torstai 17. joulukuuta 2020

HS johti lukijoitaan harhaan

Helsingin Sanomat jäi tänä aamuna kiinni varsinaisesta punavihreää agendaa tukevasta valeuutisoinnista. Se nimittäin julkaisi jutun otsikolla "Tilastokeskuksen tulotiedot julki: Suomen tuloerot kaventuivat viime vuonna, tuloerot kasvaneet silti ”merkittävästi” 1990-luvun lamasta". 

Jutussa näytettiin seuraava kuva, joka sinänsä näyttäisi osoittavan otsikon tiedot oikeaksi.


Onko siis syytä yhtyä vihervasemmiston huoleen ja nousta barrikadeille riistämään suurituloisimmilta suomalaisilta heidän rahansa? Vastaus on ei, sillä HS:n uutinen oli lukijaa harhaanjohtava, koska kuvan lähde eli Tilastokeskus julkaisi pidemmän aikasarjan

Se näyttää, että 1960-luvulta 1980-luvulle eli tulonjaon tasaisuus kasvoi huomattavasti todennäköisesti ajanjakson loppua lukuun ottamatta valtaa pitäneiden punamulta- ja kansanrintamahallitusten vasemmistolaisen jakopolitiikkan takia. Siten HS:n käyrän alkupään nousu johtui vain paluusta normaaliin markkinatalouteen.


Tulonjaon muutos vuodesta 2018 vuoteen 2019 näkyi Tilastokeskuksen tiedotteessa myös seuraavana kuvana. 


Siitä nähdään, että suuripalkkaisimman kymmenyksen tulot laskivat selvästi, kun taas kaikkien muiden tulotaso nousi. Toisin sanoen taloutemme yskähtely on vaikuttanut ennen kaikkea vauraimpien suomalaisten tuloihin. Kaikilla muilla tulot kasvoivat vuodesta 2018 vuoteen 2019.

Pitäisikö tästä siis iloita? Vai pitäisikö surra sitä, että yksityisen omaisuuden kertyminen väheni ja sitä kautta suomalaisten talouden investointeihin käytettävissä oleva rahakertymä pieneni? 

Entä pitäisikö meidän olla kainuulaisen kateuskäsitteen mukaisesti tyytyväisiä siitä, että parempiosaisillakin alkoi mennä vähän huonommin vai eteläpohjalaisittain tyytyväisiä oman tulotason noustessa lähemmäs suurituloisimpia?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ansio- ja pääomatulojen verotuksesta
Kummallista uutisointia tulonjaosta ja elintasopakolaisten palautuksista
Niin paksua propagandaa, että se kääntyy itseään vastaan

8 kommenttia:

  1. Sitä epäselvää mustetahraa jota "taloudeksi" kutsutaan voidaan tarkastella monella tavalla, mutta aina kun elämän sisällölliset realiteetit muutetaan laaduista määrällisiksi numeroiksi, kaikki todellinen ja olennainen putoaa kuvasta pois.

    Numerot ovat toki näennäiseksakteja, joten ne ovat loistava tapa noitua ymmärrys ja uskoa siihen että taloustilastoissa näkyy jotain reaalista. Ei näy. Kaikki tuhannet eri tavoin taloutta mittaavat tilastot eivät ole onnistuneet luomaan mitään sellaista suurta yksimielisyyttä ja kiistämtöntä todellisuudenhallintaa, jota suureet ja mittayksiköt luonnontieteitten ajatustyökaluina ovat maailmaan tuoneet.

    Viimeksi koronapandemia on osoittanut sen miten siitäkin riidellään, ovatko ihmiset olemassa vain "taloutta" varten vai päinvastoin. Kun talouden lauseissa kardinaalilukusanat voivat toimia subjekteina, tuskin kannattaa sen lauseenjäsennyksen varassa lähteä ottamaan reaalimaailmasta mittaa.

    Koronan kuvastollakin voidaan nähdä että vin kielellis-kulttuurinen kansallisvaltio on edes jossain määrin saanut pandemian hallintaan. Jos ongelmallisimmat alueet poimitaan, niitä ovat juuri yhteiskuntien sisälle syntyneet toiskulttuuriset yhteisöt, jotka monilla muillakin tavoin ovat romauttamassa vanhoja eurooppalaisia yhteiskuntia.

