Luin eilisestä Naturesta jännittävän analyysin moralisoivien jumalien ja uskontojen syntymästä. Siis sellaisten kuin zarathustralaisuus, juutalaisuus, kristinusko, islam tai buddhalaisuus.
Aiemmin on ajateltu yleisesti, että nämä moralistiset uskonnot syntyivät ensin ja osittain niiden tarjoaman tuen kautta syntyi monimutkaisia yhteiskuntia. Nyt julkaistun analyysin mukaan näin ei kuitenkaan ole.
Tutkimuksessa Harvey Whitehouse ja kumppanit tutkivat peräti 414 yhteiskuntaa viimeisten 10 000 vuoden ajalta 30 maailman eri alueelta ja hyödynsivät 51 sosiaalisen kompleksisuuden sekä neljää uskonnollisen moralismin mittaa.
Analyysi osoitti, että kahdellatoista tutkitulla alueella - joista oli olemassa tietoa yhteiskunnallisen monimutkaisuuden kehityksestä sekä ennen että jälkeen alueelle syntyneitä moralisoivia jumaluskontoja - sosiaalisen kompleksisuuden kasvunopeus oli keskimäärin viisi kertaa nopeampaa ennen kuin niissä alkoi esiintyä moralisoivia jumalia. Toki sellaisia edeltäviä jumalten lepyttämiseen yms. liittyviä uskonnollisia menoja ja riittejä oli ollut jo kauan ennen.
Tutkimus osoitti myös, että sosiaalinen monimutkaisuus ennusti merkittävästi paremmin moralisoivien jumalien syntyä kuin eri alueiden välisen ajalliset, maantieteelliset tai kielitieteelliset yhteydet - ja säilyivät tilastollisesti merkitsevinä myös silloin, kun tällaiset yhteydet huomioitiin. Siten eri alueiden samansuuntainen kehitys ei näyttäisi syntyneen niiden välisten yhteyksien kautta, vaan toisistaan riippumattomasti yhteiskunnan kompleksisuuden kasvun myötä.
Tutkimus paljasti yllättävän selkeästi myös sen, kuinka suureksi yhteiskunnan piti kasvaa, jotta sinne kehittyisi moralisoivia jumalia. Luku oli pyöreä miljoona ihmistä: moralisoivat jumalat ilmaantuivat sadassa vuodessa sen jälkeen kun tuo rajapyykki oli saavutettu. Vain yksi tuon rajan saavuttanut yhteisö ei kehittänyt moralisoivia jumalia - se oli Etelä-Amerikan Inka-valtio, joka oli ehkä liian lyhytikäinen ehtiäkseen kehittämään sellaisen.
Sivumennen sanoen yhteiskuntien kasvu ei korreloinut kirjoitustaidon keksimisen kanssa, joskin se edelsi yhdeksässä tapauksessa kahdestatoista moralisoivan jumalan ilmaantumista. Kirjoitustaito saattoikin olla merkittävä tekijä moralisoivien jumalien syntymän taustalla. Tätä tuki myös se, ettei moralisoivia jumalia ole syntynyt kirjoitustaidottomien kansojen parissa.
Tutkijoiden johtopäätös tästä kaikesta oli se, että kun ihmisyhteisö kasvaa riittävän suureksi ja sosiaalisesti haastavaksi, tarvitaan sen koossa pitämiseksi moralisoivia jumalia. Sen sijaan itse yhteiskunnan kasvun ja kehitykseen lähtemisen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä.
Seuraavaksi onkin mielenkiintoista nähdä kuinka valistuksesta alkanut uskonnollisen moraalin kaikkoaminen vaikuttaa länsimaiden tulevaisuuteen. Pystyvätkö ne jatkossakin tuottamaan sellaista ennenäkemätöntä hyvinvointia, josta olemme saaneet nauttia esimerkiksi maallistuneessa Suomessa. Vai seuraako moralisoivan jumalan katoamisesta yhteiskunnallinen sekasorto yli-inhimilliseksi katsotun ohjauksen kadotessa ihmisten kanssakäyntiä ohjaavana voimana.
