perjantai 24. maaliskuuta 2023

Vain Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat kansan linjoilla kulttuurikysymyksessä

Helsingin sanomissa oli tänä aamuna kaksi mielenkiintoista ja toisiinsa liittyvää artikkelia. Lehti nimittäin kertoi, että valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan maamme julkisen talouden velanotto kasvaa pian yli 15 miljardiin euroon vuodessa. Tällöin velkasuhde kasvaisi muutamassa vuodessa peräti 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Lukemaa on syytä verrata 1990-luvun lama-ajan velkasuhteeseen - noin 65 prosenttiin - jolloin silloisen pääministerin mukaan oltiin lähellä tilannetta, jossa ulkomaiset rahahanat olisivat sulkeutuneet. Siten Suomen julkisen talouden tila näyttäisi juuri nyt olevan melkoisen kehnossa kunnossa.

Sittemmin on tietenkin tapahtunut paljon muutoksia - eikä vähiten EKP:n päätettyä pelastaa eteläisen EU:n valtiota ostamalla itselleen niiden arvottomia velkakirjoja eli suomeksi sanottuna painamalla talouteen lisää euroja. Tämän tien lopputulos on kuitenkin edelleen epäselvä ja sillä lienee oma osuutensa nyt liikkeelle ryöpsähtäneeseen globaaliin inflaatioon.

Se toinen mielenkiintoinen uutinen liittyi kysymykseen siitä, pitäisikö kulttuurialan rahoitusta lisätä. Siinä HS:n lukija sai vastata kolmeen kysymykseen. Yhdessä tiedusteltiin pitäisikö taiteen ja kulttuurin osuus budjetista nostaa prosenttiin, toisessa pitäisikö ihmisten maksaa enemmän omasta kulttuurinkulutuksestaan ja kolmannessa tiedusteltiin pitäisikö Ylen rahoitusta leikata. 

Hämmästykseni oli melko suuri, kun huomasin kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten ja Liike Nytin joko sulkevan kulttuurialan ja Ylen pois julkisten menojen leikkauksista tai jopa vaativan niihin käytettävien varojen kasvattamista. Tämä siis tilanteessa, jossa joudumme valtiovarainministeriön mukaan elämään rankasti velaksi seuraavalla hallituskaudella. 

Itselleni jäi kuitenkin tänä aamuna epäselväksi, että onko puolueidemme enemmistön - Vasemmistoliitosta Kokoomukseen - poliittinen näkemys se, että supistetaan enemmän julkisen sektorin muita menoja - siis esimerkiksi puolustusta, sosiaali- ja terveyssektoria tai koulutusta - vai tahdotaanko olla kuin hullu mies Huittisista, joka tuhlasi enemmän kuin tienasi. Vai onko niin, että ne päästelevät luikuria ja leikkaavat kulttuurista sittenkin valtaan mahdollisesti päästyään.

Täältä näppäimistön takaa on joka tapauksessa mahdotonta pitää mitään näistä vaihtoehdoista vastuullisena politiikkana. Ja toivon siksi, että mahdollisimman moni äänestäjä ymmärtäisi edelle kirjoittamani yhteyden talouden ja puolueiden kulttuuripuheiden välillä sekä niiden vakavuuden suhteessa Suomen tulevaisuuteen. 

Positiivista asiassa on se, että peräti 56 prosenttia suomalaisista näkee julkisten kulttuurimenojen supistamisen hyvänä säästökohteena nykyisessä rahapulassa. Sen edelle menevät 21 asiakokonaisuuden listalla ainoastaan maksut EU:lle ja kansainvälinen yhteistyö. 

On siis syytä toivoa, että kansa toimisi äänestyskopissa siten kuin se ajattelee. Ja valitsisi vallanpitäjikseen vastuulliset poliitikot.

20 kommenttia:

  1. Kultturin tuki on kuitenkin pieni menoerä, Yle taas massiivinen jos ajatellaan niiden vaikuttavuutta. Totta kai kummastakin voi leikata. Silti katsoisin kuitenkin valtion kolmannelle sektorille ohjaamia verorahoja. Siellä on paljon avokätistä, hyvin pienen porukan toimintaa tukevaa rahaa eikä edes minkäänlaisia realistisua tuotto-odotuksia. Suomenkielisen taiteen rooli on merkittävä tässä maailmassa kansallisen kohtalommekin kannalta. Toki aina on syntynyt hienoa taidetta myös ilman apurahoitusta.

