Ilta-Sanomien pieni uutinen kertoi Irakiin vaaleista. Tulosta ei toki ollut vielä antaa, mutta äänestysaktiivisuuden sanottiin jäävän noin 30 prosenttiin.
Jutun mukaan maassa oli ollut hallitusta vastustavia mielenosoituksia, joiden seurauksena parlamenttivaalit järjestettiin ennenaikaisesti. Äänestäjät kuitenkin jäivät kotiin, koska - lehden mukaan - "luottoa korruptiosta, työttömyydestä ja surkeista julkisista palveluista kärsivän maan poliittiseen luokkaan ei juuri ole".
Alhainen äänestysprosentti alleviivaa irakilaisen demokratian toimimattomuutta ja osoittaa, etteivät irakilaiset ole valmiita demokratiaan. Eivätkä edes yrittämään sellaista.
Irakissa ongelmana on monikulttuurisuus, joka heijastuu jopa demokraattiseen hallintoon, jossa shiioilla on aina pääministerin, sunneilla parlamentin puhemiehen ja kurdeilla presidentin virka. Tämä on tietenkin tavallaan oikein, mutta tosiasiassa alleviivaa sitä, ettei poliitikkojen - tai edes Irakin kansan - perimmäisenä tavoitteena ole irakilaisten paras, vaan sen sijaan oman taustaryhmän etujen varmistaminen.
On selvää, ettei tästä lähtökohdasta tule koskaan syntymään sellaista hyvinvointivaltiota, josta suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikka on saatu nauttia jo sadan vuoden ajan. Eikä tämä koske pelkkää Irakia, vaan se ulottuu laajalti maailman eri maihin.
Ja kertoo omaa karua kieltään siitä, kuinka eurooppalainen unelma oikeudenmukaisesta, suvaitsevaisesta ja tasa-arvoisesta maailmasta on rakennettu perusteettomien unelmien päälle. Eikä sellaisena ole kuranttia vientitavaraa.
Kolme kysymystä USA:n iskuista Irakiin
Valaisevia mellakoita
Muslimipäätös ja vallan kolmijako-oppi
Ainakin tälläiselle käppäukolle on opetettu historiann tunnilla, että kansallisvaltiot eurooppaan syntyivät nimenomaan sen vuoksi, että saataisiin rauha maanosaan. Ja sitä rauhan tahtoa tai tarvetta ei näköjään muualla ole. Maitten pilkkominen kansallisvaltioiksi ei taida olla enää mahdollista, joten sama pska jatkuu niin kauan kun on pystyssä viimeinen pyssymies.
VastaaPoistaEurooppalaisella uudella ajalla kielellis-kulttuurisissa kansallisvaltioissa syntynyt demokratia omaa erityisen "edustuksellisuuden" kognitioon perustuvan laadun, joka on ihmisen historiassa ainutlaatuinen ilmiö. Edustuksellisen demokratian edellytyksenä on vahva visuaalinen mieltäminen -- tajunnassa on oltava hahmot peräkkäisyydestä, päällekkäisyydestä, porrasteisuudesta, hierarkiasta, arvohierarkiasta -- ja "vallan" on perustuttava luottamukseen eli "edustavuuteen".
VastaaPoistaEsimerkiksi äännekirjoitus ja yleinen luku- ja kirjoitustaito ovat tällaisen demokratian edellytyksiä, ja yhteiskunnan on oltava sillä lailla "läpinäkyvä", että jokaisen on mahdollista tietää mistä missäkin asiassa on oikeasti kyse. Tuo äännekirjoitus on seikka, joka juuri on muuttanut euroopplalaista individualismia niin, että edustuksellisuuden kognitio on mahdollistunut.
Meidän pitäisi olla paljon paljon paljon nykyistä enemmän perillä niistä kognitiivisista ehdoista, joilla oma eurooppalainen uuden ajan ajattelmme on tullut mahdolliseksi. Vasta tällöin voisimme ymmärtää miksi "demokratiaa" ei voida "viedä" mihinkään erilaatuisen kulttuuriperinteen omaavaan maahan. Mutta olemme aikalailla sokeita omalle tajunnalliselle ominaislaadullemme, ja itse asiassa omat ajatusharhamme ovat juuri sen suuntaisia, että yksilöindividualismimme kuvittelee kaikki maapallon ihmiset "pohjimmiltaan samanlaisiksi". Ne eivät ole.
Ihmisyys ei ole "yksi ja jakamaton". Ihminen on lähtökohtaisesti ja olemuksellisesti sosiaalinen laji ja olento, ja kaikki ihmisyys on kulttuurista ihmisyyttä.
