Valitettavasti joudun olemaan samaa mieltä toimittajan kanssa. Viittaan omaan parin vuoden takaiseen positiiviseen näkemykseeni Suomen talouskehityksestä vuosina 2017-2021, jolloin varsinaiset ekonomistit vielä synkistelivät. Nousun merkit olivat kuitenkin myös silloin ilmeiset.
Yle puolestaan oli selvittänyt pitävätkö monien epäilyt työllisyystilastojen luotettavuudesta paikkansa. Ja päätyi siihen, että kyllä ne pitävät.
Tarkasti ottaen Yle kertoi, että suurin osa vuoden kuluessa syntyneistä työpaikoista on kokoaikaisia, eikä tilastoissa ole juurikaan äärimmäisen vähän työtä tekeviä aktiivimallin sanktioita vältteleviä valetyöllisiä. Kehitys on siten ollut kiistatta hyvää.
On selvää, että työllisyyskehitykseen on vaikuttanut sekä talouden globaali noususuhdanne, mutta mikä on hallituksen toimien vaikutus?
Kilpailukykysopimus alensi jonkin verran työvoimakustannuksia sekä suoraan, että supistamalla julkisen sektorin työvoimakustannuksia. Minäkin osallistuin noihin talkoisiin sekä työaikaa pidentämällä että laskemalla palkkaani yli tuhannella eurolla vuodessa.
Kun palkanalennukseen osallistuivat kaikki lähes 700 000 julkisen sektorin työntekijää, on verovarojen säästö merkittävä, vaikka joukossa onkin paljon professoreita pienipalkkaisempia. Sen seurauksena on ainakin voitu välttää yritysten kustannusten ja/tai verorasituksen nousua.
Mutta entä aktiivimallin vaikutus? Sehän on ollut yksi niistä asioista, joita olen seurannut tässä blogissa sillä ajatuksella, että työntekijöiden aktivoinnin seurauksena työttömien ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän tulisi vähentyä. Näinhän ei tapahtunut ennen aktiivimallin lanseeraamista, jolloin työllisyysaste oli kuitenkin jo kääntynyt nousuun, vaan rekrytoinnit tapahtuivat työttömien sijasta työvoiman ulkopuolelta.
Tuoreimpien tilastojen mukaan työttömiä oli kesäkuussa peräti 57 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteena mitattuna se on 2,1 prosenttiyksikköä pienempi. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä oli puolestaan vähentynyt peräti 27,2 prosentilla eli 29 000 hengellä.
Tällä kriteerillä tarkasteltuna aktiivimalli näyttäisi siten kiistatta toimivan, joten asian kiistäminen pelkän mutu-tuntuman tai yksittäistapausten perusteella on älyllistä epärehellisyyttä. Ja vaikka hallitusta on syytä kritisoida monistakin asioista, ei aktiivimalli kuulu niihin.
Lopuksi totean, että uusimmista tilastoista kuitenkin puuttui yksi äärimmäisen mielenkiintoinen tieto. Se on humanitaaristen maahanmuuttajien työllistyminen. Ja erityisesti ovatko he - ja ennen kaikkea suurimmat ja vaikeimmin työllistyvät humanitaariset maahanmuuttajaryhmät - lopultakin alkaneet työllistyä vapaille markkinoille.
Asia on merkittävä, sillä työllisyysasteen parantuessa tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin työvoimapula. Silloin olisi tärkeää saada työtä tekemään jokainen Suomessa vakituisesti asuva. Siinä tilanteessa hallituksen maahanmuuttopolitiikka osoittautuisi täydellisen epäonnistuneeksi, mikäli uudet suomalaiset jäisivät yhteiskunnan loisiksi pystymättä kantamaan korttaan yhteiseen kekoon edes työvoimapulan vallitessa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Älä huolesta. Erään itäafrikkalaisen porukan työllisyysaste on jatkossakin max 15%.
VastaaPoistaErään selvityksen mukaan jo nykyteknologialla n. kolmannes Suomen työvoimasta voitaisiin korvata roboteilla ja muulla automaatiolla. Tuokin teknologia ja erityisesti tekoälysovellukset kehittyvät nopeaa vauhtia. Sellaisille elintasopakolaisille, joiden aikaisempi ammattinimike on esim. lammaspaimen Afganistanista tai kamelikuski Somaliasta, tulee löytymään entistä vähemmän töitä Suomesta ja yleensä läntisistä maista, varsinkin kun vielä kielitaidon lisäksi yleisesti myös luku- ja kirjoitustaito puuttuu.
VastaaPoistaNäin ollen työvoimapula tulee käytännössä koskemaan vain tietyn koulutuksen tai ammattitaidon omaavia ja näitä tuskin ELINTASOPAKOLAISTEN joukosta tulee vastaisuudessakaan löytymään nykyistä olematonta määrää enempää - vaikka viherkommunistit, muut suvakki-idiootit ja Brysseliä kumartavat, Kalergi-suunnitelman mukaista valkoista kansanmurhaa toteuttavat kansanpetturi-vallanpitäjät kuinka päinvastaista tietoisesti valehtelisivat.
Kalergi-suunnitelma
Tämähän ei varsinaisesti tähän kirjoitukseen liity.
VastaaPoistaMutta kun professori on viksu, vilmaattinen ja varmaan muutenkin viisas niin onko mahdollista ennustaa kuinka alas ilmoittamiskynnys ensi vuonna (ja/tai seuraavina vuosina) laskeekaan?
https://www.oikeamedia.com/o1-75821
Ei ole mahdollista. Veikkaan kuitenkin, että niin alas, jotta kantaväestö kyllästyy.
PoistaJoku kirjoitti osuvasti, että Suomessa ylioppilastodistus ei ole minkään arvoinen työllistymismielessä, ja insinöörin paperitkaan eivät ole mikään tae työpaikasta. Tähän voi vielä lisätä, että akateeminen loppututkintokaan ei takaa työpaikkaa.
VastaaPoistaKuitenkin suvaitsevaiset pitävät aivan luonnollisena, että jostain Afrikasta tuleva kielitaidoton ja hyvin usein luku- ja kirjoitustaidoton, eli siis täysin kouluttamaton, tulija voisi työllistyä täällä. (Eihän edes minkäänlainen kommunikointi ole mahdollista!)
Ei voi kuin ihmetellä mihin ihmeen unelmointiin tällainen typerä ajattelu voi perustua. Aivan selvää on, että tällainen (eli humanitaarinen) maahanmuutto tulee olemaan mieletön kustannus suomalaisille veronmaksajille. Mitään hyötyä siitä ei tule koskaan olemaan, vaan pelkkää haittaa kaikkine lieveilmiöineen.
Tämän takia jokaisen ajatteluun pystyvän kansalaisen tulisi äänestää sitä puoluetta, joka pyrkii lopettamaan nykyisen haittamaahanmuuton.
Niinpä. Tosin jos otamme todella paljon kehitysmaalaisia maahamme, on heistä osan pakko työllistyä, koska kantasuomalaiset työntekijät loppuvat. Ruotsissa on jo tämä tilanne: kantaväestö on täystyöllistetty ja työttömyys koskee käytännössä vain kehitysmaalaistaustaisia ja tosiasiallisesti työkyvyttömiä.
Poista