Helsingin sanomien toimittaja Jukka Ruukki nosti tikun nokkaan koulujen arvosanat. Hänen mukaansa ne ovat olleet harhaanjohtavia, koska käytössä on ollut suhteellinen arvostelu, jonka seurauksena hyvien koulujen oppilaiden arvosanat ovat olleet osaamiseen nähden liian huonoja ja huonojen koulujen lapsukaiset ovat saaneet ansioitaan parempia numeroita.
Asia ei suinkaan ole mitätön, vaan Ruukin mukaan "arvosanabingossa on kyse isosta ongelmasta, nuorten oikeusturvasta. Päättötodistuksella pyritään lukioon ja ammattiopintoihin. Valinta ei saisi perustua arpapeliin. Liian hyviä numeroita saanut voi hakeutua opintoihin väärin odotuksin. Tiukasti arvioitu nuori saattaa luopua unelmastaan, koska luulee, ettei hänellä riitä lukupää."
Jutun mukaan tämän viikon lopussa annettavat peruskoulujen todistukset on laadittu uusien arviointiohjeiden mukaan, eivätkä niihin enää vaikuta muiden oppilaiden osaamiset. Nähtäväksi siis jää, millaisia numeroita eri koulujen opettajat oppilailleen antavat.
Jos uudistus onnistuu, saamme nähtäväksemme valtavia eroja peruskoulujen välillä. Samoin tulee loogisesti ajatellen eteemme - tai ainakin kouluviranomaisen käyttöön - numeroviidakko, josta voidaan arvioida kuinka eri väestöryhmien jälkikasvu on omaksunut saamaansa oppia.
Nähtäväksi siis jää, vastaako edelle kirjoitettu tämän kevään todellisuutta. Vai käykö sittenkin niin, ettei opetushallituksen kriteereitä tulla noudattamaan, vaan opettajat tulevat niistä huolimatta suhteuttamaan numeroita omaan oppilasainekseensa. Ellei muuten, niin nykyisen wokelluksen ja intersektionaalisuuden ilmapiirin luomien rasismi- tai sovinismisyytösten pelossa.
Onhan se matematiikkakin rassistista, kun pikipään aivokapasiteetti ei yllä plus ja miinus laskua pidemmälle.
VastaaPoistaMutta kymppi todistukseen hyvästä yrityksestä ja tervehtii rappukäytävässä
Liian yleistävä väite. Tunnen nigerialaisen miehen, joka tuli Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa. Varsin terävä tyyppi hän on. Tietenkään hänen tapauksensa ei ole sama kuin monella muulla.
PoistaPoikkeus vahvistaa säännön, ettei yksi pääsky kesää tee.
Poistajoo, vai oikein tuli Suomeen "opiskelemaan". Itse opiskelu ei viel todista oppimisesta. Juu, kylhän noi terävästi osaa tarinoida
Poistamatematiikka ja fysiikka tuntuvat muutenkin jotenkin vhm mäisiltä, rassisstisilta oppiaineilta, jotka olisikin syytä poistaa opetus /propaganda ohjemmasta kouluissa. noin ensi aluksi
VastaaPoistaJa panostaa siihen, kuinka Allah loi aikanaan suomen metsät ja järvet ja somalit rakensivat esim. Helsingin vanhan ydinkeskustan
PoistaYhdysvalloissahan aivan vakavissaan kulttuurintutkimuksessa väitetään, että suhteellisuusteorian luotettavuus on kovin vähäistä, koska fysiikan professoreina on ollut niin vähän mustia naisia.
PoistaNäin naapurissa. Ihan sattumalta juuri samaan aikaan.
VastaaPoistahttps://samnytt.se/ar-du-utbrand-lille-van/
Koulu on paha paikka. Joku sosiaalisesti sitovan kulttuurin ja ankaran normimoraalin kasvatti voi hurmata opettajansa osaamalla "vallan kolmijako-opin" moitteettomasti, vaikka hänellä ei ole mitään edellytyksiä ymmärtää mitä "valta" ylimalkaan merkitsee. Ja samaan aikaan fiksuin ja viisain oman kulttuurimme edustaja voi pohtia, onko hänessä jotain vikaa, kun oppi vallan kolmijaosta ei oikein jäsenny hänen järkiajattelussaan.
VastaaPoistaBlogisti kirjoitti taannoin siitä, miten matematiikan taidot peruskoulussa ovat katoamassa. Pohdiskelin sitten sitä aihetta myös omassa blogissani, tuossa. Matemaattisen ajattelun ehdot ja edellytykset ovat oman kulttuurimme piiristä katoamassa, koska esimerkiksi kaunokirjoitus ja kirjallisuuden lukeminen ovat aliarvostettuja.
Kolulaitos voi olla toimiva vain jos oman kulttuurin kognitiiviset erityisehdot ymmärretään ja otetaan huomioon. Nyt ei olla menossa sinne päinkään -- ihan päinvastoin, kuvitellaan että tositieto on absoluuttista eli kaikille ihan "samaa". Ajatusvirheet ovat perustavanlaatuisia ja mammuttimaisia. Kun kaikkea koulussa opetettavaa "tietoa" valikoidaan lähinnä siltä pohjalta että opetetaan sellaista minkä oppimista on mahdollista kontrolloida, kyllähän siinä vain lähtökohtavirheet sementoituvat.
Eurooppalaisen uuden ajan kartesiolaisen rationaalisuuden ehtona oli uusi kulttuurikognitio, joka jäsensi tajunnallisia lokatiiveja visuaalisten mielteiden -- perspektiivin, peräkkäisyyden, päällekkäisyyden, porrasteisuuden, porrasteisuuden ja hierarkian hahmojen varassa, ja myös arvohierarkia astui tällöin kuvan mukaan. Nyt siitä, että arvojen hahmottaminen perustuu hierarkiaan, on päästy irti, ja vieläpä ihan "edistyksen" nimissä. Nyt palataan keskiaikaiseen skolastiseen käsiterealismiin, jossa yliyleistävät yleiskäsitteet saavat noitua ymmärryksen. Ehkä "tasa-arvo" on hirvittävin aikamme oksymoroni.