Vaalipäivän kunniaksi Helsingin Sanomat julkaisi selvityksen siitä, millä perusteilla suomalaiset valitsevat ehdokkaansa. Sen mukaan ylivoimaisesti tärkeintä (95% mielestä) on se, että ehdokkaan mielipiteet ovat lähellä omia näkemyksiä.
Sen jälkeen merkittävimpiä seikkoja ehdokkaan valinnalle ovat mm. se, että tämä ajaa jotain tärkeää asiaa (48%), tulee todennäköisesti valituksi (45%), asuu kotipaikan lähellä (43%) tai ansaitsee kannustusta (41%). Vähemmän tärkeitä perusteita ovat ehdokkaan ammatti (32%), ikä (24%), henkilökohtainen tunnettuus (18%), sukupuoli (18%9 ja ulkonäkö (5%).
Puolueiden kannattajien perusteluissa on myös joitakin mielenkiintoisia eroja. Perussuomalaisia ja vihreitä äänestäville erityisen tärkeää on se, että ehdokas on jossain tietyssä asiassa samaa mieltä äänestäjän kanssa. Keskustalaisia äänestäville taas on muita tärkeämpää, että he tuntevat ehdokkaan ja että tämä asuu kotipaikan lähellä. Ehdokkaan ammatti taas on kokoomuslaisia äänestäville selvästi tärkeämpää kuin muille.
* * *
Itselleni tärkeintä on se, että ehdokkaan talouspoliittinen käsitys on realistinen. Se tarkoittaa, että hän ymmärtää talouden ja politiikan muiden lohkojen välisen yhteyden. Sekä ihmisen yrittämisinnon tai työnteon ja niistä saatavan palkkion välisen yhteyden.
Siksi en voisi äänestää sellaista ehdokasta tai puoluetta, joka kannattaa verorasituksen kiristämistä, suunnitelmatalouden lisäämistä yhteiskunnassamme, julkisen sektorin kasvattamista tai sellaisten menojen lisäämistä, joiden seurauksena yhteiskunnan menot kasvavat pysyvästi, mutta jotka eivät nähtävissä olevalla aikavälillä johda talouden vahvistumiseen.
Muista asioista pidän tärkeänä maailmanparantamisen suhteuttamista käytettävissä oleviin resursseihin. Yhtä merkittävää on ympäristöstä huolehtiminen paikallisesti ja globaalisti siten, ettei samalla tuhota taloutemme ja hyvinvointimme perustaa, vaan hyödynnetään teknis-tieteellisen osaamisemme tarjoamia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemisessa nostaen samalla asemaamme maailmanlaajuisessa osaamis- ja talouskilpailussa. Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että ehdokkaani ymmärtää huolehtia sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudestamme.
Ja vielä näitäkin tärkeämpää on se, etteivät ehdokkaan kannanotot ole ristiriidassa hänen aiemman poliittisen toimintansa kanssa. Eli että hänen näkemyksensä ovat uskottavia eivätkä merkkejä ilmiselvästi valheellisesta kampanjasta.
Näillä kriteereillä olen löytänyt itselleni erinomaisen ehdokkaan. Hänen valintansa kannalta oleellista oli se, että hän on julkisissa kannanotoissaan osoittanut hallitsevansa asiakokonaisuuksia siten, että voin luottaa hänen tekevän järkeviä ratkaisuja myös sellaisissa vastaan tulevissa poliittisissa kysymyksissä, joihin hän ei ole ottanut aiemmin kantaa.
En kuitenkaan ole saanut häntä ensimmäiseksi ehdokkaaksi yhdessäkään vaalikoneessa. Ensihämmästyksestä selvittyäni havaitsin, että eroavien vastaustemme kohdalla hänen perustelunsa ovat olleet yhteensopivia omien näkemysteni kanssa. Siten havaitsemani erot ovat johtuneet pikemminkin vaalikoneen laatijan epäonnistumisesta kysymysten tekemisessä yksiselitteisiksi kuin minun ja ehdokkaani näkemyksen todellisista eroista. Niinpä uskallan antaa ääneni hänelle.
Arvoisalle lukijalleni tahdon vielä tähdentää, että äänestäminen on tärkeää (paitsi yhden puolueen kohdalla). Tämän osoittaa esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaalien tulos Helsingissä: sen seuraukset ovat olleet lievästi sanottuna järkyttävät, kuten jo kahdeksan kuukautta vaalien jälkeen kirjoitin.
