keskiviikko 3. maaliskuuta 2021

Puolueiden kannatus ei vastaa niiden näkyvyyttä Ylen A-studiossa

Kirjoitin aikanaan siitä, kuinka Yle on sorsinut maan suurinta oppositiopuoluetta ajankohtaisohjelmissaan. Päätin tänään tehdä samantapaisen tarkastelun valitsemalla Ylen Areenasta kaikki haulla "A-studio" esille tulleet ajankohtaisohjelmat koko edellisen vaalikeskustelun (28.1.2021) jälkeiseltä ajalta.

Tänä aikana eri eduskuntapuolueet olivat ohjelmien esittelytekstien mukaan saaneet seuraavat määrät edustajiaan esiintymään Ylen ajankohtaislähetyksiin.

SDP: 6 kertaa
Kokoomus: 5 kertaa
Keskusta: 3 kertaa
Vihreät: 2 kertaa
Perussuomalaiset: 2 kertaa
Vasemmistoliitto: 1 kerta
RKP, Kristilliset ja Liike Nyt: 0 kertaa

Vertasin seuraavaksi lukuja eri puolueiden kannatukseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Eli kuinka monta kannatusprosenttia kukin puolue tarvitsi saadakseen yhden kansanedustajan Ylen A-studio-sarjan yhteen ajankohtaisohjelmaan. 

Tämän laskelman mukaan SDP tarvitsi 2,95 prosenttia kannatusta saadakseen yhden edustajan puhumaan näkemyksistään. Se näyttäisi siten olevan Ylen toimituskunnan ykkössuosikki ajankohtaisohjelmiin myönnettävän TV-ajan suhteen. 

Toisena tässä vertailussa oli Kokoomus, joka sai ruutuun oman puhuvan päänsä jokaista 3,4 kannatusprosenttia kohti. Pronssitila meni Keskustalle 4,6 prosentin tuloksella. 

Vähän vaikeampaa oli Vihreillä, jotka saivat TV-ruutuun edustajansa jokaista 5,75 prosentin kannattajajoukkoa kohti. Ja Vasemmistoliitolla vielä hankalampaa, koska he saivat vain yhden edustajan Ylen ohjelmiin vaaleissa saamallaan 8,2 prosentin kannatuksella.

Vielä senkin alapuolelle jäi kuitenkin Perussuomalaiset, sillä heille myönnettiin esiintymisaikaa vasta 8,75 prosentin kannatuksella. Ja pahnanpohjimmaisina olivat pikkupuolueet jotka pidettiin kokonaan mediapimennossa. Tosin tämä on jollain tavalla ymmärrettävää, sillä jos niistä suurin eli RKP olisi saanut yhden edustajansa ruutuun, olisi se noussut edelle laskemissani suhdeluvuissa pronssitilalle ohi Keskustan.

Lukuja voi tarkastella myös vertaamalla puolueiden edustaja/kannatussuhteita toisiinsa. Tällä tarkastelutavalla nähdään, että verrattuna Ylen toimittajien inhokkiin eli Perussuomalaisiin sai SDP kannatukseensa nähden melko tarkasti kolminkertaisesti veronmaksajien kustantamaa näkyvyyttä ajankohtaisohjelmissa. Lisäksi on huomattava, että perussuomalaisten TV-aika on ajoittunut tämän vertailun alkupuolelle 4.2. ja 11.2. lähetettyihin A-talk-ohjelmiin, eli kauas tulevista kuntavaaleista.  

Edelle raportoimani vertailun perusteella minusta näyttää ikävästi siltä, ettei Ylen toimituskunta ole harjoittanut sellaista puolueettomuutta eduskuntapuolueiden suhteen, kuin verovaroin rahoitetulta medialta voisi odottaa. Tätä johtopäätöstä tukee vahvasti se, että edellisen kerran samankaltaisen vertailun tehtyäni oli puolueiden suosituimmuusjärjestys samankaltainen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maria Ohisalo valehteli - Yle salasi ministerin arvostelun
Miksi Ylen toimituskunta syrjii Perussuomalaisia?
Onko tämä sattumaa vai Yle-tutkimuksen aihe?