    Siinäpä on myös hyvä malli siitä mitä ne jakaumat "talouden" sisällä reaalimaailmasa merkitsevät. Noiden omalakisten varjoyhteiskuntien kyky tuottaa yleistä hyvää on jokseenkin tasan nolla, mutta ne työllistävät eli pyörittävät rahaa oman piirinsä sisällä. Ja niin hurjalta kuin rinnastus saattaakin tuntua, on myös niin, että tulonjakopyramidin äärimmäinen yläpää on ihan yhtä hyödytön, koska sielläkään ei tuoteta mitään reaalisisältöjä maailmaan vaan ainoastaan ostetaan ja myydään puhtaita numeerisia noteerauksia -- "raha-arvoja".

    "Rahaan" sisältyvä, pohjimmiltaan uskonnollislaatuinen kaikkivoipaisuuskuvitelma tekee "taloudesta" maalistuneen maailman uuden suuren valtauskonnon, jolla on kaikkien uskontojen tapaan hirvittävä valta, vaikka kaikki perustuu vain kuvitelmiin ja todellisuudesta kunkin uskovaisen tarpeisiin poimittuihin numeerisiin tilasto"todisteisiin".

    VastaaPoista
  2. Niin, mikä on "markkinatalous". Proffan tekstistä voi saada käsityksen, että Suomi vuosina 1960-198x oli jokin painajainen ja autuus alkoi sen jälkeen. Mutta eikö noina saanut perustaa yritystä tms.? En kerta kaikkiaan ymmärrä joittenkin hinkua tuloerojen kasvattamiseen sillä perusteella, että se muka kannustaisi yrittämään. Paskan marjat! Sekä kansakunnan että kansantalouden kannalta on täysin ratkaisevaa, miten se rikkaus on hankittu. Ts. onko kyseessä aito yrittäjä vai esimerkiksi keinottelija. Jälkimmäinen on suorastaan tuhoisa kansantaloudelle. Tuloeroissa on myös moraalista. Siis siitä, että onko oikein, että esimerkiksi samaa työtä saman verran tekevät eivät saa samoja tuloja siksi, että toinen on venkuloinut tulonsa pääomatuloksi ja siten kevyemmin verotetuksi. Silloinhan ei toteudu yhdenvertaisuus lain edessä.

    VastaaPoista
  3. Mitä muuta voi hyysäriltä odottaa kuin harhaanjohtamista???
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  4. Fingerpori on ainoa, minkä HS:sta viitsii lukea. Aina totta.

    VastaaPoista
  5. mitenkähän sitä pystyisi oikein venkuloimaan niitä pääomatuloja?

    https://www.vahtera.blog/post/verov%C3%A4lttely%C3%A4-vai-yliverotusta-430-miljoonaa

    VastaaPoista
  6. En ole varma muistanko oikein, mutta edellinen hallitus muistaakseni salli osakkeiden sijoittamisen ulkomaisten pankkien salaisiin sijoitussalkkuihin. Ja luulisi tämän vaikuttavan juuri ylimpään tulokymmenykseen. Ei omistusta, joten ei myöskään veroja.

    VastaaPoista
  7. Brysselin Pravdan ja muun valtavalemedian kommunistitoimittajat ovat palkkansa ansainneet - ainakin viherkommunisti-hallituksen mielestä:

    "Kolmekymmentä hopearahaa löysi taskunsa: Journalismin koronatuki jaettu",
    https://www.extrauutiset.com/kolmekymmenta-hopearahaa-loysi-taskunsa-journalismin-korontatuki-jaettu/#comment-10828

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  8. Tällaiset käyrät, joista näkyy, miten jokin asia on kehittynyt jostakin vuodesta lähtien, näyttävät hyvinkin erilaisilta riippuen siitä, mistä vuodesta ne alkavat. Tuo esittämäsikin on hyvä esimerkki. Jos se alkaisi vasta vuodesta 2007, käyrä olisi selvästi laskeva.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.