Muutama päivä sitten joukko nimekkäitä yritysjohtajia ja pääkaupungin pormestari kaipasivat Suomeen lisää koodareita. Siis henkilöitä, jotka osaavat tehdä tietokoneohjelmia erilaisiin tarkoituksiin.
Tarve lienee todellinen: kirjoittajien mukaan se on tällä hetkellä 7 000 - 9 000 henkilöä. Vajeen täyttämiseksi he kiinnittivät huomiota sekä koulutuksen volyymiin, nuorten asenteisiin että korkeasti koulutetun ulkomaisen työnvoiman houkutteluun. Näitä kaikkia lajeja tarvittaisiin heidän mukaansa lisää.
Tänä aamuna nimimerkki It-veteraani vastasi kirjoittajille ja kertoi olevansa se erittäin osaava koodari, joka jää aina ilman työpaikkaa siinä vaiheessa kun pitäisi sopia palkoista. Perusteluiksi hän esitti, että työtä myyvä yritys laskuttaa 13 000 - 16 000 euroa, mutta maksaa tekijälle palkkaa vain 2 800 - 6 500 euroa kuussa. Lisäksi hän kertoi pystyvänsä toimittamaan helposti 30 000 - 60 000 euroa kuukaudessa liikevaihtoa.
Tarkastellaanpa näitä lukuja hiukan. Otan ensin tuon jälkimmäisen.
Suomessahan on niin, että yritykset tuottavat hyvinä aikoina enemmän ja heikkoina aikoina vähemmän voittoa tai jopa tappiota. Otettakoon siis yritysten yleistä tuloksentekokuntoa kuvaavaksi esimerkiksi paljon koodareita käyttävä Tieto Oy. Se teki viime vuonna voittoa 139 miljoonaa euroa 1 543 miljoonan liikevaihdolla. Voittoa kertyi siis 9 prosenttia. Ja nyt eletään siis noususuhdanteessa.
Jos oletamme optimistisesti, että hyvin hoidetulla yrityksellä pitkän ajan keskimääräinen liikevoitto pyörisi noin 10 prosentissa liikevaihdosta, seuraisi 30 000 - 50 000 euron liikevaihdosta 3 000 - 5 000 euroa liikevoittoa. Se on siis se jakovara, jolla yritys voi pelata palkkoja nostaessaan tai laskiessaan.
Toisaalta siitä pitää kerätä myös se puskuri, jolla mennään huonojen aikojen yli ja jolla tehdään investointeja. Ja se houkutin, jolla sijoittajia ja lainanantajia saadaan innostettua panemaan rahansa kiinni yritykseen.
Toinen mieleeni tullut tarkastelutapa on se, jolla oma työnantajani myy minun palveluksiani ulkopuolisille. Myyjänä on siis valtion kokonaan omistama toimija, jonka ulosmyyntihinnasto ei muovaudu vapaasti, vaan perustuu laskelmiin aiheuttamistani todellisista kuluista työnantajalleni.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että myydessään 1 000 eurolla osaamistani, valtio huomioi ensin epäsuorat työnantajakulut, joiden osuus tehollisesta työajasta (eli myytävästä tavarasta) on noin 48 prosenttia. Tämän päälle tulevat työnantajani ns. yleiskustannukset, joihin sisältyvät toimitilavuokrat, lomat, keskimääräiset sairastelukulut, hallinnon kustannukset, tietokoneohjelmien lisenssit ja niin edelleen. Ne ovat kaikkiaan noin 95 prosenttia kaikista työnantajakuluista.
Edelleen työnantajani ottaa 20 prosentin liikevoiton toimeksiannoista, joihin sillä itsellään ei ole tutkimuksellista tai muuta omaa intressiä. Tämä tavallaan vastaa yksityisen puolen liikevoittoa ja on tarkoitettu takaamaan sen, ettei veronmaksajien rahoilla toimita yksityisiä kilpailijoita vastaan ja siten vääristetä markkinoita.
Siten se työmäärä, josta minä saan palkkana 1 000 euroa miinus verot, maksaa tilaajalle 1 000 euroa kertaa 1,48 kertaa 1,95 kertaa 1,2 sekä vielä arvonlisävero 24 prosenttia. Se tarkoittaa 3 463 euroa plus arvonlisävero eli kaikkiaan 4 294 euroa.
Sivumennen sanoen, minulle tästä työstä jää verotuksen jälkeen nettopalkkana noin 670 euroa. Mutta ei nyt puhuta siitä vaan palataan pääasiaan.
Edelle tekemäni laskelmat osoittavat, ettei työn teettäminen ole ilmaista, eikä työntekijälle maksettava palkka (saati nettopalkka) ole kuin pieni osa työnantajan hoidettavaksi tulevista kokonaiskustannuksista. Nyt en tietenkään tiedä, minkälaisia palkkavaatimuksia It-veteraanilla mahtaa olla työnhakutilanteissa, mutta markkinatalouden yleisen periaatteen mukaan työlle pitäisi erityisesti työvoimapulatilanteessa löytyä neuvotteluissa tasapaino, jossa maksettava palkka asettuu sellaiselle tasolle, jossa työntekijä saa kohtuullisen korvauksen ja työnantajan toiminta on taloudellisesti kannattavaa.