10 kommenttia:

  1. Montakohan kertaa persu saa sanoa sanottavansa rauhassa ilman, että toimittaja tuputtaa päälle omaa oikeaa näkemystään? Tällainen kvalitatiivinen tarkastelu osoittaisi Ylenannon puolueellisuuden vieläkin räikeämmin, luulenpa.

    VastaaPoista
  2. A-studio taitaa vielä olla aika kapea kiila kaikista niistä ohjelmista joissa tapahtuu enemmän tai vähemmän tietoista poliittisten sävyjen valikointia ja piilovaikuttamistakin.

    Esimerkiksi taannoinen Uutisvuoto oli loppuaan kohden likimain pelkkää persuvitsien vääntöä ja pilkkaa. Se olikin syytä lopettaa jo ihan senkin vuoksi että se alkoi antaa aika masentavan kuvan maamme kulttuuriväen henkisestä kunnosta.

    Tai sitten vaikkapa "Perjantain" kaltainen kiitettävän kiinnostavia ja kipeitäkin aiheita käsittelyyn nostava ohjelma, jossa kuitenkin pidättäydytään silmät määrätietoisesti sulkien "poliittisen korrektiuden" kaikkein kliseisimmillä pinnoilla.

    Kukahan tutkisi YLE:n ohjelmatarjonnan koko kirjoa kaivaen esille niissä tapahtuvan kaiken mahdollisen piilovaikuttamisen. TV on mcluhanilaisittain "viileä" väline, josta virtaava asiasisältö omaksutaan samalla tavalla itsestäänselvyytenä kuin vaikkapa auringonlaskun ihastelu tai muu sellainen.

    YLE:n erityisen tehtävän ei pitäisi olla vahvistaa yhteiskunnan tarvitsemaa Suurta Yhteistä Valhetta, vaan ehkä nimenomaan jotain aivan päinvastaista. YLE:n pitäisi kyseenalaistaa vallitsevia ennakkoluuloja, joita yleisesti nyt "sivistyksenä" pidetään. Paljon parjatun Eino S Revon aikana asiat olivat periaatteessa hieman toisin, ja olemme nyt jopa kadottaneet kyvyn katsella noita historiaan siirtyviä aikoja suhteuttamalla tapahtumia niihin ehtoihin jotka tosiasiassa tuolloin vallitsivat.

    Emme enää pysty ymmärtämään edes sitä, että historiassa uudet totuudet aina muodostuvat vastakohtina edeltäjilleen. Jos joku nyt toimisi Revon tavoin, hän nimenomaan kyseenalaistaisi nyt harjoitetun "poliittisen korrektiuden" ja yhteistä valhetta pönkittävän ohjelmatarjonnan.

    Kannattaa muuten lukea Eino S Revon muistelmat, "Pihlajanmarjat". Aika moni nyt ajassa vääristynyt näkemys oikenee. Alkaen henkilökuvasta -- Repo oli, veljensä Villen tavoin, nimenomaan kirjallisuusmies. Hyvin sivistynyt sellainen.

    VastaaPoista
  3. "Noin viikon studio" on myös ottanut tehtäväkseen perussuomalaisten mollaamisen. Jokaisessa lähetyksessä on vähintäin yksi juttu, jossa vinoillaan persuille, usein useampiakin.
    Revon ajasta on jäänyt aika lailla päinvastaiset muistikuvat. Vasemmiston propagandarynnäkkö oli jatkuvaa, esimerkkinä vaikkapa joku televisioteatteri. Erityisesti on jäänyt mieleen Kristiina Halkola ja laulu kahdestakymmenestä perheestä. "Porvareita" pilkattiin ja syyllistettiin. Halkolahan sitten myöhemmin olikin kommunistien puheenjohtaja.
    Neuvostoliittoa ihannoitiin ja ylistettiin varsin estottomasti, jossa esim Reino Paasilinna osoitti erityistä lahjakkuutta. Nuo olivat varsinaisia vaaran vuosia, kun oltiin Neovostoliiton jatkuvassa puristuksessa, ja valtiollista mediaa johti viidennen kolonnan mies.
    Voi tietysti olla, että Repo ei muistelmissaan kovin ikävästi omasta toiminnastaan puhu.
    Joten eipä nyt Revosta ylistyslaulua kannata kirjoitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa nuo mieleesi jääneet muistikuvat ovat täsmälleen samoja joita on jäänyt minunkin mieleeni. Mutta ne vain eivät ole totuus siitä mitä yhteiskunnassa ja julkisomisteisessa tiedotusvälineessä tuolloin tapahtui.