    VastaaPoista
  2. Jos taiteeksi lasketaan kaikki kissantappovideot, alastoman naisen istuminen lasikaapissa julkisella paikalla, miesten takkien levittäminen kirkon portaille tai paitojen ripustaminen lipputankoihin, tällaista "taidetta" ei tule antaa killinkiäkään edes hyvinä aikoina. Koronatukina on roiskittu rahaa myös täysin surutta: esim. Flow-festivaali sai opetusministeriön avustusta 750,0000 euroa! Rahat menivät vielä suurimmalta osin ulkomaille. Kyllä on löysää ja mistään ei muka voitaisi tinkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestäni esim. Takkien levittely jonnekin voi olla ihan hauska juttu, eikä sitä tartte ottaa niin vakavasti jos se ei maksa liikaa mutta keskeinen kysymys on, että mihin kaikkiin tarkoituksiin ja keille sitä "kulttuuri"-rahaa kanavoidaan...

      Meneekö se esim. monikulttuuriin tai puolueväen kavereiden elatukseen - silloin vaan letkut irti!


      t: Vitt...Stadilainen

      Poista
  3. Korjaus "tällaiselle taiteelle" ei tule antaa killinkiäkään.

    VastaaPoista
  4. TE eilen

    Matias Mäkynen: SDP kykenee yhteistyöhön kokoomuksen kanssa — Lupaus yhteisöverosta

    SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo puolueen olevan valmis nostamaan velkasuhdetta, jos panostukset koulutukseen sitä edellyttävät.

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te/26c0151e-c17c-41d0-a4bd-6de161fb66d2
    ----------------------------

    Siis lisää vaan velkaa sanoo SDP!
    Valtion lainojen korkokulut ei yhtään haittaa vaikka kaikki se raha on pois muista rahoituskohteista.
    ---------------------------

    HS tänään, lukijan mielipide

    Suomen velkaantuminen on vakava asia

    Velanotto on kätkenyt talouden nollakasvun kansalta ja kenties vaikuttanut jopa onnellisuusrankingin ykkössijaamme.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009470366.html

    Artikkelista poimittua

    Kestävyysvajeen kanssa kipuileva Suomi on ylläpitänyt elintasoaan ja julkisten palveluiden laajuutta jatkuvalla velanotolla jo 15 vuotta.
    Velanotto on kätkenyt talouden nollakasvun kansalta ja kenties vaikuttanut jopa onnellisuusrankingin ykkössijaamme.

    Rakenteellisten ongelmien peittely kuitenkin vaikeutuu, ja valtionvelan korkokulut ylittävät tänä vuonna esimerkiksi sisäministeriön hallinnonalan kulut.
    Valtiovarainministeriö onkin varoittanut kiireisestä ja mittavasta leikkaustarpeesta.
    ...
    ...
    Vaikka velkaa ei todellisuudessa tarvitse maksaa kokonaisuudessaan pois, korkokulut on maksettava. Ne taas ovat voimakkaassa kasvussa ja lisääntyvät velan määrän mukana.
    ...
    Vasemmiston hellimä mantra ”velka on Euroopan keskitasoa” taas on huikea downshiftaus tavoitetasossa. Suomi kuului ennen Pohjoismaihin, missä on pidetty taloudesta huolta.
    Nyt Suomen velka-aste suhteessa bruttokansantuotteeseen on kuitenkin kaksinkertaistunut verrattuna muihin Pohjoismaihin.
    Suunta on aivan selvä: olemme selkeästi erkaantuneet aiemmasta viiteryhmästämme ja vertaudumme nyt Unkariin ja Kroatiaan.
    ...
    Viimeksi kun korkomenot olivat tällä tasolla vuonna 2002, meillä oli aivan eri huoltosuhde ja talouskasvu. Tilanne on vakava ja asian vähättely vaalien alla on edesvastuutonta.

    Tero Lundstedt

    sisältöjohtaja, Ajatuspaja Libera

    VastaaPoista
  5. Jopa joo. Lasten määrä vähenee mutta koulutukseen pitäisi satsata enemmän. Hyvä taide on sellaista, jossa yleisö maksaa tuotantokustannukset.

