Kanniainen lähestyi asiaa pienyrityksen omistajan näkökulmasta todeten rekrytoinnin olevan tälle valtava riski. Lisäksi hän totesi, että työttömyysturva hidastaa heikon suhdanteen aikana tarpeellisia irtisanomisia.
Hän nosti esille myös amerikkalaisen ekonomistin Edward Lazearin näkemyksen, jonka mukaan työsuhdeturva sekä vähentää työllisyyttä että kasvattaa työttömyyttä. Ja totesi lopuksi, että Saksassa alle kymmenen hengen yrityksillä on vapaa irtisanomisoikeus ja työttömyys on siellä vähäisintä EU:ssa.
Pienyrittäjien arkea läheltä seuranneena voin vahvistaa Kanniaisen näkemyksen. Nykyinen irtisanomissuoja on varmistanut sen, että rekrytointeja yritetään pienissä yrityksissä välttää viimeiseen asti - ja lisätyö tehdään siitä syystä mieluummin omia työpäiviä venyttäen. Tähän ajaa se, että varsinkin nuorissa yrityksissä on usein kiinni koko perheen elämä, ja epäonnistuminen johtaisi sen edellytysten tuhoutumiseen ja jopa asunnon menettämiseen.
Mattila toi puolestaan esille makrotaloudellisen näkökulman, jonka mukaan työllistyminen on pitkällä aikavälillä kiinni työn tuottavuuden kasvusta. Sen kautta yritystoiminnan kilpailuasemaa voi parantaa ja samalla kasvattaa kansalaisten ostovoimaa.
Näin yritysten rekrytointimahdollisuudet lisääntyvät ja samalla palveluyritysten toimintaedellytykset paranevat kasvavan rahavirran kautta. Samalla Mattila tölväisee - aivan aiheesta - että suomalaiset yritystuet pikemminkin hillitsevät kuin edistävät tuottavuuden kasvua. Ja toteaa senkin, että tuottavuuden positiivisen vaikutuksen voi tärvellä sen ylittävillä palkankorotuksilla.
Tutkimusryhmää johtavana professorina olen valmis allekirjoittamaan myös Mattilan näkemyksen. Tutkimuksen alalla se näkyy tutkimusten rahoituksessa: sen enempää julkisilla kuin yksityisilläkään rahoittajilla ei ole intressiä rahoittaa merkityksetöntä näpertelyä, mutta maailman kärjessä kulkevalle työlle - ja sen tekemiseksi tarvittaville rekrytoinneille - on saatavissa maksumiehiä niin koti- kuin ulkomailtakin. Kunhan tehtäväksi suunnitellun työn kustannukset eivät nouse taivaisiin.
HS:n klikkiotsikointi oli siis tarpeeton. Sen sijaan voidaan todeta, että Kanniaisen ja Mattilan näkökulmat täydentävät toisiaan. Suuressa kuvassa työllisyys on tosiaankin riippuvainen työn tuottavuudesta ja sen mahdollistamasta talouskasvusta. Eli osaamisen tasosta suhteessa kilpailijoihin.
Toisaalta on niin, että työn jakaminen pienyrittäjiltä ja jo työssä olevilta työttömille on sitä vähäisempää, mitä vaikeampaa työsuhteen purkaminen tilanteen muuttuessa on. Tämän seurauksena työttömien armeijan panos työn tuottavuuden kehittämiseksi jää hyödyntämättä - eikä yrittäjien ja työntekijöiden pitkien työpäivien aiheuttama stressikään lisää heidän luovuuttaan eli työn tuottavuutta kasvattavia pieniä tai suuria innovaatioita.
* * *
En malta olla lisäämättä tähän täysin asiaan kuulumattomaksi loppukevennykseksi samaisesta HS:stä järisyttävää tietoa äkillisestä muutoksesta suomalaisten lisääntymisessä. Sen mukaan "Keski-Pohjanmaalla syntyi viime vuonna keskimäärin 1,96 lasta naista kohden, Pohjois-Pohjanmaalla 1,83 ja Etelä-Pohjanmaalla 1,82 lasta. Pienintä syntyvyys oli Uudellamaalla, jossa naista kohden syntyi keskimäärin 1,38 lasta. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa vastaavat luvut olivat 1,42."
On siinä naiset olleet kovilla. Kaksosia ja kolmosia melkein joka naisella vauvasta mummiin yhdessä vuodessa. Vai miten nuo toimittajan näppäimistöltään julkaistavaksi toimittamat luvut olisi oikein tulkittava ;)
Aiempia ajatuksia samastaaihepiiristä:
Työsopimuslaissa on riittävät keinot asian hoitoon. Ensiksi on kuuden kuukauden koeaika. Sitten on kaikki tarpeelliset perusteet irtisanomiseen henkilöperustein ja kollektiiviperustein. Todellinen ongelma on pikkufirmoissa se, että lakia ei tunneta.
VastaaPoistaOngelma sekin on, että laki on monimutkainen. Sitä paitsi vaikka irtisanomisen perusteet olisivatkin kunnossa, on sen mahdollinen käsittely oikeudessa aina raskasta - etenkin jos se sattuu yrityksen kannalta taloudellisesti vaikeaan aikaan.
PoistaNäinhän se menee. Minulle kyllä kelpaisi työ millä tahansa irtisanomisajalla (toki enemmän kuin puoli tuntia olisi kohteliasta), syystä mistä hyvänsä.
VastaaPoistaNykyisellään kun ei ole mitään työtä, eikä sellaista edes näköpiirissäkään, tuo yllä mainitsemani olisi todella paljon parempi vaihtoehto.
- Joku Toinen
Koetko olevasi itse syyllinen työttömyyteesi?
PoistaIskikö aktiivimalli kohdallasi?
Työnantajan pitää kannattaa työllistää ja työntekijän pitää kannattaa työllistyä. Helppoa.
VastaaPoistaTosin yritystukityöryhmän aikaansaannos kertoo kaiken olellisen suomalaisista politikoista.
Kevennys oli hauska näin huonon huumorin ystävälle. Veikkaan, että kyse on tilastosta yhdeltä vuodelta, missä on elossa olevien naisten kaikkiaan kokemien synnytysten lukumäärää suhteutettu naisten lukumäärään. Mikähän tuossa olisi se lyhyt termi? Synnytyslukumäärä per nainen?
VastaaPoistaJoka tapauksessa alle kahden olevat lukemat eivät taida olla kovinkaan korkeita, eivät ehkä riitä edes väestölisäykseen?
Taustalla lienee jonkinlainen malli, jonka mukaan on estimoitu se lasten lukumäärä, jonka naiset saisivat elinaikanaan, mikäli syntyvyys olisi viime vuoden mukaista.
PoistaJa lukumäärä on tosiaankin aivan liian alhainen kasvattaakseen väestöä. Siihen sen pitäisi olla enemmän kuin 2,1.
PoistaEnpä tiennyt että työttömyysturva haittaa irtisanomista...
VastaaPoista