Helsingin Sanomat teki jutun Nobel-palkitun pääministerin johtaman Etiopian ongelmista. Siinä se listasi aluksi maan hallinnon saavutuksia eli terroristijärjestö-luokitusten poistamisen oppositioryhmittymiltä, tuhansien mielipidevankien vapauttamisen, maan hallinnon sukupuolijakauman korjaamisen ja rauhansopimuksen naapurimaa Eritrean kanssa.
Sen jälkeen jutussa todettiin, että pääministeri on korostanut Etiopian yhtenäisyyttä, mutta "etnisiin ryhmiin kytkeytyvät jännitteet eivät ole haihtuneet... Vastakkain ovat laajemmin kaksi leiriä: ne, jotka haluavat luopua etnisestä järjestelmästä ja ne, jotka haluavat käyttää sitä oman ryhmänsä etujen ajamiseen."
Tässä kohdassa kristallisoitui minkä tahansa monikulttuurisen yhteiskunnan ongelma. Mikäli sellaisessa kaikki eivät koe olevansa samassa veneessä, vaan identiteettiä määrittää ennen kaikkea etnis-uskonnollinen tausta, syntyy helposti sen mukaan määrittyviä jännitteitä.
Ja noiden jännitteiden polarisoituessa syntyy korruptiota, väkivaltaa, etnistä mielivaltaa ja joskus jopa suoranaisia kansanryhmien välisiä sisällissotia. Tämä herättää Suomen osalta kaksi kysymystä.
Niistä ensimmäinen liittyy maahanmuuttoon: eli onko Suomessa mahdollista estää maan yhteiskunnan kehitysmaalaistuminen nykyaikaisen kansainvaelluksen seurauksena. Varoittavana esimerkkinä toimii Ruotsi segregoituneine lähiöineen ja niissä kerta toisensa jälkeen toistuvine kranaatti- ja ampumisepisodeineen.
Toinen liittyy Euroopan Unioniin. Jos sitä kehitetään kohti tiiviimpää liittovaltiota, onko varmaa, että eurooppalaisten kansojen sivistystaso on riittävän korkea siihen, etteivät väestöryhmien väliset suhteet polarisoidu näin syntyvän monikulttuurisen federaation sisällä. Siis ettei ylikansallinen hallinto tee päätöksiä, jotka tuntuvat joistakin kansoista sorrolta tai ainakin muiden kansojen epäreilulta suosimiselta?
Ja ettei tilanne näiden tunteiden seurauksena lähde eskaloitumaan samaan tapaan kuin kehitysmaissa näyttää olevan tapana. Siis jopa niissä kehitysmaissa - kuten Etiopiassa - jotka ovat suhteellisen kehittyneitä ja vahvassa taloudellisessa nousussa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nigerian islamistien opetukset
Kertakaikkinen ratkaisu suunnitteilla Etelä-Afrikkaan?
Monikulttuuri ja väestöräjähdys tuottivat maailman kurjimman elinpaikan
Ruotsin lisäksi varoittavana esimerkkinä kannattaa muista Libanonin monikulttuurinen kokeilu.
VastaaPoistaWikin mukaan...Libanonin tasavallan perustuslain mukaan valta on jaettu kristittyjen ja šiia- ja sunnimuslimien kesken:
presidentin pitää olla maroniittikristitty, pääministerin sunnimuslimi, parlamentin puhemiehen šiiamuslimi ja eduskunnan apulaispuhemiehen ortodoksi.
Moni muistanee täysimittaisen sisällissodan 1975-1990. Sota päättyi kun kristitty kenraali hävisi ja ajettiin maanpakoon. Nyt maa on kyllästetty myös syyrialaisilla pakolaisilla.
Ja viime yönä Yle kertoo:
"Libanonissa keskuspankin pääjohtaja varoittaa maan talouden romahtavan"
Mellakoihin pitäisi löytää ratkaisu tilanteeseen muutaman päivän sisällä.
https://yle.fi/uutiset/3-11041011
Libanon on tosiaan hyvä esimerkki, mutta Ruotsia kauempana.
PoistaStubbin taannoisessa lausunnossa: "Monikulttuurisuus on rikkaus, ei mulla muuta" kiteytyy koko suomalaisen eliitin typeryys. Vaikka naapurissa Ruotsissa on nähtävissä monikulttuurisuuden täydellinen epäonnistuminen, meillä pyöritetään edelleen samaa levyä. Onneton Stubbhan jopa hiukan nuhteli Trumpia, joka totesi Ruotsin katastrofaalisen tilan.
VastaaPoistaIlmeisesti osa päättäjistä elää sellaisissa unelmissa, että sinne ei yllä mikään todellisen elämän realiteetti. Lisäksi meillä on näitä suuruudenhulluja ajatuksia, että Suomi on kokoaan suurempi ja esikuvana muille. Siltä pohjalta sitten kuvitellaan, että vaikka muualla menee päin helvettiä, meillä kyllä osataan.
Typeryyteen kuuluu, että nyt Rinne ja Tuppurainen kovasti puhuvat Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyden puolesta, vaikka molemmat pitäisi kaikin keinoin pitää ulkopuolella.
Etiopian pääministeri tekee sellaisen rauhansopimuksen, jossa 100 miljoonan asukkaan maa jää vaille rantaviivaa ja satamaa! Taas toisaalta, saihan Obamakin Nobelin palkinnoin vaikkei tehnyt yhtään mitään. Kertoo aivan riittävästi kyseisen palkinnon arvosta.