Näillä sanoin toivotan kaikille äänioikeutetuille lukijoilleni valtarikasta suomalaisen demokratian juhlapäivää. Ja illan vaalivalvojaisiin aivan kaikille ajatusteni seuraajille sellaista jännitystä, jota edes parhaat urheilukilpailut eivät pysty tarjoamaan.
Hyvää vaalipäivää!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden
Puolueiden välillä on eroja: yksiä äänestetään tunteen ja toisia asioiden perusteella
Äänestäjä on kuningas
JK Kello 12:13. Nyt on ääni annettu ja valta käytetty. Toivottavasti se johtaa omalta osaltaan entistä parempaan Suomeen.
Mielenkiintoista, että puolueen kantaa ei tuossa listassa ollut ollenkaan. Puoluekurin takia kun ei ole mitään merkitystä sillä, miten nuiva on kokoomuksen ehdokas tai miten yritysmyönteinen on vihreiden/vasemmiston ehdokas, he kuitenkin äänestävät sen mukaan mitä puolue päättää.
VastaaPoistaPuolueen jälkeen muuten omat kantani ovat hyvin samanlaiset kuin professorilla (itse vain luotan ammatin kertovan osan noista, siksi ammatti minulle tärkeä), tosin mihinkään vaalikoneeseen en ole luottanut.
En ole teettänyt vaalikoneella ehdokassuositusta. Ehdokas on kuitenkin löytynyt. Olemme menneinä vuosikymmeninä työskennelleet samalla alalla. Tapasin hänet jonkun kerran siihen aikaan.
VastaaPoistaEhdokkaani on huumorintajuinen. Kansantaloutta ymmärtävä. Ei ilmastovouhottaja vaan asiat tunteva ja priorisointikykyinen. Syntinen ja entinen ryyppymies.
Upea tulos persuille, jäin miettimään mtv3:n mieskommentaattorin sanomaa, että persujen hyvä tulos ei tarkoita, että ovat suosikkeja että pitää huomioida inhokkipisteet, kun hallitusta olivat jo kasaamassa. Niin missä niitä inhokkipisteitä on jaettu vain onko kyse vain toimittajan henkilökohtaisesta itkupotluraivarista? ;) Terveiset Sipilälle ja Orpolle, ettei pidä äänestäjiä väheksyä. Vaikka osa kansasta (sdp:n menestys) tuntuukin olevan huonomuistisia, niin varsinkin 2017 lapsellinen lentoesitys ei mennyt läpi. Miten muuten, eikö yksityislentely ole melko ilmastomuutoksen vastaista?
VastaaPoistaTaloustieteilijät tutkivat eri sijoitusvaihtoehtojen edullisuusjärjestystä promillen tarkkuudella ja olettavat ihmisten toimivan rationaalisesti. Samaan aikaan tavallinen kansalainen tekee sijoitusratkaisut tunteella, esimerkiksi ostamalla koko rahalla lyhytaikaista ylellisyyttä tai parhaassa tapauksessa pitämällä rahat tavallisella tilillä.
VastaaPoistaValveutuneet asiantuntijat pohtivat kansalaisten äänestyspäätösten perusteita otsa kurtussa. Entä tavallinen kansalainen? Tänään kysyin tutun vanhuksen äänestysratkaisua. Hän totesi, että äänesti vanhasta tottumuksesta kokoomusta, mutta toivoo perussuomalaisten voittoa ja jännittää sitä illan vaalivalvojaisissa!
Hän on valittanut sitä, että vanhukset jätetään heitteille. Tottumus on vahvempi kuin tieto siitä, että oma tilanne on heikentynyt äänestämänsä puolueen valtakaudella. Uusi tieto ei siis vaikuta vanhemman väen ratkaisuihin. Arkikiireiden keskellä nuorempikaan väki ei osaa hahmottaa kansantalouden olennaisuuksia, vaan äänestää vanhaan malliin, vaikka saisi näpeilleen.
Oma lukunsa ovat vaalikoneet. Tutkimuksen periaatteita soveltaen pitää arvioida ehdokkaan vastauksen sisällön lisäksi vastauksen pysyvyyttä ja luotettavuutta. Esimerkkinä luotettavuudesta olkoon lupaus: "koulutuksesta ei leikata" (Sipilä, Orpo). Lupaus annetiin vähän ennen leikkauksia.