Silmiini sattui paikallislehden uutinen, jossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa kauhisteli suomalaisten lihansyöntiä. Hänen mukaansa "tämä ei voi missään nimessä jatkua".
Hänen u ruoka ei riitä maailman kasvavalle väestölle, mikäli nykyinen lihansyönti jatkuu. Onhan maailmassa ennustettu elävän jo vuonna 2100 peräti yli 11 miljardia ihmistä. Samaa meiltä ovat VTT ja jutussa mainitun Lancetissa julkaistun tutkimuksen tekijät.
Artikkelin mukaan yli kymmenenkin miljardia ihmistä voitaisiin kuitenkin ruokkia, mikäli söisimme enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Lancetin artikkelin mukaan kalaa ja kananlihaa voisimme syödä vähän tai kohtuullisesti, mutta punaista lihaa voisimme nauttia hyvin vain vähän tai ei ollenkaan.
Sanon tämän jälleen kerran, etten aio muuttaa ruokailutottumuksiani väestöräjähdyksen hyväksi. Syön kaikenlaista lihaa kalasta nautaan ja kanasta possuun hyvällä omallatunnolla myös jatkossa.
Erityisesti en näe mitään syytä lihansyöntini vähentämiselle sillä perusteella, että se mahdollistaisi maailman väestöräjähdyksen jatkumisen vieläkin pidemmälle kuin nykytilanteessa. Eli ihmettelen Kurpan ja kumppaneiden näkemystä siitä, ettei minulla olisi oikeutta syödä haluamaani ruokaa, mutta afrikkalaisilla ja aasialaisilla olisi oikeus liikakansoittaa koko maailma.
Siksi neuvonkin Sirpa Kurppaa ottamaan järjen käteensä ja miettimään, millä maapallon väestöräjähdys saataisiin pysähtymään ennen kuin se tekee koko planeetalla asumisesta yhtä kaaosta. Tai ainakin luopumaan tuon väestöräjähdyksen tukemisesta antamillaan ruokailuohjeilla. Ohjeilla, joiden järjettömyydestä olen kirjoittanut aiemminkin.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valeuutinen - mutta kumpi?
Ympäristöjalanjäljestäni
Järjestö esitti järjettömän vaatimuksen
11 miljoonaa? Paha pilkkuvirhe!
VastaaPoistaSuomessa on lähes miljoona koiraa ja kissoja ties kuinka paljon. Kuinkahan Mopsi ja Mirri opetetaan kasvissyöjiksi?
VastaaPoistaPari vuotta sitten uutisoitiin tutkimuksesta, jossa keskikokoisen koiran ilmastojälki vastaa katumaasturia. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että koira on lihansyöjä. Ihmisestä halutaan kasvissyöjiä ja katumaastureista sähköllä kulkevia, mutta samaan aikaan kukaan ei nosta esiin lemmikkien ilmastovaikutusta, vaikka lemmikit ovat valtaosin puhtaasti viihdekäytössä. Miksei?
PS. Paljonkos ihmisiä onkaan 2100?
Tuon 'tutkimuksen' tekijä oli kyllä koulutukseltaan arkkitehti. Laskuperusteena oli se, että verrattiin katumaasturin polttoaineekseen tarvitseman viinan tuottamiseen tarvittavaa peltoalaa lemmikin ruokkimiseen tarvittavaan peltoalaan. Peruste ei ehkä ole ihan kiistaton, ja laskussa mahdollisesti pilkkuvirhe.
PoistaEikös arkkitehti vesivaakoineen ole ihan oikea ammattilainen punnitsemaan tilannetta jossa toiseen vaakakuppiin on pantu ihminen ja toiseen lehmä? Ja niin paljon kuin juuri nyt puhutaankin "ihmiskäsityksestä", kyllähän ne koirat oikeiden eläinystävien arvopohjalla painavat paljon enemmän kuin ihmiset. Kumma ettei yksikään vihreä ole vielä puhunut "koirakäsityksestä". Siitä pitäisi tehdä hallitusneuvottelujen avainkysymys.
PoistaAsiaa on viimeksi tutkittu Yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Tutkimuksen tulos suhteutettuna Suomen koirien ja kissojen määrään tarkoittaa, että nämä lemmikit vastaavat 120 000 autoa.
