torstai 21. kesäkuuta 2018

Kotouttamisen haaveet

Yleisradio kertoi, ettei vuoden 2015 kansainvaelluksen myötä maastamme turvapaikan saaneista ole työllistynyt juuri kukaan. Asia saattaa liittyä siihen, että suurimmat oleskeluluvan saaneet tulijaryhmät olivat saman uutisen mukaan irakilaiset, afgaanit, syyrialaiset ja somalit.

Jutussa kerrottiin työministeri Jari Lindströmin (sin) suulla, että tulijoiden kotoutumisen seuranta on retuperällä. Yle kyseli asian perään ja sai tiedon, että suurin osa tulijoista osallistuu tällä haavaa erilaisiin koulutuksiin: työssä on aniharva, eikä haastetta ainakaan vähennä se, että tulevaisuudessa myös oleellisesti paremmin koulutetun kantaväestön uudelleenkoulutus on tekoälyn tulemisen takia pakko hoitaa samaan aikaan.

Edelleen jutussa kerrottiin, että kielikoulutuksiin on kuukausien jono. Tässä yhteydessä täytyy kysyä, että kuka on vastuussa asiasta. Koska kielitaito on ensimmäinen edellytys työnsaannissa (vai kuka työllistää ihmisen, jonka kanssa ei pysty kommunikoimaan kuin tulkin välityksellä?) ei Suomen kielen - eikä myöskään kulttuurin - oppiminen kuulu niihin asioihin, joissa kannattaa säästää.

Työllistymisen kautta turvapaikanhakijan lasku suomalaiselle veronmaksajalle nimittäin pienenee aivan oleellisesti. Suomen perusta laski aikanaan, että nämä ihmiset maksavat keskimäärin 700 000 euroa elämänsä aikana. Keskeinen syy siihen on se, että he työllistyvät heikosti ja elävät siksi käytännössä koko elämänsä sosiaaliturvan varassa.

Tässä puhutaan siis jo turvapaikan saaneista ihmisistä. Eli heistä, jotka ovat saaneet luvan olla maassamme ja nauttia täysimääräisesti sosiaaliturvastamme.

Siksi on hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriö työstää parhaillaan selvitystä kotoutumisen onnistumisesta. Vielä parempi olisi, jos se järjestäisi ilman tutkimustakin itsestään selvät kieli- ja kulttuurikoulutusasiat kuntoon.

Yle  haastatteli myös Espoon maahanmuuttajapalveluiden johtavaa sosiaalityöntekijää Jenni Lemercieriä. Hänellä tuntui valitettavasti olevan enemmän hurskaita toiveita kuin realistisia näkemyksiä kotouttamisesta.

Kuten edellä jo totesin, ei ole realistista ajatella, että omilla rahoillaan yritystä pyörittävä henkilö palkkaisi ihmisen, jonka kanssa ei pysty luontevasti kommunikoimaan. Kuitenkin Lemercier tuntui toivovan - ellei suorastaan vaativan - sellaista.

Siinä hän oli kuitenkin oikeassa, ettei asioita helpota se, että ympäri maata sijoitetut kehitysmaalaiset muuttavat suuriin asutuskeskuksiin. Realismia osoitti myös se, että sekä ministeri että sosiaalityöntekijä ymmärsivät turvapaikan saaneiden hakeutumisen samoille asuinalueille ongelmaksi.

Sen sijaan kantaväestölle osoitettu vaatimus ystävyyssuhteiden luomisesta tulijoiden kanssa on epärealistista: toki joitakin halukkaita sellaiseenkin löytyy - ja havaintojeni mukaan myös miehille seurustelu- ja seksikumppaneita - mutta pääsääntöisesti ihmiset eivät lähde tarkoituksella ystävystymään tuikituntemattomien, kielitaidottomien ja outoja tapoja noudattavien ihmisten kanssa.

Ystävyyssuhteen syntyvät pikemminkin kotoutumisen kautta. Kun tullaan tutuksi naapureina tai työtovereina syntyvät ystävyyssuhteetkin ilman erityistä yrittämistä. Itse asiassa niiden yleisyys voisi olla yksi ministeri Lindströmin kaipaamista kotoutumistoimien onnistumisen indikaattoreista.

Yhteenvetona kaikesta edelle kirjoittamastani totean, että maahanmuuttopolitiikan umpikujan välttämiseksi on vain kaksi keinoa. Ensimmäinen on rajojen sulkeminen humanitaarisilta pakolaisilta ja toinen tänne tulleiden integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan siten, että he osaavat kieltä, elättävät itsensä ainakin pääosin omalla työllään eivätkä erotu muista ihmisistä kovin oleellisella tavalla.

Erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan sopimattomat tavat (naisten alistaminen, työaikana tapahtuvat paastoamiset ja moneen kertaan vuorokaudessa tapahtuvat uskonnolliset sessiot, piittaamattomuus Suomen laeista ja niin edelleen) olisi syytä karsia pois kotouttamistoimien aikana. Tai saattaa tulijoiden ymmärrys sellaiselle tasolle, että he ymmärtävät itsekin luopua sellaisista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS yksisilmäisten asialla
Kuinka väestökato kesytetään?
Tuhoaako maahanmuutto ihmisten tasa-arvon Tanskassa?