Kiitos Seppo Oikkonen. En tietenkään pysty arvioimaan näkemystäsi, mutta toki se on huomionarvoinen. Miten esimerkiksi Kiina? Se on jo tähän mennessä kehittänyt teknologisesti ja jo taloudellisestikin edistyneen maailmanmahdin, joka ilmeisesti on poliittisesti luja ja kansalaistensa kannattama. Mutta sen kognitiivinen ja tajunnallinen tausta lienee varsin erilainen kuin meidän ja meidän vaikea ymmärtääkin.
VastaaPoistaKukapa pystyisi Kiinasta mitään sanomaan? Omat mahdollisuutemme ymmärtää ja tulkita täysin eriperustaisten kulttuurien kognitiivisia ominaisuuksia ovat kovin rajoittuneet. Esimerkiksi musiikki -- josta eurooppalaisen ajattelun algoritmit ovat kotoisin -- poikkeaa itämailla paljon siitä mikä on ollut meille ominaista.
PoistaSosiaalinen sitovuus on sitten se yleisinhimillinen yhteisöominaisuus, jonka erityisestä toteutumistavasta eurooppalaisen uuden ajan individualismissa on kysymys. Niin Durkheim kuin esimerkiksi oman sosiologiamme voimahahmo Erik Allardt asettivat sosiaalisen sitovuuden inhimilliselle kehitysasteikolle ja näkivät kasvun aikuiseen autonomiaan myös kulttuurisena prosenssina. Tämä mallihan on myös yksi freudilaisen syvyyspsykologian kestäviksi osoittautuneista premisseistä.
Ajatella, että lähes perunakuopissa eläneet metsäsuomalaiset hyväksyivät demokratian (paitsi demarit ensi alkuun), ja saivat sen lopulta jollakin lailla toimimaankin, mutta nämä nykyisen edistyksen aikana elävät kehitysmaalaiset eivät siinä onnistu. Kyllä tässä hakematta tulee mieleen uskonto, joka onneksi Suomessa on ollut tämä kristillinen armo-oppi, joka ainakin ennen piti juuri oikeita asioita tapetilla. Muslimimaissa ei tahdo sopuisa meno onnistua ollenkaan, vaikka edistyksellisten hyvien ihmisten mielestä on kyseessä rauhan uskonto. Sitä herkkua sitten yritetään oikein vimmalla tuoda tännekin, eturivissä hallituksen naiivit naiset.
VastaaPoistaMultietnisessä valtiossa vaaleissa eivät kilpaile vaihtoehdot, näkemykset, ideat, lupaukset, luottamus tai kokemus. Vaalit tuottavat saman tuloksen kuin tuottaisi väestönlaskenta, jossa kysytään, mihin etniseen ryhmään kukin mieltää kuuluvansa.
VastaaPoistaParas ratkaisu Irakin suhteen taitaisi olla muodostaa siitä ensin liittovaltio,
VastaaPoistajossa olisi shiia- ja sunniosavaltioiden lisäksi pohjoisessa Kurdistanin Autonominen Tasavalta ja etelässä Suoarabien territorio.
Näitä sitten alettaisiin pikkuhiljaa luotsata kohti itsenäisyyttä.
Pohjois-Irakin kurdialueen itsenäisyyttä on vastustettu eniten Turkin ja Iranin taholta, perustellen että se saattaisi saada turkin- ja iraninkurdit vaatimaan itselleen omaa valtiota.
Minusta siinä logiikka heittää häränpyllyä:
nimenomaan Turkin ja Iranin pitäisi olla vaatimassa ja muodostamassa Kurdistania Pohjois-Irakiin.
Sen itsenäistyttyä he voisivat sitten mitätöidä omien kurdiensa kansalaisuudet ja heittää heidät rajan yli Kurdistaniin:
"Tuolla on teillä lopultakin nyt se oma valtio ja isänmaa!"
Irakissa on pyritty turvaamaan vähemmistön asemaa läänittämällä poliittiset johtotehtävät. Shiiat ovat enemmistönä, joten jos hyväksytään yksi mies, yksi ääni -periaate, shiiat määräisivät kehityksen suunnan. Ei Suomessakaan olla vapaita tällaisesta klaani- tai heimoidentiteetistä äänestyskäyttäytimisen perusteena. Onhan meillä ruotsalainen kansanpuolue. Suomessa ruotsinkielisten asema on vahva taloudellisesti ja sosiaalisesti. Samalla heidän määränsä on niin pieni, ettei kieliperusteinen äänestäminen vaikuta niin merkittävästi politiikan tulokseen, että kenellekään kannattaisi siitä huolestua. Mutta jos ruotsinkielisiä olisi 30-40 %, tilanne voisi olla toinen.
VastaaPoistaEri eturyhmien taisteluksi se menee Suomessakin, ja sehän on jo nyt sitä vain pienemmällä skaalalla. Tila, resurssit ja valta halutaan pelata omille. Suomi jatkaa matkaansa kohti hautaansa. Bon voyage.
VastaaPoista