Yksi länsimaiden viime vuosien kehityksen merkittävimmistä - ellei merkittävin - kehityssuunnista on ollut arvoliberalismin nousu ja sitä hyväkseen käyttänyt islamilaisen väestön kansainvaellus. Sen seurauksena myös Suomen kantaväestöstä pieni osa on vaihtanut maailmankatsomuksensa islamiin.
Siksi oli mielenkiintoista törmätä artikkeliin, jossa oli osoitettu muinaisen ilmastonmuutoksen vaikutus islamin ilmaantumiseen Arabian niemimaalle. Sen mukaan tämä maailman toiseksi suosituin uskonto syntyi Arabian niemimaalla 600-luvun alussa perusteellisten yhteiskunnallisten muutosten jälkeen.
Alueella merkittävin valtakunta oli ollut juutalais- ja kristillisuskoinen Himyar, joka kaatui vuonna 525. Lukemassani artikkelissa osoitettiin, että yksi kaatumiseen johtaneista muutoksista oli kuivuus, joka vaivasi aluetta koko kuudennen vuosisadan ajan saavuttaen huippunsa vuosien 500 ja 530 välillä. Sen lisäksi valtakuntaa olivat vaivanneet poliittinen epäjärjestys, sosioekonomiset muutokset, muuttuvat asutusmallit ja demografia, ja valtakuntaa olivat ahdistelleet niin etiopialaiset kuin bysanttilaisetkin.
Himyarin kaatumisen jälkeen niemimaalla seurasi toinen toistansa merkittävämpiä yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, jotka edistivät silloisten arabialaisten valtioiden hajoamista. Samalla sai alkunsa uusi uskonnollinen virtaus, joka oli kasvava siksi islamiksi, jonka tunnemme nykyisin.
Tässä suhteessa on mielenkiintoista huomata myös se, että Wikipedian mukaan islamilaista kirjallisuutta ja viittauksia Koraaniin alkaa esiintyä vasta 800-luvulta lähtien. Muhammedin eläessähän hänen ilmestyksensä kirjattiin epäsäännöllisesti ylös tai ne säilyivät ihmisten muistissa yksittäisinä katkelmina. Kaikkien tekstien kokoaminen nousi esille vasta hänen kuolemansa jälkeen ja lisäksi Muhammedista kertovaa perimätietoa on arvosteltu jo varhain siitä, että tarinoita keksittiin tukemaan omia mielipiteitä.
Joka tapauksessa aikaa ennen 800-luvulta löytyviä ensimmäisiä islamiin ja koraaniin viittaavia tekstejä eli 600- ja 700-lukuja kutsutaan islamin formatiiviseksi vaiheeksi, ja sitä koskevat tiedot ovat niukkoja. Selvää on kuitenkin, että kehittyvä islam muodosti sen viitekehityksen, jolla Muhammedin seuraajat pystyivät valloittamaan laajoja alueita aina Pyreneiden niemimaalta Intian rajoille asti.
Tuo valloitus jatkuu tavallaan edelleen maahanmuuton avulla käyttäen hyväksi sekulaareissa länsimaissa - etenkin Euroopassa - vallitsevaa arvoliberalistista hyväntahtoisuutta. Jos haluaa - ja miksi ei haluaisi - on tässä nähtävissä yhtäläisyyksiä siihen, kuinka islam pystyi nousemaan Arabian niemimaan ensimmäiseksi Himyarin jälkeisen ajan suurvallaksi sen jälkeen, kun alueelta katosi valta, jolla olisi ollut halu ja kyky puolustaa omaa asemaansa.
Tulevien sukupolvien nähtäväksi jääkin se, millä tavalla nyt nähtävissä oleva kehitys vaikuttaa Euroopassa - ja muuallakin länsimaissa. Syntyykö jossain vaiheessa vastarintaa, vai liittyvätkö myös länsimaisen kulttuurin syntysijat ennemmin tai myöhemmin Muhammedin seuraajien joukkoon.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä Oslon terroriteosta pitäisi oppia?