It-veteraanin tapauksessa ongelma voi johtua kahdesta syystä. Joko hän ei ole pystynyt neuvottelutilanteessa osoittamaan työsuorituksensa olevan hänen pyytämänsä kokonaispalkan (ml. epäsuorat työnantajakulut ja yleiskustannukset) arvoinen tai vaihtoehtoisesti työnantajilla on ollut tarjolla työnhakijoita, joiden se on arvellut tuottavan parempaa kokonaistulosta (tuotettu liikevoitto miinus työntekijästä aiheutuneet kokonaiskustannukset).
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palkankorotusten sijaan investointi tulevaisuuteen
Työpaikat siirtyvät terveydenhuollosta IT-alalle - irakilaisistako uusia linustorvaldseja?
Miten työntekijästä saadaan puristettua viimeinenkin pisara?
Tämä on tietysti loppuunkulunut heitto, mutta toistetaan kuitenkin, koska tässä on oman subjektiivisen näkemykseni mukaan totuuden siemen. Jos kyseinen koodari on niin pätevä kuin uskoo olevansa ja ymmärtää yritystalouden perusteet niin hyvin kuin kuvittelee ymmärtävänsä, hänen kannattaa ilman muuta perustaa firma, tienata hyvin ja palkata kavereita sellaisilla ehdoilla, joita katsoi kohtuullisiksi silloin, kun itse oli työnhakijan roolissa. Monet ovat niin tehneetkin. Osa heistä on menestynyt, osa pärjännyt sen jälkeen, kun ovat näkemyksiään vähän tarkistaneet ja osa sitten ei. Onko menestyjien joukossa tuollaisia yleisönosastokirjoittelijoita, en tiedä mutta epäilen että ei eipä juuri.
VastaaPoistaYritystoiminta on onneksi moni-ilmeistä ja niinpä tuolle kirjoittajallekin on olemassa valmis ratkaisu. Alalla on konsulttifirmoja, joissa henkilöstö toimii itsenäisinä yrittäjinä. Firma hoitaa laskutuksen ja muut vastaavat palvelut ja ottaa niitä vastaan sovitun siivun tuloista.
Sen verran alaa vanhan kokemuksen taustalta vieläkin tunnen, että jos nykysuomessa pätevä it-ihminen on ilman työtä, ei se johdu ainakaan siitä, etteikö tarjolla olisi työtä josta hän saa kykyjänsä vastaavan palkan.
Tunnen useita akateemisesti koulutettuja ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että heille kuuluisi nykyistä isompi palkka, koska koulutuksesta pitäisi maksaa. Käsittääkseni he eivät siinä yhteydessä ole juurikaan ajatelleet sitä, mistä työnantaja ottaa palkanmaksurahan.
PoistaVanha totuushan on, että asiakas maksaa palkan. Työnantaja on siinä vain välimiehen asemassa.
PoistaEräs TODELLINEN rasismin muoto on ikärasismi, joskaan tuossa esimerkkitapauksessa siitä ilmeisesti ei ollut kysymys.
VastaaPoistaIT-veteraanilla taitaa olla ikää...
VastaaPoistaOsaava it-koodari jää ilman työtä, jos on 50+ iän takia. Mikä hämmästyttää, koska ikä ja kokemus tuo osaamista, ei nuoruus ja juuri suoritettu tutkinto.
Kävin I love me -messuilla, jossa varmaan imagollisista syistä oli osastoille palkattu paljon nuoria ja kauniita, mutta he eivät ottaneet kontaktia asiakkaaseen, vaikuttivat ujoilta ja jos jotain kysyi, ei tiedetty. Kaikki joiden kanssa antauduin hedelmälliseen keskusteluun olivat vähintään 40-50 vuotiaita, ammattilaisia oman alansa osaajia.
Ei sillä kaikkia tarvitaan hyvässä työpaikassa, mutta nuoruuden korostaminen on mennyt vikaan ja ehkä syynä voi olla sekin, että nuoret eivät osaa pitää puoliaan ja heitä voi vielä käskyttää vaikka ylitöihin helpommin kuin vanhempaa ihmistä.
Minulla on vain 50+ töissä, koska luotan ammattitaitoon ja että kaikkea ei tarvitse kertoa alusta asti, pienyrittäjällä ei ole sellaiseen aikaa.
En ymmärtänyt että tuo mielipidekirjoittaja nimimerkillä IT-veteraani olisi tällä hetkellä ilman työpaikkaa, vaan hän kuvasi IT-ammattilaisten työtilannetta.
VastaaPoistaItse ihmettelen marinaa, ettei löydy työntekijöitä. Palkka kohdalleen, niin jo löytyy. Vanha liiketalouden peukalosääntö on ollut uuden ajan alusta, kun Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian ajoilta alkaen myi merirahtia, että nosta hintaa niin kiire loppuu ja voitto paranee.
Sehän tiedetään miten sille kauppakomppanialle kävi lopulta ..
Poista"Tarve lienee todellinen: kirjoittajien mukaan se on tällä hetkellä 7 000 - 9 000 henkilöä."
VastaaPoistaJos tarve on todellinen, tarkoittaa se, että jossain on paljon tyydyttämätöntä kysyntää. Normaalissa järjetyksessä tällaisen pitäisi nostaa hintoja siihen määrään, että kysynnän pienennyttyä ja tarjonan kasvettua koodarivaje poistuu. Koska näin ei siis kuitenkaan tapahdu, alkavat ilmeisesti luonnonlaitkin olla uhattuna. Johtunee ilmastonmuutoksesta?