VastaaPoistaOmasta mielestäni vuosikymmeniä jatkuneen sodan rauhantekijä oli kuitenkin parempi valinta kuin vaihtoehtona ollut teinityttö.
PoistaTuo Euroopan Unioni, ja 'Jos sitä kehitetään kohti tiiviimpää liittovaltiota...' Jos sitä neljännesvuosisata sitten härskisti manipuloidussa äänestyksessä saatiin muutaman %-yksikön ero liittymisen puolesta, niin liittovaltiohankkeestako - kaikkine kyseenalaisine seurauksineen - ei tarvitse kansalta kysyä mitään? Sitten kun autot palaa ja kranut lentelee täälläkin, on liian myöhäistä. Liittovaltioksi pyrkivästä Unionista eroaminen on käynnistettävä nyt, jo tällä hallituskaudella. Sen hinta on halpa verrattuna kuluihin, mitkä koituvat Unioniin jäämisestä.
VastaaPoistaSande Parkkonen:
Poista"Suomi EU:ssa 25 vuotta - huijaus jatkuu",
http://rayhablogi.blogspot.com/2019/10/suomi-eussa-25-vuotta-huijaus-jatkuu.html
"Suuri EU-huijaus - eli mitä meille valehdeltiin kansanäänestyksessä 1995",
http://rayhablogi.blogspot.com/2019/09/suuri-eu-huijaus-eli-mita-meille.html
Kalergi-suunnitelma
Näin Ohisalon ja muiden viherkommunistien afrikkalaiset sydänkäpyset Ruotsissa:
Poista"Nigerialainen rikollisjärjestö leviää nyt myös Uppsalaan – pakottaa naisia prostituutioon voodoon ja kidutuksen avulla",
https://www.kansalainen.fi/nigerialainen-rikollisjarjesto-leviaa-nyt-myos-uppsalaan-pakottaa-naisia-prostituutioon-voodoon-ja-kidutuksen-avulla/
Kalergi-suunnitelma
YK:n johdolla kansainvaelluksesta pyritään tekemään pysvää ja siinä ei saa kuunnella kansalaisten mielipiteitä. Tämä kertoo siitä, että YK ei itsekään näe väestönvaihdon olevan myönteistä kohdemaille. Kansat, jotka eivät pysty syystä tai toisesta luomaan luottamusyhteiskuntaa, pyrkivät siirtymään maihin, joiden kansat ovat kyenneet nousemaan tutkimuksellaan, työllään ja yhteishengellään tasolle, joka on historiassa poikkeuksellista. Nyt saavutukset halutaan jostain syystä tuhota. Kuka siinä voittaa? Ei ainakaan mikään kansa. Suomi koettaa olla myönteinen esimerkkimaa asiassa kuin asiassa. Tyhmyyttään päättäjämme ovat tekemässä maastamme yhden varoittavan esimerkkimaan lisää.
VastaaPoistaJos jotain muutosta ajetaan kiireellä, monista kielteisistä esimerkeistä huolimatta, väkipakolla ja maksavan kansan suu tukkimalla, ei tulos voi olla kestävä ja vakaa. Väistämätön etnisten ryhmien eriytyminen ja yhteiskunnallinen kerrostuminen tuottavat väistämättä katkeruutta ja konflikteja kulttuurisista, uskonnollisista ja menestymistasoon liittyvistä syistä. Lisäksi käy niin, että kantaväestö joutuu kustantamaan muiden ryhmien elämistä samalla, kun sitä ruoskitaan ja syyllistetään ja se joutuu tinkimään yhä enemmän omista palveluksistaan. Tuleeko tuosta yhtälöstä positiivinen tulos? Ja löytyykö yhtälöryhmälle maamme nykyistä tilaa parempi ratkaisu?
Professori arvuuttelee vielä sitä, kuinkahan tässä käy? Ihmisluonto puskee aina läpi ja mätäpaise puhkeaa, vaikka paisetta kuinka paikataan painesiteillä. Niin kävi Neuvostoliitossa ja myös Euroopassa pakotettu monikulttuurisuus johtaa savuaviin raunioihin, kun länsimaihin sopeutumattomat väestöosuudet saavuttavat syttymispisteensä. Niistä raunioista nouseminen on vaikeampaa kuin "normaalisodan" jäljiltä, ellei peräti mahdotonta.
Suomalaisessa demokratiassa on se mielenkiintoinen piirre, että vaalitulosten ja gallupien perusteella noin 80% kansasta kannattaa nykyistä kansanvaihtopolitiikkaa. Vai eivätkö he vain ymmärrä?
PoistaYle 30.10.2019
VastaaPoista"Maailmalla ylistetään rauhannobelisti Abiy Ahmedia, mutta kotimaassa Etiopiassa kytee kapina – "Jos mikään ei muutu, tästä tulee vielä verilöyly"
Pääministerin ajamat uudistukset ovat nostaneet esille voimia, jotka olivat tukahdutettuja autoritaarisen hallinnon aikana.
https://yle.fi/uutiset/3-11042332
Artikkelista poimittua:
Abiyn mukaan amhara-etnonationalismi uhkaa koko Etiopiaa
Yhä kiristyneemmät etniset jännitteet maassa ovat nostaneet esille uhan, että Etiopia voi hajota Jugoslavian tavoin.
Siitä on ennenkin varoitettu, mutta toistaiseksi valtio on pysynyt kasassa.
Kansallismieliset liikkeet voivat kuitenkin muuttaa asian. Vahvistuneet alueelliset asevoimat esimerkiksi Amharassa heikentävät liittovaltion armeijaa.