    VastaaPoista
  6. On syytä tunnustaa tosiasiat ja todeta, että mamu touhu ja kehitysaputouhut maksaa meille miljardeja vuodessa.

    Jo vuosia sitten Pauli Vahtera laski mamu kuluiksi 3,2 mrd vuodessa. Nykykustannukset varmaan yli 4 mrd ellei enemmänkin.
    Kuten eilisessä kirjoituksessa kommentoitiin, pääkaupunkiseutu on hätää kärsimässä mamujen ja niiden kustannusten kanssa.

    Edelleen pätee se Jussi Halla-ahon viisaus - Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto.
    Pakko on hyvä säästäjä - ja näin se käy meillekin - sano poliitikot mitä hyvänsä.

    Kulttuuri on kaunis asia mutta kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja.
    Sirkushuvia tarjoaa vihervasemmiston poliitikot puheissaan mutta mistä saadaan leipää?

    VastaaPoista
  7. Kulttuuria vai köyhyyttä?

    Kumpaa tuetaan?

    Yle tänään

    Köyhyys ja syrjäytyminen uhkaavat kasvaa

    https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-144437

    Lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, Tilastokeskus kertoo. Määrä kasvoi vajaalla 120 000 ihmisellä vuotta aiempaan verrattuna.

    Tilastokeskuksen mukaan ihminen on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai
    kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

    Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti vuonna 2021 erityisesti suhteellisen pienituloisuuden kasvu.

    Pienituloisten määrä kasvoi noin sadallatuhannella ihmisellä. Pienituloisia oli noin 700 000 eli lähes 13 prosenttia kotitalousväestöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoa on myös, että vaikka hallitus kehuu kuinka HE ministerit ovat kohentaneet työllisyyttä aivan ennätysmäisesti, verotuloissa se ei näy. Kysymyshän onkin tilastokikkailusta. Kun jo nyt 50 000 ulkomaalaisista ja n. 200 000 suomalaista on työttömänä, niin paraneeko tilanne kun kehitysmaista tuodaan tänne lisää lisää väkeä? Tämähän on pähkähullua! Boomeriit saavat ottaa coolisti vaan, kun heitä hoitamaan kelpaa ihan kuka tahansa.

      Jyväskylään valmistui hiljattain uusi "hieno" sairaala (ulkoa päin rumat mustaksi maalatut tasakattoiset laatikot); senkin seinille ja auloihin hankittiin monella sadalla tuhannella taidetta. Potilasjonot ovat pitkät ja ihmiset tuskastuvat odottamiseen, rahasta kaikki on kiinni, mutta päättäjäjillä on ilmeisesti ollut lähipiirissä taiteiliijoita, joita on täytynyt tukea. Ja kun kunta tai valtio on maksajana, ei summassa ole nollilla mitään väliä. Koululaisten iloiset ja värikkäät piirustukset olisivat toimineet myös paljon paremmin kuin taide, josta ei tiedä, mitä se esittää.

      Poista
  8. Niin, kulttuuria on aina tuettu: viljelystä hengenviljelyyn.
    Runoudesta puheen, Kiira Korven runokirjasta ei ehkä siihen ole (se vähä mitä olen lukenut).
    Kalevalan ostin omilla rahoillani.
    Tulenkantajien, mm. Uuno Kailaan ja Katri Valan, kuin myös Lauri Viidan ja Aila Meriluodon cultura animia olen tukenut ostamalla kirjoja.
    Ongelma lienee siinä, että kulttuurirahojen jaosta vastaavat eivät välttämättä ymmärrä perusteita, kenelle niitä rahoja jakaa ja kenelle ei; tyylitajua ei ole eikä kompetenssia ymmärtää.