Poistahttps://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0181301
Asia pitäisi ottaa esille hallitusneuvotteluissa - onhan kyseessä 120 000:nen auton suuruinen ympäristörasite puhtaasti hupi-ja viihdekäytön vuoksi.
Suuriin kertomuksiin sisältyy mammuttimittaluokan näkökulmavirheitä, ja yksi niistä on se mihin Sirpa Kurppa ja kaltaisensa sortuvat "tieteellisen" ajattelunsa nimissä. Virhe tapahtuu, kun korrespondenttisesta totuusteoriasta -- jossa tositiedon kriteerinä on aivan tietynlainen yleispätevyys -- vedetään yleistävänä johtopäätöksenä sekin, että maailman kaikki ihmiset olisivat yhtä kyvykkäitä tuottamaan ja hallitsemaan tositietoa ja todellisuutta.
VastaaPoistaKuten edesmennyt G H von Wright osuvasti sanoi: "Tiedolla on monia muotoja, ja myös se erityinen muoto, joka on saanut ilmauksensa tieteessä, on ollut aikojen varrella muuttuva." -- Tiede, sellaisena kuin me sen nyt ymmärrämme, on eurooppalaisen uuden ajan tuote, ja kaikki ne kognitiiviset edellytykset jotka tieteellisessä ajattelussamme vaikuttavat, ovat aivan tietyn suuren kulttuurin aivan tiettyyn aikaan tuottamia. Niin sanotusti koherenttiset totuudellisuuden laadut ovat olleet tässä kehityksessä välttämättömiä, ja korrespondenssin ylikorostuminen uhkaa omassa perinteessämme pirstoa ajattelun irrallisiksi illusorisesti historiattomiksi "ismeiksi", jotka omine premisseineen ja oppisanastoineen noituvat ymmärryksemme niin ettemme enää pysty erottamaan edes aatteellisia ja tiedollisia ismejä toisistaan.
Kun mietimme esimerkiksi Darwinin ajatushistoriallista vaikutusta, pidämme häntä luonnonvalinnan idean isänä, ja yhdessä perinnöllisyystieteen kanssa sitten kehittyi se jota nimitämme "evoluutioteoriaksi". -- Mutta koherenttisessa kokonaiskuvassa Darwin loi myäs ihmiskuvaamme sen ominaisuuden, että kyse on prosessista. -- Tämä ajattelu tuotti sosiaaliantropologiassa naispari Benedictin ja Meadin vision "kulttuureista" itseriittoisina prosesseina, joita voidaan arvioida kunkin kulttuurin "sisältä" käsin ja jossa kaikki kulttuurit ovat ikään kuin "samanarvoisia". -- Ja nyt siis otamme tällaiset visiot kyseenalaistamattomina lähtökohtina ja olemme noituneet ymmärryksemme näkemyksellä, että koska "tiede" tuottaa tositietoa joka on yhtä pätevää riippumatta kulttuurista, joka kulttuurilla on edellytykset tuottaa ja ymmärtää tieteellistä tositietoa.
Ei ole. Ja mikä inhottavinta: ei tule koskaan olemaan. Länsimaiden yritykset viedä omien kulttuuristen edellytystensä tuottamaa ajattelua "kehittyvään" maailmaan ovat epäonnistuneet. Kehitysapu on vain mahdollistanut vielä valtavamman väestöräjähdyksen. Tällä vuosisadalla tämä kaivoon kannettu vesi tulee tsunamin tavoin hukuttamaan alleen Euroopan. Enkä usko että Eurooppa pystyy puolustautumaan. Se tekee -- Houellebecqin ja Murrayn termiä käyttääkseni -- "oudon itsemurhan". Kysymykset, jotka Euroopan pitäisi ensin itse ratkaista, koskevat eurooppalaisen kulttuurikognition omaa laatua, ja niiden suhteen olemme meitä nykyisin riivaavan ylikasvaneen individualismimme -- eli harhaisten ihmisarvo- ja -oikeusideologioidemme -- vuoksi sokeita.
Vielä tulee aika, jolloin Luonnonvarakeskuksesta räpsähtää sähköposti, jossa kerrotaan, että hiilijalanjälkitilinne on täynnä, minkä vuoksi Teidän saavuttava 7 vuorokauden kuluessa lähimpään krematorioon.
