Helsingin Sanomissa taivasteltiin tänä aamuna Saksan äskettäisten vaalien voittajaa AfD:tä eli vaihtoehtoa Saksalle. Haluaisin kiinnittää arvoisan lukijani huomion yhteen kirjoituksen kohtaan.
Siinä todetaan näin: "AfD:n äänestäjistä peräti 60 prosenttia nimesi syyksi pettymyksen ja vain 31 vakuuttuneisuuden omasta puolueesta".
Samalla haastan kaikki eurooppalaiset valtapuolueet miettimään, miksi Saksassa oli näin vahva protestimieliala. Ja miksi Suomessakin Perussuomalaisten pitkään laskenut kannatus kääntyi nousuun juuri silloin, kun maahanmuuttokysymyksissä perusteltuja ja loogisia näkökulmia ja ehdotuksia viljelevästä Jussi Halla-ahosta tuli puheenjohtaja.
Annan maanosamme valtapuolueille myös neuvon. Kannattaa miettiä sitä, että mikäli jollain politiikan osa-alueilla ajaa sellaista asiaa, jota ylivoimaisesti suurin osa kansasta vastustaa, saattaa siitä seurata oman kannatuksen lasku ja ns. protestipuolueen nousu.
Sen sijaan en aio kertoa, mitä esimerkiksi Keskustan tai SDP:n pitäisi tehdä jo pitkään laskeneen kannatuksensa kääntämiseksi, sillä uskon molemmista puolueista löytyvän myös sellaisia ihmisiä, joille yksi plus yksi ei ole liian vaikea laskutoimitus. Ainakin toivon niin. Ja kolmen pisteen vihjeenä totean, ettei vastaus ole katteettomien lupausten antaminen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanoilla on merkitystä
Tarja Halonen haluaa pitää laittomat maassaolijat Suomessa
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa
Taitaa valtapuolueiden poliitikoille tuo 1+1 olla liian vaikea ratkaistavaksi; heidän matematiikassaan kun se näyttää tämäntapaiselta: 1+1+(sponsorin antama arvo). Ja sponsoria ei kannata ärsyttää, koska silloin puoluetoveritkin voivat suuttua.
VastaaPoista"Saksan miehityshallinto ja Merkelin ääripolitiikka saivat jatkoajan
VastaaPoistaLännen liberaalit mediat ovat painaneet taas paniikkinappulaa, kun ääriliikkeeksi leimattu maltillinen oikeistopopulistipuolue AfD eli Vaihtoehto Saksalle keräsi 12,6 prosentin äänisaaliin ja 94 paikkaa viime sunnuntain liittopäivävaaleissa. Äärioikeisto-hysteriaa lietsotaan siitäkin huolimatta, että kansanviholliseksi kutsuttu Angela Merkel sai neljännen jatkokauden. Median mielestä CDU:n johtajan uudelleen valinta liittokansleriksi on tietenkin hieno osoitus länsimaisesta demokratiasta, toisin kuin esimerkiksi Vladimir Putinin kolmas presidenttikausi, joka on vain oire bysanttilaisesta autoritaarisuudesta.
Yle on koonnut Saksan vaaliuutiset ja siitä tehdyt analyysit linkkeineen yhteen juttuun Mitä Merkelin laiha vaalivoitto tarkoittaa Saksalle, Euroopalle ja Suomelle? – Tässä analyysit ja arviot yhtenä pakettina. Niissä analyysien kirjoittajina ja kommentoijina on pelkästään federalismia kannattavia EU-kiivailijoita kuten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio, EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Esimerkiksi Teija Tiilikainen pitää AfD:tä "ääriliikkeenä" vain siksi ettei puolue ole korruptoituneetn Saksan miehityshallinnon suorassa kontrollissa...",
http://ylewatch.blogspot.fi/2017/09/saksan-miehityshallinto-ja-merkelin.html
Mm. sellaisilta käsitteiltä kuin "äärioikeisto", "rasismi" ja "uusnatsi" on mennyt minun korvissani merkitys. Sillä tavalla on suvakkien rumputuli minuun vaikuttanut.
VastaaPoistaUusimaa-lehden (27.9.) mukaan keskustan valtuutettu Porvoossa imaami Jamal Jamil oli salannut puolueeltaan pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta v. 2015 saamansa ehdollisen vankeustuomion. Uhrina oli oma veli, jota Jamal oli potkinut päähän.
VastaaPoistaJamal oli Saddam Husseinin aikaan Irakissa "suojelupoliisin" korkeana upseerina. Tarkempi selvitys taustasta kiinnostaisi monia.
Tendenssimäistähän uutisointi tässä kohtaa tuppaa olemaan. Kun britit äänestivät brexitistä, syntyi jeesustelumyrsky. Ja kun Trump valittiin, syntyi jeesustelumyrsky ja N määrä itkupotkuraivareita. Kun Macron valittiin, ei ihastelulla ja "äärioikeistolle" kuittailulla tahtonut olla mittaa eikä määrää. Ja kun nyt "äärioikeisto" nousi Saksan valtiopäiville, kierros alkaa taas alusta.
VastaaPoistaJännää, että tuo "äärioikeisto" tuntuu olevan toimittajakunnan(kin) mielstä yhtä aikaa sekä todella pelottavaa että täysin naurettavaksi leimattua porukkaa. Vaikka eikös jo Voltaire todennut jotakin siitä, että mistä on tullut naurettavaa, se on lakannut olemasta pelottavaa...?
Asiallista analyysia siitä, mistä "äärioikeiston" vaalikannatus on viime kädessä lähtöisin, saa vain valitettavan harvoin lukeakseen, ainakin ns. virallisista medioista. Johtuneeko sitten enempi integriteetin vaiko intelligenssin puutteesta, mene ja tiedä.
-J.Edgar-