Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna yhden tapauksen suomenirakilaisesta kunniaväkivallasta. Tapauksessa ei ollut mitään yllättävää lähi-idän kulttuureja edes etäisesti tuntevalle. Sen sijaan jutun keskivaiheilla oli lause, jossa kulminoitui suomalaisen kotouttamispolitiikan yksi kulmakivi.
Sen kertoi kunniaväkivaltaa kokenut nainen, jonka mukaan hänen miehensä oli Irakissa hankkinut toimeentulonsa työtä tehden. Suomessa näin ei ollut, vaan mies eli työmarkkinatuella ja oli todennut vaimolleen, että "miksi kävisin töissä, kun saan rahaa helpomminkin?"
Tämän väkivaltaisen irakilaismiehen työllistymisen esteenä ei siten näyttäisi olevan ensisijaisesti työpaikkojen puute eikä suomalaisten työnantajien rasismi, vaan työmarkkinatuen tarjoama irakilaisittain korkea elintaso. Siten mies ei nykytilanteessa myöskään tule sen enempää korjaamaan kestävyysvajetta kuin helpottamaan työvoimapulaakaan.
Sen sijaan olemme saaneet kymmeniksi vuosiksi elätettäväksemme yhden väkivaltaisen maahanmuuttajamiehen, jolla ei ole aikomustakaan omaksua suomalaista elämäntapaa. Tapaus on tuskin ainoa, eikä ilmaisen rahan jakaminen ainakaan lisää hänen kaltaistensa intoa ryhtyä uutta kotimaataan rakentavaksi nettoveronmaksajaksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja
Järjetöntä väkivaltaa ja sikailua
Tällaista rikkautta, yrittäjähenkisyyttä ja seksuaaliväkivaltaako me haluamme?
Pikkuisen ihmettelin, että toimittajalta oli lipsahtanut tekstiin irakilaismiehen työtävieroksuva asenne. Toisaalta: eiköhän noita kebab-kuppiloita ja oman heimon partureita ole jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi Helsingissä.
VastaaPoistaNämä kuppilat toimivat käytännössä verovaroin.Kun starttirahat,arvonlisäverovapaudet yms. yhteiskunnan avustus poletit on käytetty,niin "omistajuus" vaihtuu ja "serkkupoika aloittaa tukien noston puhtaalta pöydältä.Tämä on on yleinen käytäntö koko Suomessa nykyään.Mutta siihen ei puututa rasismi syytösten pelossa.
PoistaKoko maahantunkeutumis-invaasio ja siihen liittyvä liiketoiminta sekä moninaiset muut mädältä löyhkäävät hämärät lieveilmiöt olisivat varmasti todelliselle tutkivalle journalistille varsinainen aarreaitta, mutta kun valta-VALE-mediasta on tutkivat journalistit jo kauan sitten potkittu pois tai ovat itse turhautuneina lähteneet.
PoistaIhan sivuhuomiona, käytän itse nimitystä häpeäväkivalta tai häpeämurha, kun tuossa häpeällisessä tavassa ei ole mitään kunniallista, enkä suostu omimaan tekijöiden kieltä.
VastaaPoista