sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Länsi-Antarktiksen jääkentät yllättivät tutkijat

Tämän aamun Helsingin Sanomat kertoi, että maailman ilmatieteen järjestön WMO:n arvion mukaan maapallon keskilämpötila lämpenee nykymenolla todennäköisesti kolme astetta, vaikka jo kahtakin astetta pidetään kriittisenä rajana. Niinpä ilmastonmuutoksen torjuntaan olisi panostettava rajusti lisää.

Uutisesta palasi mieleeni viikko sitten lukemani Nature-tiedelehden tutkimusartikkeli, jossa kerrottiin, että kaikissa Länsi-Antarktiksen jääpeitettä kuvaavissa malleissa on oletettu sen vetäytynyt tasaisesti viimeisen 11 500 vuoden ajan. Nyt saatujen tulosten mukaan näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, vaan jään reuna on jo aiemmin käväissyt satoja kilometrejä kauempana rannikosta (sisämaahan päin) kuin tällä hetkellä vain palatakseen myöhemmin takaisin.

Tutkimus on sikäli erittäin merkityksellinen, että se osoittaa jälleen kerran, etteivät ilmastotieteeseen liittyvät mallit ole läheskään täydellisiä, vaikka niiden pohjalta onkin tehty merkittäviä poliittisia päätöksiä. Lisäksi juuri Länsi-Antarktiksen jääpeitteen muutoksia on uutisoitu kotimaisessakin mediassa kerta toisensa jälkeen, joskus myös liittäen ne suoraan ilmaston lämpenemiseen. Ja nyt on siis opittu, ettei Länsi-Antarktikselta sittenkään ole kuultu mitään uutta.

Jälleen kerran aiheeseen tartuttuani innostuin myös katsomaan NASA:n sivuilta Länsi-Antarktiksen Faradayn mittausaseman lämpötilatiedot. Alla kuvakaappaus löydöksestäni.



Näyttäisi siis siltä, etteivät Länsi-Antarktiksen lämpötilatkaan ole juuri nyt mitenkään huimassa nousussa. Suunta on pikemminkin ollut päinvastainen viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka toki koko kuvan trendi onkin nouseva. Ja myös erittäin vaihteleva.

Jääkäämme siis jännityksellä odottamaan mitä Länsi-Antarktiksen jääpeitteelle tapahtuu tulevaisuudessa. Sekä samalla toivomaan, että suomalainen elinkeinoelämä onnistuisi hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti niitä mahdollisuuksia, joita edelleen poliittisessa nosteessa oleva kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sille tarjoaa.

Sillä, kuten alussa siteeraamani HS:n artikkelikin toteaa, "ilmastopolitiikka ei ole pelkkiä kustannuksia, vaan se tuo myös mahdollisuuksia".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pohjoisen napajään helmikuinen koko oli pienempi kuin kertaakaan vuoden 1978 jälkeen
Heli Saavalaisen juttu vaatii oikaisun
Globaaleihin keskilämpötiloihin uusi normaali seuraavien 24 vuoden aikana?

6 kommenttia:

  1. "Näyttäisi siis siltä, etteivät Länsi-Antarktiksen lämpötilatkaan ole juuri nyt mitenkään huimassa nousussa. Suunta on pikemminkin ollut päinvastainen viimeisten kymmenen vuoden aikana, vaikka toki koko kuvan trendi onkin nouseva. Ja myös erittäin vaihteleva."

    Haluasitko hieman avata tuota kappaletta meille tyhmemmille jotka käsittävät lausekkeen seuraavasti: Lämpötilat eivät ole mitenkään hurjassa nousussa vaan päinvastoin. Koko kuvan trendi on tietenkin nouseva. Ja erittäin vaihteleva.

    Siinä sitä onkin perustetta taas poliittiselle päätöksenteolle.

    Mitä mieltä olet muuten Pohjoisnavan jääpeitteen tilanteesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän blogin ensisijainen tarkoitus on herätellä lukija pohtimaan esillä olevia asioita, ei niinkään poliittisen päätöksenteon tukeminen (jota puolestani pyrin tekemään omalla nimelläni ja vain omaan tutkimusalaani kuuluvissa asioissa). Vaikka eihän ajattelua ja vaikuttamista voi tietenkään erottaa toisistaan, mikäli puhutaan äänestyskäyttäytymisestä. Vaaleissahan äänet annetaan (toivottavasti) perusteellisen ajattelun eli harkinnan seurauksena sellaiselle ehdokkaalle, jonka arvellaan parhaiten ajavan itse kunkin äänestäjän haluamaa linjaa yhteisten asioidemme hoidossa.

      Yritin lainaamassasi tekstissä selittää sitä edeltäneen kuvan sisältöä. Mutta yritetään nyt vielä täyttää toiveesi. Eli kokonaisuutena Länsi-Antarktiksen lämpötila näyttää keskimäärin nousseen 1950-luvulta lähtien, mutta nousu ei ole jatkunut vuoden 2010 jälkeen, vaan on pikemminkin kääntynyt laskuun. Kuvassa näkyy kuitenkin itse näihin trendeihin verrattuna varsin suurta vuosittaista vaihtelua. Vai oletko tästä tulkinnasta eri mieltä? Ja jos, niin miten?

      Arktiksen tilanteesta olen kirjoittanut viimeksi maaliskuussa. Tästä linkistä löytyvästä kirjoituksesta ja sen lopussa olevista samaan aiheeseen johtavista linkeistä löytänet melko perusteellisen vastauksen viimeiseen kysymykseesi.

      Poista
    2. Kiitos vastauksestasi.

      Mukavaa, että voin täyttää toiveenne siitä, että blogisi herättää ajatuksia lueskelijoissaan.

      Itse tulen vastauksestasi siihen tulokseen, että näet Länsi-Antarktiksen lämpötilojen vaihtelun sen luonteeseen kuuluvana vaihteluna etkä sen kummempana merkkinä mistään hälyttävämmästä merkistä maapallollamme.

      Jännityksellä jääkäämme siis odottamaan, kuinka tosiaan kotimaiset poliitikot suhtautuvat tällaiseen trendipellelyyn ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kotimaisessa elinkeinoelämässä.

      Siitähän lienemmekin jopa samaa mieltä, että se on heidän päätyönsä - juosta trendien perässä.

      Mukavaa päivänjatkoa Teille arvoisa Professori!

      Poista
  2. Ruotsalaiset lähettivä jo Buenos Airesin kokoukseen bisnes valtuuskunnan ja lähestyivät koko asiaa liiketalouden kannalta. Suomi lähetti Vihreät poliitikot ideologian kanssa jakamaan rahaa maailman pelastukseen.

    VastaaPoista
  3. Vihreät taas maapallon asialla. Pyh ja pah! Mitä tämä pallo meille merkkaa? Pelkkä rahantekovälinehän tämä on. Ottakaamme kerrankin tässä mallia Ruotista. Jotain hyvää sieltäkin tulee, muutenhan maa onkin jo pilattu, vai mitä?

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.