Islamin teoria ja käytäntö
Islamilainen utopia
Tuo vaihe Muhamedin väitetyn elämän ja 800-luvun välissä on kaikkiaan hyvin kiistanalainen. Asiaa puolueettomasti tutkineet eivät ole löytäneet mitään todisteita että moinen hahmo olisi elänyt tai että tuolloin olisi mitään islamia edes ollut siten kuin se koraanissa kuvataan. Vasta 800-luvun ja koraanin kirjoittamisen jälkeen alkaa löytyä merkkejä moisen uskonnon olemassa olosta. Edes siitä millainen mahdollinen proto-islam ennen 800-lukua olisi mahdollisesti ollut, ei ole ilmeisesti mitään tietoa. Eli "islamin" laajenemisvaiheen uskonnollisesta perustasta ei ole todisteita puoleen eikä toiseen. Se toki on selvää että tuolloin käytiin verisiä valloitussotia alueella jossa myöhemmin islam tuli valtauskonnoksi. Mutta mikä oli islamin vaikutus näihin sotiin ja laajenemiseen ei sitten olekaan niin selvää. Tiesivätkö/tunsivatko sotivat joukot mitään islamista ja taisteltiinko islamin puolesta, vaiko ihan vain ajan tyyliin valloitussotien tavanomaisista syistä... ja jos, kuten islam itse väittää, taisteltiin islamin puolesta, niin ristiretket olivat vain lännen vastareaktio 300 vuotta kestäneeseen islamin agressioon ja terroriin, ei itsenäinen uskonnollinen sota, jota se myöskin oli ainakin osin joukkojen motivoinniltaan.
VastaaPoistaKyllä. Ilmari Hiidenlehto: Profeetta Muhammedin haamu on varsin hyvä. historiallisesti ja kielitieteellisesti perusteltu kirja. Se on omakustanne, enkä yhtään ihmettele, miksi. Median vaikeneminen jne. Mutta - suosittelen lukemaan.
Poistahttps://www.amazon.co.uk/Profeetta-Muhammedin-haamu-Ilmari-Hiidenlehto/dp/9515688876/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1515744743&sr=8-1&keywords=hiidenlehto
Pitipä oikein ostaa ja alkaa lukemaan. Kirjan saa Kindle e-kirjana, joten ei tarvitse odotella postia.
PoistaIslamin kaikki peruspilarit ovat valheita.
VastaaPoistaKaikki.
Mohammed oli alunperin titteli.Höpöhöpöt keksittiin myöhemmin.
Mekka ei todellakaan ollut alunperin siellä missä nykyään - jonka voi todeta heidän omien tekstiensä perusteella erinomaisen helposti.
Koraanikaan ei ole säilynyt muuttumattomana kuten edelleen sitkeästi valehtelevat.
Kuvottava kultti.Ei edes tosiasiallisesti uskonto vaan erittäin suuri,kuvottava kultti.
"Kuvottava kultti" - hyvin osuvasti määritelty !
PoistaKuvottava ja väkivaltainen (vrt 'kultin' miekalla levittäminen). Ennen islamia mm muinaisessa Babyloniassa tehtiin merkittäviä innovaatiota. Islamin jälkeen ne ovat jääneet kovin niukaksi. Nollan keksimistä yrittävät tarjota eräässä keskusteluketjussa mutta sehän tapahtui kauan ennen islamin syntyä. Yhtä typerää olisi väittää pyramideja muslimien rakentamiksi.
PoistaHistoriankirjoitukseen vaikuttaa yleinen uskomusjärjestelmä, joka kunakin aikana on vallalla. Nykyajan suuri uskonto, Luontoäidin palvonta, on synnyttänyt omat kertomuksensa, joista suurimpia on ilmastonmuutos. Se nähdään nyt jokaisen tapahtuman pää- tai sivusyynä.