13 kommenttia:

  1. "Tekoäly" takaa sen että siirtolaiset eivät tule työllistymään vaikka he osaisivat suomen täydellisesti ja olisivat kotoutuneet Pekkaa paremmin. Mitä töitä pekat ja siirtolaiset hakevat lähitulevaisuudessa kun tekoäly hoitaa kassatyöt, liikenteen, virastot, sössöttävien poliitikoiden sössötykset, jne. Poliitikkojen vajaata ymmärryskykyä kuvaa hyvin tämä että he eivät ole ymmärtäneet, kuinka paljon tekoäly (digitalisaatio, automaatio ja robotisaatio) tulee vaikuttamaan yhteiskunnan struktuurissa. Katainen puheli kymmenkunta vuotta sitten että Suomi tarvitsee 1,8 miljoonaa siirtolaista paikkaamaan tulevaa työvoimapulaa. Kataisen lausumassa tiivistyy Suomen ongelma ja arvaappa mikä se ongelma on!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastauksena kysymykseenne: naiivius, älyllinen epärehellisyys tai niiden yhdistelmä.

      Poista
    2. J.Käteinen halusi miellyttää häntä ruokkivaa kättä - Brysseliä!

      Poista
    3. Arvaan: https://www.iltalehti.fi/uutiset/2012060215660347_uu.shtml

      Poista
  2. Suomen turvapaikkapropagandan kuva tiivistettynä:
    Tänne tulee sotapakolaisia, joista murto-osa on sotaa käyvistä maista.
    Tänne haikaillaan työntekijöitä, jotka eivät työllisty.
    Inhimillisyyteen vedoten taistellaan suurin kustannuksin läpi kaikkien oikeusasteiden ja hakemuksia uuteen asuun rustaillen sellaisten turvapaikanhakijoiden puolesta, joiden hakemukset on moneen kertaan todettu perusteettomiksi.
    Kun lopulta pitkällisen täysihoidon ja kalliiden prosessien jälkeen todetaan, että turvapaikanhakijalle ei ollut hakemukselleen perusteita ja hänen tulee poistua maasta, karkotusta vastustetaan henkeen ja vereen ja maahan laittomasti jäävälle vaaditaan jokseenkin täysiä sosiaalietuuksia.
    Tämän karusellin kustannusten selvittäminen on ylivoimaista vaikka minkä tahansa muun asian kustannukset voidaan kaivaa esiin jokseenkin helposti.

    Ilmeisesti tähän pitää vielä lisätä tämän kotouttamisliiketoiminnankin tehottomuus, etten sanoisi paapova ote. Jos nimittäin esimerkiksi kielikoulutuksiin on kuukausien jono, jossakin mättää. Netissä ja videolla toimivia kielikursseja on maailma pullollaan. Ehkä opetettaviltakin voisi edellyttää tai heille voitaisiin sallia joku määrä oma-aloitteisuutta.

    VastaaPoista
  3. YLE: "TE-toimistosta riippuen arviot työllistyneiden määristä vaihtelevat vain muutamista yksilöistä noin kymmeneen prosenttiin alueen kotoutumisasiakkaista."

    Kunnollisia tietoja turvapaikkahakijoiden työllistymisestä ei ole tehty vuoden 2014 jälkeen. On tämä melkoista salatiedettä, kun perustiedot pimitetään.

    Nyt sitten YLE kippaa juhannushumuun tärkeän keskusteluaiheen. En minäkään olisi juttua huomannut ilman proffaa.

    Hienostellen sanottuna turvapaikan saaneet ja muut täällä olevat kehitysmaalaiset heikentävät kansantaloutemme kestävyysvajetta.

    VastaaPoista
  4. "Yleisradio kertoi, ettei vuoden 2015 kansainvaelluksen myötä maastamme turvapaikan saaneista ole työllistynyt juuri kukaan."

    Myös Yle kertoo 'kunniakansalaisiin' liittyvästä huomattavan negatiivisestakin asiasta totuuden.
    Onko kysymyksessä yksittäistapaus vaiko jonkinlainen trendimuutoksen tapainen asia?!

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "VALTAMEDIAN TARKOITUSHAKUISET TARINAT LÄNSIMAIHIN PYRKIVISTÄ "SIIRTOLAISISTA" SATUA",
      http://ylewatch.blogspot.com/2018/06/valtamedian-tarkoitushakuiset-tarinat.html

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  5. Seurasin työssäni pääasiassa turvapaikan saaneiden kieli- ja kulttuurikoulutusta yli 20 vuotta. Sen tuloksiin oltiin aina tyytymättömiä ja aina myös oltiin keksivinään joku uusi viisasten kivi, jolla asiaan saataisiin kohennusta. Seurantani viime vaiheissa korostettiin, että kielen oppiminen pitää yhdistää ammatillisen koulutukseen ja työpaikoilla työssä oppimisen yhteydessä tapahtuvaksi. Lopetettuani silloisessa työssä, en päässyt näkemään, saavutettiinko uusilla keinoilla mitään. Ylläolevasta blogi-kirjoituksesta päätellen ei.

    Teemu Keskisarjan mukaan pakolaisten sopeutuminen onnistuu parhaiten, kun vastuu asiasta jätetään pakolaisille itselleen.

    Esimerkkinä Keskisarjalla oli mm. Kronstadtin saarelta vuonna 1921 muutaman päivän aikana jäitä myöten Kannakselle paennut 6500 ihmisen joukko. Kaikki löysivät paikkansa silloisella Kannaksella ilman minkäänlaista julkista kotouttamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olivatko inkeriläisiä eli käytännössä melkein suomalaisia.
      Kuinka lähellä suomalaisia ovat somali-muslimit?!

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    2. Tarkoitin siis Kronstadtista tulleilla mahdollisesti inkeriläisiä.

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
    3. Eivät olleet inkeriläisiä vaan venäläisiä laivastotukikohdan matruuseja ja sotilaita, jotka aloittivat huonosti päättyneen kapinan bolsevikkeja vastaan.

      Poista
    4. Olen pitänyt Keskisarjan asenteesta ja otteista omaan alaansa liittyen. Analyyttistä ja selväjärkistä pohdintaa yhdistettynä räväkkään ulosantiin.

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.