Eli käykö niin, että se länsimainen sekulaari maailmankatsomus, joka on kyennyt luomaan ainakin toistaiseksi aineellisesti parhaan ja henkisesti vapaimman yhteiskunnan ihmisten elettäväksi, sisältää itsessään siemenen omaan tuhoonsa?
Joka elää, se näkee. Valitettavasti - tai ehkä onneksi - lienen itse koiranputkenjuurten syöntiosastolla ennen kuin tässä asiassa saavutetaan varmuus Suomen osalta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Tappaako analyyttinen ajattelu uskonnollisuuden?
Joka elää, se näkee. Mutta kaikki eri aikoina eläneet ovat nähneet ihmisen alusta alkaen eri tavalla. Tällaiset historiaa kartoittavat katsaukset, jotka tehdään sen ihmiskuvan varassa joka meillä uuden ajan eurooppalaisilla nyt on, eivät tietenkään ole "tutkimuksia", vaan spekulaatioita. Se että tietyn "opillisen" käsitteistön varassa tehdään luokitteluja ja kirjataan numeerisia "faktoja" on lähinnä metodologinen hämäysliike, jolla oman "tieteellisen" metodimme ominaisuuksia liimataan tosiasiassa hämäräksi jäävän käsitteellistyksen päälle.
VastaaPoistaIhminen lajityypillinen sosiaalisuus tuo mukanaan myös "moraalin" -- jokaisen tajuntaan syntyy varhaisessa lapsuudessa ensin hoivaajan hahmo, siis "sinä", ja vasta itsetietoisuuden myötä syntyy se mistä sanomme "minä". Tästä ihmis- ja itseidentiteetin marssijärjestyksestä suoraan johtuu, että elämme kaikki aina ikään kuin toistemme sieluissa, ja kaiken, minkä teemme toisillemme, sen teemme myös itsellemme, itsessämme. -- Niin sanottu "moraalin kultainen sääntö" on todellakin universaali. koko lajia koskeva. Mutta tästä lajityypillisen sosiaalisuuden ilmenemästä ei tietenkään seuraa mitään tiettyä "opillista" moraalia.
Niinpä jää määrittelemättä, mitä nuo spekulantit oikein "moraalisoivalla jumalalla" tarkoittavat? Ilmeisesti jotain, joka ilmenee jossain normatiivisessa muodossa -- siis kolmessa tapauksessa neljästä kirjauksena? -- Mutta myös "jumalan" hahmo voi omata varsin erilaisia samaistuttavia hahmoja ja olla monen laatuinen. Esimerkiksi vanhatestamentillisessa juutalaisuudessa oli kuvakielto, joka äärimmäisenä määrää nimenomaan islamia, kun taas kristillisyys nimenomaan valistaa jumalan kasvot ja rakentuu henkilösamaistumiselle.
Sanoisin että satoja tai tuhansia tämänkaltaisia lähtökohta-asetuksia on tuossa esitellyssä spekulaatiossa ratkaisematta, eikäpä noilla päättelyilläkään ole enempää kuin lähtökohtaisia käsitteitä pyörittelevän kartoituksen arvo. -- Ihmistieteen ikuinen tragedia on, että ihmistä voi ymmärtää vain ihminen, ja kunkin ajan ymmärrys on väistämättä kulloistenkin käsiteraamien vanki. Emme voi ottaa omia ihmistä kuvaavia käsitteitämme kovinkaan vakavasti niin kauan kuin aivan ilmeinen käsitesekaannus keskuudssamme vallitsee.