      Yhteiskuntakehityksen kannalta tapahtui nimittäin jotain aivan olennaista -- siirryttiin valtiokirkollisesta yksiarvoisesta yhtenäiskulttuurista kriittisen journalismin aikaan. Olennaista eivät ole ne opit ja ideologiat, joiden nimissä yhteiskunnallinen muutos tapahtui -- kuten ei ole olennaista sekään että totalitarismi oli toteutunut yhtä hyvin natsi-ideologian kuin kommunismi-ideologian nimissä -- vaan se, että yhteiskuntaa avattiin keskustelulle. Revon taustalla vaikutti Kekkosen silloinen voimahahmo, ja tämä maa tarvitsi kekkoslaisen kauden noustakseen ylös, hmmm, sanoisinko, yhteiskunnallisesta "teokratiasta".

      Yhteiskunta voi nimittäin ajautua totalitaristiseen tilaan ihan minkä tahansa ideologian aatekulisseissa. Tällä hetkellä oma Suuri Yhteinen Valheemme on tunnustuksellinen "ihmisarvo- ja -oikeusideologia", ja sen nimissä nykyinen YLE taannuttaa tätä maata taas teokraattiseen tilaan. Se tapahtuu muun muassa niin ettei tänne vaeltavalle teokratialle osata olla kriittisiä, kuten pitäisi.

      Repo tuomittiin sodassa kuolemaan, kun hän kieltäytyi ampumasta omiaan. Kekkonen oli sisällissodassa tehnyt sen, ja se vaikutti hänen asenteisiinsa koko loppuelämän. Hän halveksi militaristeja ja piti vuorineuvokset kurissa omalla bismarckilaisella sosiaalipolitiikallaan. Tälle maalle noiden kummankin nyt niin rajun loanheiton kohteeksi joutuneen miehen elämäntyöt olivat siunaukseksi. Me vain emme ole osanneet viedä asioita enää eteenpäin siihen suuntaan johon he uraa aukaisivat. Meidän yleisradiomme ei enää osaa muuta kuin toistella yhteisiä valheita.

      Poista
  4. Ylen viher- ja muiden kommunistitoimittajien suomalais- ja eurooppalaisvihamielinen agenda:

    "Agedajournalismi läpäisee lähes kaiken Ylen uutis- ja ohjelmatarjonnan

    Mitä suurempi media, sitä suuremmat valheet. Tämän ovat huomanneet myös kansalaiset, joiden usko hallitsevien tiedotusvälineiden rehellisyyteen ja puolueettomuuteen on laskenut vuosi vuodelta. Tästä kertoo mm. valtavirtaa edustavan uutistoimisto Reutersin viime vuonna ilmestynyt tutkimus, jonka mukaan suomalaisten luottamus mediaan on romahtanut. Silti Ylen omissa uutisissa mediajätti väittää tendenssitutkimuksiin vedoten suosionsa ja uskottavuutensa vain kasvaneen ylittäen näin jopa Neuvostoliiton virallisen pää-äänenkannattaja Pravdan suosioluvut.

    Ylen puolueettomuutta ja uskottavuutta voi tarkastella helposti omin silmin seuraamalla sen uutis- ja ohjelmatarjontaa. Syytös agendajournalismista voidaan kumota helposti, jos osoitetaan ettei sitä löydy. Ja mitä me löydämme? Esimerkiksi viime keskiviikkona TV1:ltä tulleen Puoli seitsemän -ohjelman, jossa vain valkoisia suomalaisia kehotetaan kouluttamaan klassiseen Vuonna 1984 -tyyliiin lapsistaan "anti-rasisteja" eli vihaamaan omaa perimäänsä. Valkoisten rasistisena syyttäjänä oli vain värillisten ihmisoikeuksia ja etuja ajava Ihmisoikeusaktivisti Fatima Verwijnen.

