Madagaskar on valtava saari Afrikan kaakkoisrannikon vieressä. Siellä ei elä luonnostaan kissaeläimiä toisin kuin Afrikassa, mutta sen sijaan saarella on valtavia villikissoja: ne ovat tuplakokoisia verrattuna tavallisiin kotikissoihin.
Noiden villikissojen oli aiemmin kuviteltu olevan peräisin eurooppalaisilta laivoilta, mutta näin ei ole. Sen sijaan kissat ovat uuden tutkimuksen mukaan geneettisesti erittäin lähellä Arabian meren rannikkoalueilla esiintyviä kesykissoja.
Kissat ovatkin todennäköisesti levinneet Madagaskarille jo tuhat vuotta sitten, jolloin arabit kuljettivat laivoissaan kissoja vähentämässä rottien määrää. Osa noista kissoista ilmeisesti myös rantautui saarelle ja perusti nykyisen kissapopulaation, jonka luonnonvalinta on kasvattanut aiempaa suuremmiksi ja väritykseltään yhdenmukaiseksi.
Madagaskarin villikissat ovat kovia petoja ja saalistavat saaren luonnon alkuperäisiä eläimiä kuten lintuja, käärmeitä, jyrsijöitä ja lemureja. Tutkimuksessa havaittujen kissojen turkki oli yhdenmukaisesti raidallinen kuin makrillin suomupeite, mutta joissain Madagaskarin osissa elää myös näitäkin suurempia ja täysin mustia kissoja. Niiden evoluutiohistoriasta ei ole tietoa.
Nyt tutkittujen kissojen geneettinen ja ulkonäöllinen yhdenmukaisuus osoitti myös, etteivät ne juurikaan risteydy nykyisten madagaskarilaisten kotikissojen kanssa. Siten luonnonvaraiselle näiden saaren endeemiselle eläinlajistolle haitallisten eläinten määrään ei voi vaikuttaa steriloimalla kotikissoja kuten nykyisin tehdään.
Itselleni nousi mieleen myös kysymys siitä, että olisiko näitä kissoja itse asiassa pidettävä kotikissoista erillisenä biologisena lajina, koska ne eivät risteydy lainkaan kotikissojen kanssa? Tämä olisi yllättävää ottaen huomioon niiden erityksessäolon lyhyyden - eli olisiko uuden lajin syntyminen voinut tapahtua vain tuhannessa vuodessa.
Kaiken kaikkiaan nyt tehty tutkimus paransi käsitystämme siitä, kuinka eläimet sopeutuvat uusiin elinympäristöihin - ja ennen kaikkea tulevaisuudessa tehtävät koko genomien vertailut kotikissojen, nyt tutkittujen harmaiden kissojen sekä mustien villikissojen välillä tulevat tuottamaan mielenkiintoista tietoa siitä, minkä geenien varassa nämä kissat ovat sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Eli miten luonnonnonvalinta toimii kissojen genomien tasolla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Evolutiivinen innovaatio johti tuhoon
Yksisarvisia
Onko ihmisen evoluutio pysähtynyt?
Hauska kirjoitus!
VastaaPoistaT. Kissamaki
Proffan linkistä:
VastaaPoista"...the Malagasy cats are descendents of domestic cats from the Arabian Sea region, including the islands of Lamu and Pate, Dubai, Kuwait and Oman. Additional genetic influences may descend from India and Pakistan. Combined with cultural and historical information, these data suggest that these felid populations are likely descendents from cats that immigrated to the island on trade ships, particularly along early Arab trade routes."
"...nuisance exotic species that kill poultry."
Jotain yhtäläisyyttä löytyy siis nykypäivänkin lajien vaelluksiin; kaupallisilla aluksilla pääsevät mukavasti uusille elinalueille. Näiden villikissojen kohdalla kissapetojen luontaiset ominaisuudet ovat säilyneet ja kotutuminen sujunut ilmeisen hyvin, siipikarjaakin ilmeisesti tarjolla runsaasti. Afrikassa samantapaisia kissoja on useampaa sorttia, joten sukututkijat töihin. Täytyyhän tuo asia selvittää, kunhan muistaa, että kissoja ne ovat kaikki, vaikka olisivat Etelä-Amerikasta Madagaskarille pelastettuja.