Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna monipuolisesti siitä, kuinka Britannian vegaanit taistelevat saadakseen maahansa äskettäin käyttöön tulleita huonommin kestävät setelit. Näin siksi, että niiden valmistuksessa käytetään hiukan eläinrasvaa.
HS:n kirjoitus päättyi seuraaviin sanoihin: "Britanniassa taistelu koskee nyt sitä, ettei tietoiselle kuluttajalle anneta valinnanvapautta siitä, millä hän ostaa". Rahaahan on kaikkien käytettävä.
Kirjoitus oli monipuolinen ja asian eri puolia valottava. Jäin kuitenkin kaipaamaan vielä yhtä näkökulmaa. Onhan selvää, että mikäli nykyistä heikommin kestävät setelit tulisivat käyttöön, syntyisi siitä kustannuserä kaikille briteille.
Olisiko silloin oikein, että kaikkien brittien olisi pakko maksaa vegaanien aatteellisen eläinkunnan hyödyntämistä vastustavan näkemyksen aiheuttamat lisäkustannukset, oli itse sitten mitä mieltä tahansa eläinrasvojen käytöstä?
Näkökulma on paljon laajempi kuin Britannian setelikeskustelu. Se liittyy kaikkeen maailmanparantamiseen ja koskee tästä syystä esimerkiksi kaikkia suomalaisia. Siksi esittämäni näkökulma olisi ollut hyvä tuoda esiin myös HS:n aamun jutussa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Neandertalilainen vegaani ja muita yllätyksiä
Pelastaako veganismi maailman?
Onko ongelma väestönkasvu vai rikastuminen?
Tästä tulee mieleeni jollain tapaa brittien siirtomaavallan aikaisessa Intiassa vuosina 1857-58 tapahtunut Sepoy-kapina.
VastaaPoistaBritit olivat muodostaneet omien siirtomaajoukkojensa vahvistuksiksi paikallisesta väestöstä värvättyjä sepoy-yksikköjä. Kun näitä alettiin aseistaa uusilla suustaladattavilla rihlatuilla kivääreillä, tapahtui yllättäviä:
aikaisemmissa suustaladattavissa musketeissa ei ollut rihlausta, niinpä lataaminen sujui helposti kaataen piippuun ruutiannos ja työntäen perään tiivistetulppa ja sen perään kuula.
Uudessa innovaatiossa piipun rihlauksen vaatima kuulan piipun perille hakkaaminen vältettiin muotoilemalla kuula hivenen sisäkaliberia pienemmäksi pitkulaiseksi luodiksi, jonka perässä oli kuoppa. Luoti käärittiin ruutiannoksen kanssa paperikääreeseen, joka voideltiin lataamisen helpottamiseksi eläinrasvalla.
Ampujan tehtävänä oli nyt ensin puraista poikki patruunakääreen peräpää ja lypsää ruudit piippuun, tupata sitten luoti kääreineen piipunsuusta sisään ja työntää latauspuikolla piipun perille sekä asettaa lopuksi nalli paikoilleen.
Liipaisinta painettaessa iskuvasara löi nalliin, joka sytytti ajoruudin, joka lähetti luodin eteenpäin vauhdilla, joka levitti sen peräpäästään tiivistämään piipun rihlauksen. Näillä suustaladattavien kiväärien viimeisen sukupolven aseilla kannatti jo tähdätäkin, koska niillä myös osui, toisin kuin rihlattomilla musketeilla.
Ja tästä tuli se tenkkapoo: kun sepoyt kuulivat uusien kivääriensä patruunoiden olevan rasvatut eläinrasvalla, saivat he uskontojensa mukaiset apinakohtaukset.
Muslimit alkoivat raivota, olisiko heidän muka pakko ottaa vääräuskoisten käskystä suuhunsa sianrasvaa?! Hindut puolestaan raivosivat, onko näihin patruunoihin siis murhattu Pyhiä Lehmiä!?!
Britit kukistivat sepoy-kapinan vastatoimilla, jotka nykyään katsottaisiin ilman muuta sotarikoksiksi. Ovatko he nyt siis hankkimassa jotain samantapaista omalle maaperälleen?
Olen itse vegaani nimenomaan eläineettisistä syistä, mutta tämä on mielestäni niin mitätön asia muun eläintuotannon rinnalla, että nuo tekevät aatteen vain naurettavaksi kampanjoimalla moisen puolesta.
VastaaPoista