    Entä Ylen verkkosivuilta löytyvä tuore juttu Päättömät oliot ja sukuelinten raateluhampaat pelottivat keskiajalla – hirviöt loivat pohjaa nykyajan rasismille, uusi kirja kertoo? ilmiselvässä agendauutisessa kerrotaan ilman vasta-argumentointia punaisen yliopiston tendenssitutkimuksesta, jossa eurooppalaisten kollektiviinen rasismi ja syyllisyys jäljitetään aina vuosisatojen päähän. Muillahan sitä ei ole esiintynyt, jos on tutkijaan uskominen.

    Absurdin uutisjutun voisi kuvitella löytyvän edesmenneen Pahkasian sivuilta, ei arvovaltaisena itseään pitävän uutisjätin verkkosivulta. Höpöuutinen kertoo samalla sekä yliopiston rappeutuneesta politisoitumisesta että valtamedian uskosta kaikkeen millä voidaan tukea sen suomalais- ja eurooppalaisvihamielistä agendaa. Enemmän vasemmistoaktivistilta kuin tutkijalta vaikuttava Miikka Tamminen valaisee tutkimuksessaan eurooppalaisen rasismin syntyä varsin luovasti:..."

    Koko artikkeli: http://ylewatch.blogspot.com/2021/02/agendajournalismi-lapaisee-lahes-kaiken.html

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  5. Persut ottaneet kepun paikan, haukutuimpana viihdeohjelmissa, ja miksei muuallakin. Kepuahan moukaroitiin silloin ennen, nämä Arvo Salot ja loka laitiset.

    VastaaPoista
  6. Ai ku ihme. Ei kun itsestäänselvää tutkimattakin.
    Minusta saavat pitää Ylen kokonaan. Ei kiinnosta avata sitä luukkua enää laisinkaan, juuri noista syistä.
    Ainoa mitä minä VAADIN , että en tarvitsisi pakko rahoittaa tätä teatteria . Se olisi sitä yhdenvertaisuutta tms josta kovasti kailotetaan mutta juuri missään sitä ei kohta enää näy. On vain vähän yhdenvertaisempia ja vähän tasa-arvoisempia yms tekopyhyyttä aina vaan enemmän. Todellisuudessa järki ja aito oikeudenmukaisuus uhkaa olla katoavaa kansanperinnettä.

    VastaaPoista
  7. Siitä se lähtee
    Suomen perussuomalaisten Euroopan parlamenttiryhmän veljespuolue Alternative for Germany (AfD) on julistettu epäillyksi ääriryhmäksi .

    Tämä on ensimmäinen kerta, kun joku parlamenttipuolue on määritelty Saksassa epäillyksi ääriryhmäksi.

    Sisäministeriön alainen Saksan tiedusteluvirasto ja liittovaltion perustuslakisuojavirasto, saavat oikeuden tarkkailla AfD:n sähköpostiliikennettä sekä värvätä puolueen jäseniä tiedonantajiksi.

    VastaaPoista
  8. Liian aikaisin iloitsin 1990-luvun alussa, kun luulin, että kommunismi kaatui. Eliitti loi sen uudelleen keskelle Eurooppaa, kun Venäjällä kokeilu meni mönkään. Tämä selittää, miksi Berliinin muurin annettiin kaatua. Muutos oli häkellyttävä. Vasta länteen pyrkuviä ihmisiä ammuttiin muurille, mutta sitten ykskaks se annettiin repiä alas. Selvästi isojen poikien touhua.

    VastaaPoista
  9. Vihreiden, demarien ja vasemmiston mainonnasta pitää huoli valtamedian feministivasemmistolaiset toimittajat. Ei mene päivääkään etteikö valtamediassa levitettäisi intersektionaalista propagandaa.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.