VastaaPoistaKun on niitä kaiken maailman dosentteja, niin tuntuu olevan niitä kaiken maailman professoreitakin, joiden päässä rattaat pyörivät takaperin eli syyt ja seuraukset ovat vaihtaneet paikkaa. Tämä Kurppa tuntuu olevan yksi heistä. Ongelma ei nimittäin ole ihmisten ruokavalio vaan heidän määränsä.
VastaaPoistaJos väestöä on liikaa suhteessa ravinnontuotantokykyyn, sopeuttaminen voidaan tehdä periaatteessa kahdella tavalla, vähennetään väestöä tai lisätään ravintotuotantoa. Minun nuoruudessani joskus 1960-luvulla, kun väestöä oli puolet nykyisestä, vallalla oli suuri huoli ravinnon riittämisestä maapallon väestölle. Silloin ratkaisuksi valikoitui ravintotuotannon lisääminen. Kehitettiin vihreä vallankumous jonka tulosta nykyisin nimitetään tehomaataloudeksi. Väestö jatkoi kasvuaan.
Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa ravintotuotanto on hyvinkin kaksinkertaistunut silloisesta, väestöä on myös kaksi kertaan enemmän ja ruokapula kolkuttelee taas ovelle. Siinä sivussa luonnontilaista maata on otettu runsaasti maatalouskäyttöön ja sen tuloksena kannetaan suurta ja aiheellista huolta luonnon köyhtymisestä. Meillä on siis jälleen kaksi vaihtoehtoa, sopeutetaan ihmisten määrä luonnon kantokykyyn tai sopeutetaan ihmisten ruokavalio luonnon kantokykyyn. Ja eikös tämä yksi viisas taas ehdottele, että sovitetaan ihmisten ruokavalio luonnon kantokykyyn, odotetaan seuraavat 20-30 vuotta ja ihmetellään sen jälkeen, miten ruokitaan ne 12 miljardia ihmistä, kun luontokin on edelleen köyhtynyt ja yksipuolistunut.
Noiden kurppien ajatusmalleilla ongelmien eli väestömäärän koko siis kaksinkertaistuu suunnilleen 50 vuoden välein ja samalla kaksinkertaistuvat sen katastrofin mittasuhteet, joka on edessä, kun näiden hätäpaikkausten eli oireiden lievityksen tie on kuljettu loppuun.
Montako ihmistä voidaan maailmassa ruokkia, jos kaikki ryhdymme kannibaaleiksi?
VastaaPoistaJokseenkin makaaberi ajatus, mutta jos katsotaan pelkkiä numeroita, sellainen ei onnistuisi. Lihan kulutus henkeä kohti vuodessa on USA:ssa noin 90 kg, Suomessa 77 kg ja Kiinassa 65 kg. Yhtä henkilöä kohti tarvittaisiin siis 1 henkilö vuodessa.
PoistaMä olin aikoinaan naivisti siinä uskossa että professorit olisivat jotenkin fiksumpia ihmisiä. Nehän vaikuttavatkin olevan aivan samanlaisia pässinpäitä kuin peruskoulun ala-asteen läpäisseetkin.
VastaaPoistaTarkoitin tietysti tällä että osaa professoreista. Tuntuu niitä fiksujakin olevan luojan kiitos. :)
VastaaPoistaMutta viisaan on todellakin korvannut asiantuntija. Nyt jo vanhahtava termi otettava käyttöön: Suomi on fakki-idioottien maa. Onneksi löytyy muunkinlaisia idiootteja eli toivoa vielä on. -jussi n
PoistaLuonnonvarakeskuksen perustaminen on monessa mielessä onneton valinta. Siinä pakotettiin yhteen muottiin hyvin huonosti yhteensopivat organisaatiokulttuurit. Metlasta ja RKTL:stä on tullut enimmäkseen tolkullista väkeä, ja niiden laitosten tutkimusperinne on ollut pitkälti pragmaattinen ja ongelmanratkaisuhakuinen. MTT:n tutkimusperinteessä taas on enemmän sellaisia painotuksia, jossa erilaisilla ideologisilla vouhotuksilla (nyhtökaura etc.) vaaditaan suomalaisia pelastamaan maailmaa. Sivumennen voidaan mainita, että LUKEn johtotehtäviin rekrytoidut tulevat pääosin juuri MTT:stä.
VastaaPoista