VastaaPoistaHistorian tapahtumiin vaikuttavat niin monet asiat, että on helppoa tulkita eri mullistukset muodissa olevan käsityksen mukaan. Esimerkiksi Saksaa on syyllistetty ensimmäisen maailman sodan aloittamisesta. Siis serbialainen ampui Itävallan kruununperillisen, mikä johti sodan syttymiseen. Näin meille kerrotaan. Jotenkin syylliseksi on kuitenkin saatu Saksa. Ehkä siksi, että maa uhkasi vapaamuurarivaltio Englannin maailmanvaltaa teollistumalla nopeasti. Sen laivasto alkoi olla saarivaltiolle uhka.
Historiankirjoitus on paljolti politiikkaa, vallassa olevien kertomaa tarinaa ja aika epävarmaa yritystä jäsentää miljardien syy- ja seuraussuhteiden sekamelskaa. Aikamoista tarinankerrontaa.
No, Saksan osuudesta ensimmäisen maailmansodan syttymiseen on kylläkin ihan kirjallisia lähteitä ja todisteita. Eli siitä miten Keisari ja hänen hallituksensa manipuloi Itävallan johtoa ja etenkin siitä, että saksalaiset todellakin halusivat sodan syttyvän. Syynä oli Venäjä, sen muodostama uhka teknisen kehityksen kautta. Saksalaiset laskivat että vielä vuonna 1912-14 he kykenevät voittamaan heikon Ranskan ja hitaasti joukkonsa mobilisoimaan kykenevän Venäjän peräkkäin, mutta eivät enää siitä kymmenen vuoden kuluttua kun ranskalaisten lainoittama ja tukema Venäjän rautatieverkon kehittäminen on päässyt jatkumaan liian kauan ja rautatieverkko kasvamaan liian laajaksi. Siksi sota piti saada aikaan ennalta ehkäisevänä iskuna juuri tuossa kohtaa. Homma vain meni pieleen kun Ranskaa ei kyettykään voittamaan suunnitellussa ajassa, kuten se sitten onnistui muutama vuosikymmen myöhemmin. Sinällään lähtökohdiltaan ja sodan suunnitellun kulun osalta molemmat maailmansodat olivat toistensa toisintoja. Toisessa meni pieleen toinen juttu eli Ranskaa ei voitettu, toisessa voitettiin Ranska, mutta ei Venäjää kuten käytännössä tehtiin ensimmäisessä.
PoistaJotain yleisinhimillistä on siinä, että kaikkien alkuyhteisöjen alkuperäinen ajattelulaatu on tietyllä tavalla ”uskonnollista”. Lajinkehityksen alkuhämärässä vallitsivat ne samat tajunnalliset tunnot, jotka ovat jokaisen ihmisyksilön varhaisimpia kokemuksia nykyäänkin. Vastasyntyneen maailma on ”kaikkiallinen” ja ”kaikkivaltainen”, ja vain vähitellen hänen aistinsa tarkentuvat, ja hahmon- ja käsitteenmuodostus alkaa. Nuo varhaisimman vaiheen tunnot, omnipresenssi ja omnipotenssi, ovat maailman kaikkien ”uskontojen” raaka-ainetta.
VastaaPoistaTotemismi, johon olemuksellisesti kuuluu myös joukko parinmuodostusta sääteleviä instituutioita, eli ja elää jossain vieläkin sellaisessa tajunnallisessa vaiheessa, jolloin kielen käsitteet eivät vielä ole mitään tiettyä "sanaluokkaa". Se elää "nimeämisen" maailmassa, jossa jollakin käsitteellä suljettiin elämänmuodollisia samuuden piirejä -- ei siis kohteisiin viittaavia "nimiä".
On ehkä vähän väärin sanoa, että on "monoteistisia" uskontoja, koska tuollainen fokusoiminen kuuluu jo kohteita erittelevään tajuntaan. Ehkä tässä puheena oleva islam on olennaisilta sisällöiltään juuri päinvastainen -- se varjelee alkuperäistä omnpresenssin ja omnipotenssin hahmottomuutta, jopa niin, että yksi uskonnon peruspilareista on kuvakielto.
