Beta-miesten ikioma kerho

Palaan Toronton veriseen tapaukseen. MTV3 nimittäin kertoi, että Pohjois-Amerikassa beta-miehet ovat perustaneet kerhoja, joissa vihataan naisia ja alfa-uroksia.

Kuten aiemmin kirjoitin, lienee Toronton yliajaja ollut tällainen naisenpuutteesta kärsinyt beta-mies, joka toteutti katkeruuttaan auton ratissa.

Tapaus osoittaa, ettei kyse ole leikistä eikä mitättömästä asiasta. Mikäli ilmiö yleistyy myös Suomessa, on vaarana, että saamme riesaksemme tällaisen beta-miesten terrorismin islamilaisen terrorismin rinnalle.

Beta-miehiä on toki ollut aina. Ja epäilemättä he ovat myös yksittäisinä tapauksina purkaneet katkeruuttaan niin naisiin kuin näiden suosiossa olleisiin miehiinkin. Nyt ilmiö näyttäisi kuitenkin nousseen uudelle tasolle, sillä beta-kerhojen perustaminen lienee uudenlainen ilmiö.

MTV3:n jutun perusteella on myös huomattava, ettei kyse ole mistään AA-tyyppisestä vertaistuen hakemisesta ongelmaan esimerkiksi laajamittaisen itsensä kehittämisen tai käyttäytymistapojen opettelun kautta, vaan pikemminkin beta-miesten keskinäisestä yllytysringistä entistä laajempaan vihaan.

Tähän saakka kaikki on selvää, mutta mistä ongelmaan löytyisi ratkaisu? Pitäisikö myöntyä beta-miesten vaatimuksiin ja luopua naisten historian valossa varsin äskettäin saavuttamasta oikeudesta omaan ruumiiseensa? Vai pitäisikö beta-miesten kerhot kriminalisoida, jotta virkavalta voisi hajottaa ne jo ennen kuin pahempaa tuhoa ehtii syntyä. Ja panna tarvittaessa pahimmat naisvihaajat telkien taakse?

En itse kannata kumpaakaan, sillä molemmilla olisi yhteiskuntaan paljon tuhoisammat seuraukset kuin mitä niillä voitettaisiin. Ongelma on kuitenkin todellinen ja - kuten Torontossa on nähty - myös vaarallinen. Lisäksi nykyaika sosiaalisine medioineen tarjoaa äärimmäisen tehokkaan keinon kaikkien samanmielisten kokoontumiselle saman kupin ääreen kiihottamaan toisiaan.

Olisi kuitenkin hyvä, että myös Suomessa voitaisiin beta-miesten tilanteesta keskustella kiihkottomasti. Naisten parinvalintaan ja siis myös miesten seksin saamiseen liittyy monenlaisia asioita, joista esimerkiksi yhteiskunnan vakaudesta on ollut puhetta tässäkin blogissa. Siten poikalapsen tulevaisuus alfa-uroksena tai beta-miehenä ei ole ainakaan kokonaan ennalta määrättyä.

Toki parivalintaan vaikuttavat myös rakenteelliset asiat; esimerkiksi naisten ja miesten suhteellinen määrä isoissa kaupungeissa on suurempi kuin maaseudulla, josta on seurannut peräkammarin poikina tunnettu ilmiö. Kaupungeissa sama ilmiö lienee ollut osaltaan synnyttämässä sinkkuelämän ihannointia - ja sitä kiihottavia viihdeteollisuuden tuotteita. Omaavathan kaupunkilaiset sinkkunaiset markkinapotentiaalia siinä kuin muutkin ihmisryhmät.

Oman ongelmansa tähän luo ihmisten haluttomuus sitoutumiseen luultavasti sekä yhteiskuntamme taloudellisten haasteiden ja odotusten että viihdeteollisuuden motivoimana. Nähdäkseni yksi sen loogisista seurauksista on alfa-urosten korostunut asema "naismarkkinoilla", joilla yhdellä miehellä saattaa olla lukematon määrä partnereita beta-miesten jäädessä ilman ensimmäistäkään.

Mikäli länsimaissa vallitsisi entisaikojen kulttuuri pysyvästä pariutumisesta nuorella iällä, eivät alfa-urokset olisi yhtä vahvasti beta-miesten naisensaannin esteenä. Ilmiö vastaa tavallaan islamilaisen kulttuurin moniavioisuutta, jonka seurauksena syntyy sitä enemmän naisettomuutta, mitä useampia moniavioisia miehiä yhteiskunnassa esiintyy. Toki yksityiskohdissa on suuria eroja, mutta on selvää, että seuraukset naisettomien miesten kannalta ovat samankaltaiset.

Kaikki edelle kirjoittamani kietoutuu Suomea viime aikoina ravistelleeseen keskusteluun kestävyysvajeesta ja suomalaisten pienentyneestä lapsiluvusta. Jos kestävyysvajeesta halutaan päästä eroon, olisi lapsiluku saatava kasvamaan eikä se liene mahdollista mikäli isyydestä vaille jäävien beta-miesten määrää ei saada vähenemään nyt jo käsittämättömän korkeaksi kasvaneelta tasoltaan.

Hyvät neuvot ovat siis tarpeen. Mutta kuka ne osaisi löytää ja panna täytäntöön?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Beta-miehen kosto?
Moniavioisuuden korkea hinta
Nainen, lasikatto ja länsimaisen elämänmuodon jatkuvuus
Kuka on naisen holhooja?