Luin menneellä viikolla tutkimuksesta, jossa oli analysoitu afrikkalaisten metsästäjä-keräilijöiden evoluutiohistoriaa. Sen tulosten mukaan näiden ihmispopulaatioiden nykyinen levinneisyys ja tiheys selittyvät Afrikassa tapahtuneilla ekologisilla muutoksilla, eivätkä siten johdu viimeisten vuosituhansien aikana levinneen maatalouden luomasta paineesta siirtyä marginaalisiin elinympäristöihin, kuten aiemmin on ajateltu.
Tutkijat havaitsivat myös, että viimeisen 120 000 vuoden aikana keskisessä Afrikassa tapahtuneet ekologiset muutokset viittaavat siihen, että osittain toisiinsa liittyvillä populaatioilla on pitkä historia. Sen aikana ne ovat ajoittain olleet toisistaan erossa ja välillä taas tiiviissä yhteydessä keskenään - joten ryhmien välillä tapahtui myös risteytymistä. Näin metsästäjä-keräilijät ovat välttäneet haitallisen pienet eli geneettisen monimuotoisuuden katoamiseen johtavat väestön pullonkaulat, vaikka eri ryhmät ovatkin erilaistuneet geneettisesti ja kulttuurisesti.
Tutkimus kattoi nykyihmisen evolutiosta suuren ja tärkeän osan. Kehittyihän nykyihminen vasta 250 000 - 200 000 vuotta sitten. Ja Neandertalin- ja Denisovanihmisetkin eriytyivät meihin johtavasta pääsukulinjasta vasta noin 500 000 vuotta sitten.
* * *
Vähän yli 10 000 vuotta takaperin keksitty maatalous muutti koko ihmisen käyttäytymis- ja evoluutiohistorian. Se mahdollisti paljon aiempaa suuremman väestön sekä lisäsi ja syvensi ihmisten välisiä hierarkioita. Ja kuten tiedämme, tämä kehitys johti lopulta kaupunkien ja valtakuntien syntymiseen.
Tavallisen ihmisen kannalta maatalous kuitenkin tarkoitti jokapäiväisen työnteon ilmaantumista elämää rytmittäväksi tekijäksi eli vapauden menettämistä. Mutta kun ratkaisu oli kussakin heimossa kerran tehty, ei siitä ollut väestön kasvun takia enää paluuta entiseen.
Toisaalta metsästäjä-keräilijät epäilemättä myös havaitsivat maata viljelevien naapureidensa suuren työtaakan, joka ei varmasti houkuttanut kaikkia. Niinpä monet ihmisryhmän kieltäytyivät siirtymästä maatalouteen ja jatkoivat elämäänsä esihistoriallisella tavalla.
Keski-Afrikka - ja osa Etelä-Amerikasta - on tarjonnut tähän mahdollisuuden. Sen sijaan suurempien vuodenaikaisvaihteluiden Eurooppa ei ole sitä tehnyt, vaan meiltä metsästäjä-keräilijäyhteisöt ovat kadonneet ajat sitten. Edes puolivillien porojen hoidolla elävät saamelaiset eivät enää tulisi toimeen ilman tokkiensa talviruokintaa.
Toisaalta maatalousyhteiskunnan luomat suuret väestöt ovat mahdollistaneet teollisuuden ja teknologian syntymisen. Ja sen kautta esimerkiksi Suomessa on siirrytty hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa ihminen voi halutessaan elää työtä tekemättä ja siten kantamatta korttansa yhteisen hyvän - tai ainakaan talouden - eteen.
Toki hyvinvointijärjestelmä romahtaa, mikäli työtä vieroksuvan väestön määrä kasvaa kestämättömän suureksi. Ainakaan toistaiseksi näin ei ole käynyt yhdessäkään valtiossa, mutta nähtäväksi jää, kuinka länsimaiden ja joidenkin Itä-Aasian valtioiden käy, kun niissä yleistynyt vähänlapsisuus johtaa entistä heikompaan väestön huoltosuhteeseen. Tässä joukkoon kuuluu valitettavasti myös eilen itsenäisyyttään juhlinut Suomi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tasa-arvo on ihmisyhteisöjen perusluonteen vastaista
Ranskalaisia väestönvaihtoja
Varhaiset maanviljelijät Euroopassa
Tasa-arvo on ihmisyhteisöjen perusluonteen vastaista
Ranskalaisia väestönvaihtoja
Varhaiset maanviljelijät Euroopassa
Tuskinpa hyvinvointivaltiot romahtavat. Ne vain hiipuvat samalla, kun eri kansanryhmien välit tulehtuvat. Mutta näin ei tarvitse käydä, vaikka väestö vanhenee. Ranskassa on ongelmaa hoidettu rahtaamalla maahan paljon muslimeja, jotka eivät sitten kykene minkäänlaiseen järjelliseen yhteiskuntakäyttäytymiseen. Ranskasta on tämän myötä tullut huonojen työpaikkojen ja alhaisten palkkojen maa. Japaniin sen sijaan ei ole rahdattu ulkopuolista väestöä, mikä on johtanut siihen, että on pitänyt kehittää teknologiaa. Kummallakin tavalla voi yrittää hoitaa vanhenevan väestön tuomia ongelmia.