    VastaaPoista
  9. Kun ollaan tilanteessa, jossa rahat eivät riitä läheskään kaikkeen, mitä hyvinvointivaltion julkiselle taloudelle eli veronmaksajille on aikojen kuluessa sälytetty, on alettava laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. On listattava, mikä on pakko hoitaa, että kansalaisten toimeentulo, terveys, koulutus ja esim maanpuolustus ja turvallisuus voidaan hoitaa, ja mikä on toisarvoista eli vähemmän tärkeää noiden perustarpeiden tyydyttämiseksi. Nämä vähemmän tärkeät rahareiät ovat niitä asioita, joita Purra sanoo inhorealistisesti luksuspalveluiksi, eli ne ovat sellaista ylimääräistä hyvää, jota voidaan tukea, jos talous on kunnossa. Vaikkapa juuri kulttuuri (poislukien mm juuri kirjastot ja lasten kulttuuri) ja Yle ovat asioita, joista leikkaaminen on mahdollista ilman, että sillä on suoranaista vaikutusta ihmisten toimeentuloon ja hengissä pysymiseen. Kaikkein suurinta luksusta (oopperan ja taideapurahojen lisäksi) on kehitysapu ja humanitaarinen maahanmuutto tilanteessa, jossa se pitää tehdä velkarahalla. Ymmärrys tästä puuttuu vihervasemmistolta, jonka ainoat keinot taloudessa ovat lainanotto ja verotuksen kiristäminen, leikkaukset eivät kuulu sanavarastoon. Marinin lempisana on vero ja Ohisalon ilmastonmuutos (eli viimemainittu tarkoittaa rahaa turhaan toimintaan, jolla ei ole vaikutusta mihinkään muuhun kuin luotettavan energiantuotannon tuhoamiseen).
    Tämä on ollut yksi tuhoisimmista hallituksista kautta aikojen, velkaa on otettu 40 000 miljoonaa, eli toista miljoonaa euroa joka ikinen tunti neljän vuoden ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastonmuutoksen pakkomielteinen torjunta tarkoittaa myös teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyvn romuttamista ja polttoaineiden ja energian hinnan nousua.

      Poista
    2. NO EI!! Se tarkoittaa ettei aseteta hatusta vedettyjä rajoja joihin pääsemiseksi olevaa tekniikkaa ei ole kukaan vielä nähnyt usissaankaan. Esim. polttomoottorikielto. Annettaisiin tavoite johon pyrkiä ja annettaisiin ns. vapaat kädet insinörteille keksiä tavat siihen pääsemiseksi. Ei kuten nyt, että joo sähkö on se ainut autuaaksi tekevä, ja joka on täyttä huuhaata. Huru-ukko

      Poista
    3. Vety tuotettuna sattumatuulisähköllä kuuluu unelmiin, jotka eivät toteudu. Mutta Wittuset osaavat lypsää hölmöiltä kehitysrahaa taikasanalla vety.

      Poista
  10. Viime vuonna ostin kirjoja yhteensä ehkä tuhannella eurolla. Kirjaston varaus- ja kaukolainamaksuihin meni ehkä satanen. Mielestäni olen tukenut kulttuuria ihan riittävästi.

    VastaaPoista
  11. Tämän vuosikymmenen loppupuolella olemme tilanteessa jossa VM pohtii ankarasti riittäkö rahaa muualle kuin oikeuslaitoksen, puolustusvoimien ja poliisin ylläpitoon... Good will maksaa liikaa...
    Margaret Thatcer sanoi hienosti: Sosialismissa on se vika, että muiden rahat lopulta loppuu...
    -Lukija

    VastaaPoista
  12. Ryhmä, joka kuuluvimmin huutaa tukea yhteiskunnalta toimintaansa on kulttuuriväki. On halua piirustella, jammailla tai pelata teatteria, kuukausipalakalla, mutta ilman tulosvastuuta (kun ulukomaillakin kerran vo). Varokaa äänestäjät veroradion ja hissimedian voihketta.
    I

    VastaaPoista
  13. Paljonkohan jokavuotiset Euroviisut lohkaisevat kaikkinensa Ylen budjetista? Spektaakkelin koosta ja kohkaamisesta päätellen ei tule halvaksi, mutta ilmeisesti saa maksaa mitä tahansa, kun kilpailu on muuttunut selvästi sateenkaariväen temmellyskentäksi. Musiikin kanssa sillä on vuosi vuodelta aina vaan vähemmän tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saisi lopettaa koko pervospektaakkelin ja suunnata siihen hassatut rahat vaikkapa musiikin tuottamiseen.

      Poista
  14. Minun toivomus on, että verorahoja käytettäisiin runsaasti tänä vuonna maataiteeseen. Mustaa asfalttia pitkinä leveinä vanoina kautta maan kansalaisten ihasteltavaksi!!!

    Jamppa vaan

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.