Grahn-Laasonen antaisi samaa lääkettä sekä sitä tarvitseville että meille muille?

Helsingin Sanomat kertoi, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) haluaisi maahanmuuttajalapset varhaiskasvatuksen piiriin nykyistä kattavammin. Toisin sanoen hän haluaa maahanmuuttajien takia tehdä perhevapaauudistuksen, jossa varhaiskasvatukseen osallistuminen olisi houkuttelevampaa kuin lasten kotihoito.

Tässä kohtaa on syytä huomata kaksi asiaa: ministeri ei mitä todennäköisimmin puhu työperäisistä maahanmuuttajista vaan humanitaarisista. Ja tapaus osoittaa jälleen kerran, että humanitaarisella maahanmuutolla on perustavaa laatua olevia vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mutta jatketaan eteenpäin. HS:n jutussa mainitaan perusteluna maahanmuuttajalasten osallistumiselle varhaiskasvatukseen se, että he hyötyisivät siitä kaikista eniten. Erityisesti mainitaan kielitaito, joka ei kehity silloin, kun lapsi pidetään kotikasvatuksen piirissä.

Tässä kohtaa on todettava, että minun nähdäkseni sitäkin tärkeämpää on avata umpio, jossa kasvatetut maahanmuuttajalapset ohjautuvat heti lapsesta omaan kulttuuriinsa, joka on tunnetusti huonosti yhteensopiva suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Epäilenkin vahvasti, että tämä on ministerilläkin mielessä, mutta yhteiskunnan (lue median) yleinen poliittista korrektiutta vaativa ilmapiiri estää avoimen keskustelun.

Jutussa kerrotaan myös, että maahanmuuttajalapset ovat Pisa-tutkimuksissa jäljessä kantaväestöstä jopa toisessa ja kolmannessa sukupolvessa. Kyse on ainakin kolmannessa sukupolvessa ilmeisesti lähinnä 1990-luvulla saapuneiden somaleiden lapsista, koska he ovat ainoa laajempi väestöryhmä, jolla voi olla kolmannen sukupolven lapsia.

Jos ja kun näin on, vaikuttaa tulosten taustalla sukulaisavioliittoihin kannustava kulttuuri, joka on tehnyt lapsista muuta väestöä merkittävästi homotsygoottisemman (eli kunkin geenin äidiltä ja isältä perityneet muodot ovat samanlaisia). Tämän tiedetään aiheuttavan monenlaisia ongelmia, minkä takia esimerkiksi sisarusavioliitot on useimmissa kulttuureissa kielletty. Tässä on syytä huomata, että useita sukupolvia jatkuneet serkusavioliitot johtavat samanlaiseen lopputulokseen.

Valitettavasti tässä asiassa ei auta varhaiskasvatus, vaan olisi päästävä puuttumaan sukulaisavioliittoja harrastavien maahanmuuttajien naimakäytäntöihin. Eli saatava monien maahanmuuttajakulttuureiden parissa yleiset serkusavioliitot loppumaan, sillä ilman sitä maahanmuuttajien jälkeläiset ovat ja pysyvät muuta väestöä tyhmempinä. Ja Pisa-tulokset siten muita huonompina. Ja menestys yhteiskunnassa muuta väestöä kehnompana.

En tiedä onko ministeri ajatellut asian tätä puolta. Hyvää asiassa on kuitenkin se, että maahanmuuttajalapsien alhaisempi sitoutuminen vanhempiensa kulttuuriin vähentäisi myös serkusavioliittoja. Ja että niiden haittavaikutukset purkautuvat yhdessä ainoassa sukupolvessa.

Eli yhteenvetona totean ministerin pyrkimyksen varhaiskasvatuksen lisäämiseksi maahanmuuttajien parissa olevan sinänsä kannatettavaa, mutta maalaavan samalla pelottavan skenaarion siitä, kuinka maahanmuuttajien takia yhteiskuntaan joudutaan tekemään sellaisia muutoksia, joihin myös kantaväestön on sopeuduttava.

Ellei sitten toimita jutussa mainitun Tanskan mallin mukaan, jossa maahanmuuttajalapsille on eri säännöt kuin kantaväestölle. Valitettavasti suomalaisessa ajattelussa ei näytä olevan vielä valmiita tähän, vaan pidetään kiinni väestön näennäisesti yhdenmukaisesta kohtelusta, vaikka lääkettä tarvitsevat vain maahanmuuttajataustaiset.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kotouttamisen haaveet
HS yksisilmäisten asialla
Tuhoaako maahanmuutto ihmisten tasa-arvon Tanskassa?