Yhteisöjen sisäistä sitovuutta lujittaa eniten se, että hankitaan yhteisölle uhkakuva ja vihollinen. Tämähän on lajin ikiominaisuus, joka tänäkin päivänä tulee näkyviin joka kerran kun yhteiskuntamme ajautuu kriisitunnelmiin, kuten nyt lähimenneisyydessä on tapahtunut mm. koronapandemian ja Nato-turvantarpeen kohdalla. Kriisiytymisen yhteydessä heräävät mutruaalitunnot voivat sitten myös määrätä esimerkiksi puolueiden kannatuksesta. Venäjällä Putinin suosio vain kasvaa sitä mukaa mitä typerämmin hän hyökkäyssotaansa propagoi.
Uskonnoista pitäisi puhua tällaisina ilmiöinä -- esimerkiksi omnipresenssin ja omnipotenssin tuotteina, ensimmäisiin "yleiskäsitteisiin" sisältyneenä magiana, sosiaalisidosta vahvistavina tunnustuksellisen ajattelun mekanismeina. Nyt me puhumme uskonnoista lähinnä niiden "opillisella" pintatasolla ilmenevien käsitysten pohjalta. Ne ovat todellakin vain pintaa, johon oma, eurooppalaisella uudella ajalla kehittynyt ajattelulaatumme on kiinnittynyt, ja "uskonto" oikeasti on paljon olemuksellisemmpin ihmisen pohjavirityksiin kuteutuva tajunnallinen ilmiö.
Eri uskontojen perusperiaatteet ovat kaiketi myötäilleen muutenkin porukan oikeuskäsityksiä..eli joka rotu kehittää itselleen sopivan uskonnon eli ideologian
VastaaPoistasotaisat, äkkipikaiset ja hullut ählyt kehitti itselleen sopivan väkivaltaisen sortavan uskonnon ja ideologian, jota hullut suvakit komppaavat ja mahdollistavat sen leviämisen
Tuota noin. Eikös aina kun joku islamisti tappaa muita niin kaivetaan esiin mielenterveysongelma?
VastaaPoistaTällä perusteella islamin uskontona voi aika huoletta julistaa kaikkinensa mielisairaudeksi.
Sitähän se on.
Eipä pilkata islamia. Olen omin silmin todistanut tuon uskonnon antaman sisäisen rauhan, pelottoman asenteen puolustaa maataan ja uskontoaan. Koraani takataskussa nuo pojat käyvät vihollisen kimppuun. Meidän pojilla on Raamattu. Samanlaisia ollaan siinäkin.
VastaaPoistaRukoushetket otetaan tosissaan ja niihin osallistutaan jos kyetään. Sankarikuolema on tässäkin uskonnossa, kuten meidänkin uskonnossamme sodan aikoina ihanteellinen tapa kuolla.
Tosin islam kaipaisi kipeästi päivitystä ensinnäkin siinä, että se on ainoa uskonto, jossa taivas on auki massamurhaajalle, joka suorittaa tekonsa toisuskoisia viattomia vastaan rauhanaikaisessa yhteiskunnassa. Ainakaan uskonjohtajansa eivät tätä hirvittävää seikkaa halua tai kykene poistamaan Koraanista.
Toisekseen nuo yhteiskunnat eivät kehity vaan pysyvätt vuosisataisen vanhoissa kuvioissaan polkien paikallaan.
Islam ei myöskään leviä länsimaissa ilman länsimaihin tulevia pakolaisiaan. Onko noiden maiden kaaottiset tilanteet silkkaa raakaa taktiikkaa levittää islamia länteen massapakolaisuuden voimin?
Paskastaniassa on sota, ryhmä a vastaan ryhmä b. Jos ryhmä b häviää, niin suvakit ottaa sisään suomeen ryhmä b;n jäseniä, sit jos kupit kääntyy ja ryhmä a häviöllä, niin suvakit ottaa sisään ryhmä a:n jäsenet
VastaaPoistaMitään laadullista eroa ei ole kummallakaan ryhmällä toisiinsa nähden
ovi käy kuitenkin vain yhteen suuntaan, eli maalman sosiaalitoimistoon