perjantai 30. huhtikuuta 2021

Titaaninen ilmastomittari

Luettavakseni osui julkaisu, jossa oli havaittu pohjoiskanadalaiselle järvelle vuosittain kerrostuviin sedimenttien sisältämän titaanin korreloivan lähimmän sääaseman osoittamaan lämpötilaan. Siten sedimenteissä oleva titaania voidaan käyttää puiden vuosilustojen tapaan vuoden tarkkuudella toimivana proxyna ilmaston kehittymisestä. 

Tätä tietoa hyödyntäen tutkijat selvittivät arktisen ilmaston kehitystä viimeisen 2 900 vuoden ajalla. Tulokset olivat niin mielenkiintoisia, että päätin jakaa tiedon niistä teidän kanssanne, arvoisat lukijani.

Ensinnäkin järven titaanipitoisuudet vahvistivat Pohjois-Atlantin vuosikymmenten skaalalla toimivan säännöllisen vaihtelun (AMO) toimineen koko tutkitun ajan. Lisäksi se herätti kysymyksiä AMO:n ja Pohjois-Atlantin lyhyemmän vaihtelun (NAO) yhteisvaikutuksesta, vaikka ei vastauksia antanutkaan.

Vähintäänkin yhtä mielenkiintoisena tuloksena lustojen titaanipitoisuudet vahvistivat noin sata vuotta ennen ajanlaskua alkaneen lämpimän ilmastojakson, joka päättyi vuoden 420 tienoilla. Tämä ajanjakso oli tutkitun proxytiedon perusteella 2900 vuoteen toiseksi lämpimin ajanjakso ja tunnetaan ennestään roomalaisena lämpökautena

Sitä seurasi keskiajan pimeänä ajanjaksona tunnettu vaihteleva kausi aina 800-luvun alulle asti, jossa näkyi myös erityisen kylmä jakso vuosina 535-660. Se tunnettaan myöhäisantiikin pikkujääkautena. Kaikista kylmintä oli kuitenkin 1300-luvulta 1800-luvulle ulottuneella ja Suomessakin nälänhätää aiheuttaneella pienellä jääkaudella

Pieni jääkausi oli kylmimmillään 1500-luvulla, minkä jälkeen kanadalaisjärven titaanikerrostumat osoittavat tasaista lämpenemistä siten, että lämpimintä on ollut viime vuosikymmenellä. Tämä lämpötilan 500-vuotinen tasainen nousu alkaa titaanidatan pienelle jääkaudelle mittaamasta vielä muitakin proxyjä alemmasta lämpötilasta 1500-luvulla.

* * *

Kaiken kaikkiaan tutkimus toi äärimmäisen mielenkiintoista lisävaloa maapallon ilmaston lämpötilavaihteluihin vahvistaessaan käsitystä siitä, että elämme juuri nyt poikkeuksellisen lämmintä ilmastojaksoa. Sen syistä proxytieto ei tietenkään itsessään osoita mitään, mutta siinä on muutamia piirteitä, joista olisi mukava saada lisätietoa.

Ensimmäinen niistä on tuo roomalainen lämpökausi, joka oli lähes yhtä lämmin kuin nykyinen ilmasto. Ulottuessaan pohjoiseen Kanadaan se ei ollut paikallinen ilmiö, kuten joskus on arveltu. Kysymys kuuluu siten, että jos tänä päivänä ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasut, niin mikä johti silloisen ilmaston lämpenemiseen koko pohjoisella Atlantilla ja sen rannikoilla – ja mahdollisesti jopa globaalisti?

Toinen lisätietoa kaipaava seikka on tuo pienen jääkauden vielä aiempiakin käsityksiä rankempi kylmyys. Koskiko se myös Eurooppaa, vai ilmenikö se noin kylmänä vain Atlantin toisella puolella? 

Jälkimmäiseen liittyen on myös kysyttävä, että mitä tarkoitti ilmaston tässä käsitellyn tutkimuksen valossa tasainen lämpeneminen jo 500 vuoden ajan – siis ilman oleellista viimeisen vuosisadan kiihtymistä. Liittyykö sekin kasvihuonekaasuihin, vai onko taustalla myös muita tekijöitä. Jos on, niin mikä on niiden suhteellinen tärkeys verrattuna kasvihuonekaasujen rooliin.

Kolmas iso kysymys on tietenkin se, että voiko nyt tutkittua titaanidataa seurata kauemmas menneisyyteen kuin nyt oli tehty. Eli miltä sen valossa näyttäisi esimerkiksi Atlanttinen lämpökausi, jolloin meidän tunturimme olivat kokonaan puiden peitossa? 