VastaaPoistaJossain vaiheessa kai on katsottava totuutta silmiin ja ruvettava pienentämään sosiaalitukia ja nostamaan eläkeikää huoltosuhteen parantamiseksi. Eli lusmut töihin ja täysin palvelleille lisää työn iloa. Vai olisiko Suomelle mahdollinen Italian ja Kreikan tie, jossa taloudenpito on tolkutonta, mutta EU tulee aina avuksi muilta jäsenmailta kerätyillä 'tukipaketeilla'. Taidamme olla siihen liian pieni tekijä
VastaaPoistaEi tarvita EU-tukia, jos idiootit poliitikkomme lopettavat miljardien syytämisen ulkomaille.
PoistaJotkut työttömät selittävät, että jos he menevät töihin, asumis -yms-tuet pienenevät ja heille jää vain hiukan enemmän käteen kuin työttömänä, joten ei kannata mennä töihin. Tämä on hyväksytty aivan päteväksi syyksi jäädä lusmuilemaan, ja sitä kutsutaan 'loukuksi'. On maailman kirjat sekaisin, kun terveellä työkykyisellä ihmisellä on oikeus jäädä makoilemaan kotiin, kun hän on tällaisessa itse valitussa 'loukussa'. Totuus nimittäin on, että jonkun oikeus on aina jonkun muun velvollisuus, eli muut painavat hommia, jotta nämä vapaamatkustajat saavat loisia. Jotain rotia pitäisi tähän löytyä.
Poista"...Eli lusmut töihin ja täysin palvelleille lisää työn iloa."
PoistaLusmut? Siinäpä taas kerran tuo vanha kunnon usein nähty oletus että jos jossain lähiseudun yritelmässä ei tänäkään vuonna ole ollut yhtään vapaata työpaikkaa, niin syy siihen on siinä kun minä työtön olen niin lusmu tai jotenkin muutoin negatiivisesti semmoinen tai en ainakaan vähääkään positiivisesti tämmöinen.
Mutta jos minä ilman että olen ollut missään tekemisissä kyseisen yritelmän sisäisen päätöksenteon kanssa, enkä siis ole osallistunut lainkaan sen sisäiseen päätöksen tekoon suoraan enkä epäsuoraan ja silti pystyn aiheuttamaan tai vaikuttamaan sen yrityksen päivittäiseen toimintoihin milloin mitenkin, niin silloinhan minä en suinkaan voi olla lusmu, vaan itseasiassa voisin olla erittäin hyvää johtaja ainesta tuolle yritelmälle.
Ehkä se on häpeäksi kyseiselle yritelmälle se että se antaa minun kaltaiseni innovaattorin ja visionäärin vaellella jouten olosta ja peräti 550 euron kuukausituloistani, tässä kalliin elämisen maassa jossa kohtuu elämisen tason ylläpito väitetysti vaatisi minimissään noin 1350 euron kuukausituloja.
"Tämä on hyväksytty aivan päteväksi syyksi jäädä lusmuilemaan,"
PoistaJa lässyn lässyn lää. Ehkä yllä lainatun kirjoittajan tulisi ihan mielenkiinnon vuoksi käydä joskus Finlexistä tutustumassa Työttömyysturvalakiin ja etsiskellä siitä että miten voi työtön muka voi ilman kirpakoita taloudellisia seuraamuksia lusmuilla jos työtä olisi tarjolla.
Suomen työttömyysturvalakia kun voidaan pitää erittäin rangaistuskiimaisena lakina. Joka langettaa rikkomuksiin nähden täysin kohtuuttomia rangaistuksia, kuten rangaistukseksi sakkoa 100% tuloista seuraavan 3 kk:den ajaksi. Muualla sivistysmaissa vastaava sakko on korkeitaan viikon tulot.
Lisäksi kyseinen laki on täysin unohtanut syyttömyysolettaman, mikä tarkoittaa että syytäjän ei tarvitse todistaa syyttämänsä syyllisyyttä siihen mistä tätä syyttää vaan syytetyn tulee todistaa syyttömyytensä. Ja aina jos ja kun ollaan tilanteessa että on sana sanaa vastaan, työttömän sana on aina se sana jota ei uskota.
Tuo laki on rangaistuskiimassaan puhdasta ja aitoa stalinismia.
Suomessa asuvat afrikkalaiset jatkavat edelleen metsästäjä-keräilijä perinteitä. He ovat huomanneet kantasuomalaisten työtaakan, joten he keräilevät kadulla muiden ihmisten omaisuutta ja lisäksi keräilevät Kelan etuisuuksia.
VastaaPoista