Sekaannus koskee esimerkiksi mielikuvia joita meillä on autonomisesta yksilöstä -- jo yhden regressoivan menetelmän, hypnoosin, käyttö riittää riisumaan yksilön oman "tahdon" ja palauttaa sen alkuperäisen sosiaalisen "vallan" yhteyteen -- samoin on laita kaikkien, ehkä toistan: kaikkien niiden käsitteiden kanssa jotka koskevat tuota tässä keskeistä yhteisöominaisuutta, "moraalia".
Ymmärtääkseni moralistisella jumallalla tarkoitettiin tutkimuksessa yli-inhimillistä olentoa, joka antaa moraalisia ohjeita. Ajankohdat määrittyivät lähinnä tekstianalyysien pohjalta, eli siitä missä vaiheessa uskonnosta kertoviin teksteihin ilmaantui jumalia, jotka edellyttivät ohjeidensa mukaista moraalista toimintaa.
Poista^Tuo ylläoleva hyypiö on VÄÄRÄSSÄ. Se jankuttaa tuolla tylsämielisellä ja kirjoitusVriHehiden(!) täyteisellä tylsällä lehmän henkäyksellään nyt melko puuta ja myös heinää.
VastaaPoistaSe ei ole selvästi lukenut Jukka Hankamäen Magnum Opusta, toisin kuin minä esim, joka olen teitä viisaampi muutenkin, kuin Jeesus fariseuksia, mutta kuitenkin. Hankis ymmärtää mitä tarkoitan, jos Sepi ei, tuo jankutus koskee VAIN keskinkertaisia / tyhmiä JA heteroita(!). Tai niitä joiden persoonallisuus tässä inkarnaatiossa on "hetero" EIKÄ kuten minun eli "homo". Hetero samaistuu MUIHIN, tästä heteron luontainen kommunismi, minä INHOAN teitä vähempiä eli Muita, minä EN ELÄ toisissa, eikä tulisi mieleenikään. Minä ÄLLÖÄN teitä muita. Minä olen teitä PAREMPI. Tuollainen ^ sölkkäys ei KOSKE minua. Halusin vain oikaista tämän. Tämän Oikosen. HAHahahaaaa. Oikonen oikoseks !
Ja tiedoksenne; minä olin tällainen, Lähes Buddha, jo VAUVANA. Minä INHOSIN niitä typeryksiä ympärilläni jo silloin. Minä en KOSKAAN "sosiaalistunut" yhtään mihinkään. Minä olen siihen Aivan. Liian. Vahva. Kuten oli "Jeesuskin". Ja kun MUISTAA kodin, ei TÄMÄ MAAILMA ole paskankaan väärti, vain hidaste ja tappavan tunkkaisen tukahduttava este ja silkka Helvetti.
Kiitti.
Harkitsin kommentin poistamista, mutta päätin kuitenkin jättää sen. Jatkossa kuitenkin poistan tässä esiintyviä ihmiseen käyviä ilmaisuja sisältävät kommentit. Tämänkin Paperisen Puskistahuutelijan kommentin kun olisi voinut sanoa myös asiallisesti itse sanoman kärsimättä lainkaan.
PoistaJumalat, siis ne uskontojen uskotut ylipäälliköt, hoitavat uskovaisten mukaan hyvän ja pahan maailmankaikkeudessa. Miksi ihmiset ovat valinneet noin kelvottomat johtajat hoitamaan esim. maapalloa? Olisiko sittenkin teoria, jossa uskotaan maapallon ja ehkä kaiken tuntemamme universumin olevan tietokonepeli, jota tech-jumalat pelaavat, kunnes siihen kyllästyvät. Game over.
VastaaPoistaMoraali on nykyään kansainväliset sopimukset ja ihmisoikeudet, jne yksilön suojakonstit muita ryhmiä ja niiden yksilöitä vastaan. Vielä jokin aika sitten koti, uskonto ja isänmaa olivat jonkinlainen perusta, jolle kehittää toimiva yhteiskunta, ainakin Suomessa. Eipä ole enää kuin riekaleet niistä jäljellä.
Tylsä aihe, kuten tämä kommenttikin. Sori siitä!