Lisäksi olisi mukava tietää, voidaanko samaa menetelmää käyttää myös muissa järvissä. Eli voitaisiinko titaanin esiintymistä järvien segmenttikerroksissa tutkimalla tehdä lämpötilasarjoja myös esimerkiksi Fennoskandiasta tai muualta maailmasta ja saada näin nykyistä kattavampi ja tarkempi kuva maapallon ilmastohistoriasta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pohjoisen merijään sulaminen siirtyi 20 vuodella
Ristiriitaiset ennusteet ensi talven säistä
11 300 vuotta ilmastohistoriaa

5 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista olisi myös tietää, ketkä, millä perusteella ja mitä varten haluavat määritellä maapallolle tietyn optimilämpötilan, jonka tavoittelemiseksi maksamme mieltä kylmäävää polttoaineveroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä ajetaan tätä Agenda21:stä.
      Eli ilmaston kanssa noilla asioilla ei ole mitään tekemistä.
      Energian kustannukset on saatava ylös ja perusvoiman tuotanto alas, että saadaan aikaan energiapula, ja energiaa pitää alkaa säännöstelemään, jotta energiasta saadaan kontrolliväline.
      Fossiilisia energianlähteitä on helppo varastoida, ja ne ovat energiatiheydeltään ylivoimaisia, joten ne pyritään kieltämään. Sitä perustellaan kamalalla hiilidioksidilla, joka polttaa koko maapallon tai jotain muuta kamalaa, jollei sen "päästöjä" saada pian alennettua. Tuohan on pelkkää puppua, koska hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.

      Poista
  2. No me maksamme
    "
    mieltä kylmäävää polttoaineveroa.
    "
    ihan vain koska feministeille tulee niin kovin hyvä mieli autoilevan valkoisen heteromiehen kiusaamisesta.

    VastaaPoista
  3. Kyllä pieni jääkausi koski myös Eurooppaa. Alla olevassa linkissä on historiallista tietoa Ranskasta. Ei vain vallankumous vaan myös kylmyys ja kato sekä taudit riehuivat. (vapaa käännös)
    https://archive.org/stream/frenchrevolutio06taingoog#page/n12/mode/2up
    ” “Vakavan kuivuuden vuotena 1788 sadot olivat olleet heikkoja. Kaiken kukkuraksi sadonkorjuun aloitusaikaan puhkesi hirvittävä raemyrsky, joka raivosi Pariisin alueella Normandiasta aina Champagneen saakka tuhoten kuusikymmentä leegiä ( league= vanha pinta-alamitta) mitä viljavinta aluetta ja aiheuttaen ainakin sadan miljoonan frangin vahingot. Tuli talvi, ankarin sitten vuoden 1709. Joulukuun lopulla Seine-joki jäätyi Pariisista Havreen, jolloin lämpömittari pysyi 8 asteessa nollan alapuolella. Provencessa kolmasosa oliivipuista kuoli, ja loput kärsivät siinä määrin, ettei niiden odotettu tuottavan satoa ainakaan seuraavina kahtena vuotena. Sama kato kohtasi myös Languedocia. Vivaraisissa ja Cevennesissä kokonaiset pähkinäpuumetsät tuhoutuivat samoin kuin kaikki vilja- ja heinäsadot ylängöillä. Tasankoalueella Rhone-joki tulvi kahden kuukauden ajan. Kevään 1789 jälkeen nälänhätä levisi kaikkialle, voimistuen kuukausi kuukaudelta kuin nouseva vesi. Hallitus käskytti turhaan maanviljelijöitä, liikkeenomistajia ja viljanjakelijoita pitämään markkinat toiminnassa. Myöskin se yritti turhaan kaksinkertaistaa tuontiruoan palkkiot, järjestää kaikenlaista apua, vajoten velkaantumiseen ja kuluttaen yli 40 miljoonaa frangia saadakseen Ranskaan vehnää.”
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  4. Terve. Osaatko sanoa jotain noista varhaisemmista lämpötilojen muuttumisen nopeuksista verrattuna nykyiseen? Kun on puhetta lajien kadosta yms, mikä liitetty liian nopeaan ympäristön muutokseen - osittain ymmärrettävästi ihmisten muokkaamaan ympäristön vallatessa alaa, mutta usein myös ilmastonmuutoksen vuoksi.

    Välillä mietityttänyt, että millaisesta ilmiöstä kyse, kuinka paljon lajeja normaalisti katoaa, ja onko tämä minkä tasoinen aihe kun pohditaan ilmastonmuutoksen (syystä riippumatta) vaikutuksia. Luontohan on kyllä sopeutuva, elinkelpoisen ekologisen lokeron täyttää aina lopulta joku. Mutta iso nopea muutos tuntuu ajatuksena uhkaavalta. Tosin lienee ainakin isojen nisäkkäiden kohdalla ihmisasutuksen leviäminen merkittävästi ilmastonmuutosta suurempi uhka?

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.