ilman puustoa. Ajatus on ihan järkevä, koska puut tarjoavat varjoa ja maaperä ei pääse lämpenemään ja kuivumaan kuten aukeilla paikoilla. Tämän ajatuksen perusteella mielestäni olisikin tärkeää, että erityisesti kuumissa ja kuivahkoissa olosuhteissa alueita pyrittäisiin metsittämään. Metsät loisivat ihan erilaiset ja inhimilliset olosuhteet ihmisille, eläimille ja muille kasveille ja pitäisi kosteutta ympärillään. Harmillisesti en pysty antamaan linkkiä, koska en vaan muista mistä luin tiedon. Ehkä joku muu muistaa / tietää? Omalla ajatuksenjuoksulla mielestäni olisikin tärkeämpää pyrkiä metsittämään kuivia, aavikoituvia alueita kuin mallintamaan hiilidioksidin kriittistä määrää ilmakehässä. Vaikutukset olisivat varmasti toista luokkaa kuin rajoittamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Toki niitäkin on syytä vähentää, mutta ihan muista syistä kuin ilmaston lämpenemisen takia.
VastaaPoistaMetsittäminen olisi siksikin järkevää, että metsien kasvulle on hiilidioksidin pitoisuuden lievästi noustessa hyvät edellytykset, koska kuten kaikki fiksut ihmiset tietävät, lisääntynyt hiilidioksidi toimii kuin lannoite. Jo nykyinen hiilidioksidin lisäys on aiheuttanut merkittävän "vihertymisen" maapallolla kasvimassan lisääntyessä.
PoistaHiilidioksidin pitäminen saasteena on aivan mieletöntä valepropagandaa, koska se on maapallon elämälle aivan välttämätön kaasu, koska ilman sitä ei elämä maapallolla ole mahdollista.
On nää ilmastotaitelijat sitten hyviä keksimään selityksiä, kun tulee ilmeiseksi ettei taiteiltu ja ainoaksi oikeaksi julistettu tulos pidäkkään paikkaansa 😂😂
VastaaPoistaMonesko aikoinaan totuutena julistettu ja pieleen mennyt ennuste tämä napajäätikön sulaminen onkaan? Onko kukaan jaksanut pitää kirjaa niistä? Taisi tulla uusi luku siihen "kirjaan" 😂😂
-Lukija
Minua on askarruttanut, miksi ilmaston lämpeneminen kutistaisi napajäätä. Jos ilmasto lämpenee, meretkin lämpenevät, jolloin niistä haihtuu vettä entistä enemmän, mikä piolestaan lisää sateita napa-alueillakin. Kylmässä sateet tulevat lumena, joka ajan kuluessa paineen vaikutuksesta muodostuu jääksi.
VastaaPoistaSiis enemmän sadetta, enemmän jäätä, joka virtaa kohti jäätikön reunoja. Lämpenevä meri sulattaa jäätä, mutta eikö lisääntyvän jään määrä korvaa sulavaa koko ajan? Ainakin jään pitäis paksuuntua vai?
Suru täällä tulee kun Golf virta lopettaa toimintansa. Olkaa valmiita pakenemaan Afrikkaan.
VastaaPoistaMiksi Kilpisjärvi on Suomen kylmimpiä paikkoja, vaikka se on niin lähellä Golf-virtaa?
PoistaJohtuuko siitä, että Kilpisjärvi on niin korkealla merenpintaan verrattuna?
Poista473m? korkealla? Ilman lämpötila kylmenee noin 6,5 astetta per kilometri, eli sen puolesta ero merenpintaan olisi, jos merenpinta olisi siinä vieressä, kolmisen astetta.
PoistaJossain näin uutimen, että ilmastotieteilijät jättivät 2022 Tyynenmeren tulivuorenpurkauksen vaikutuksen pois laskelmistaan.
VastaaPoistaSe kun taisi purskauttaa 1,5x 1 vuoden CO2:set ilmakehään. (Tai jotain sinnepäin.)
Antalya
VastaaPoistaAntep
Burdur
Sakarya
istanbul
QRXYLD