Ajaako ilmasto Suomeen yli 100 miljoonaa pakolaista

MTV3 repäisi ja kirjoitti Suomen ilmastosta tulevaisuudessa. Seuraavassa lyhennelmä (ja täällä alkuperäinen teksti), jonka sekaan olen sijoittanut muutamia omia kommenttejani.

"Nuuksion kuiva ja karu kangasmetsä näyttää aivan toisenlaiselta 50 vuoden kuluttua.

– 50 vuoden päästä vuonna 2067 tämä on rehevöitynyt kovasti ja ... kuuset ottavat ylivallan. Sitten täällä on lehtipuita, haapaa, koivua ja yksi pieni tammikin tuossa. Pyökkiä ja vaahteraakin saattaa olla, kuvailee Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro."

Lumiarolta jäi huomaamatta, että ainakin vuoden 2067 valtapuusto kasvaa Nuuksiossakin jo nyt pieninä taimina. Jutun kuvassa hän seisoo kallioisella ja karulla kankaalla, josta oletan hänen puhuvan, taustanaan isoja mäntyjä. Ne ovat vuonna 2067 hieman vanhempia, mutta nopeasti katsottuna aivan samannäköisiä kuin nyt ja pitävät edelleen valtaa.

Aluskasvillisuutena voi toki kasvaa kuusta, mutta koska karikekerrosta ei ole tai se on ohut, ne kuolevat kasvaessaan kuivuuteen. Eli kuusi ei menesty kuvan kaltaisissa oloissa nyt eikä vuonna 2067. Ja jalot lehtipuut eivät pärjää sitäkään vähää, mutta mänty saattaa selvitäkin. Tosin sen taimien kasvua rajoittaa suurempien puiden aiheuttama valon puute.

"Ilmasto on lämmennyt vähintään neljässä asteella ja Suomessa on Unkarin kaltainen ilmasto. Kasvien lisäksi myös eläinlajisto muuttuu.

– Eteläiset lajit syrjäyttävät pohjoisen lajeja. Esimerkiksi tässä metsässä voisi olla vaikka isokauris eli saksanhirvi tai visentti, jos ne olisi tuotu tänne, toteaa Lumiaro."

Ainakaan jälkimmäistä tuskin tuodaan tänne. Ja tuskin ensimmäistäkään aiheuttamaan metsätaloudelle vahinkoa.

"Meille voi asettua myös pesukarhuja ja sakaaleja. Linnuista yleistyvät esimerkiksi kattohaikarat, käärmekotkat, harjalinnut ja sininärhet."

Tämä saattaa pitää paikkansa, jos ilmasto tosiaan lämpenee. Siitä lopussa.

"Sen sijaan esimerkiksi metsäjänis, myyrät ja itämeren- ja saimaannorpat taantuvat. Kaloista rautu, taimen, siika ja harjus katoavat vesistöistä."

Rautu lienee mainituista kaloista uhanalaisin. Muut mainitut lajit säilyvät varmuudella ainakin pohjoisessa.

"Niityt ja kedot kasvavat umpeen ja pusikoituvat. Päivänkakkaroiden sijaan pientareilla kasvaa unikoita."

Niityt ja kedot kasvavat umpeen jo nyt, ellei niistä huolehdita. Ennen ne pysyivät auki koska karjaa laidunsi metsissä. Unikko tosiaan levinnee meille, jos ilmasto lämpenee neljällä asteella.

"Viljelyolosuhteet Suomessa ovat tulevaisuudessa ihanteelliset.

– Maanviljelys tulee lisääntymään huikeasti, koska Keski-Euroopan vilja-aitta siirtyy tänne pohjolaan. Neljä astetta lämpimämpi Suomi on vilja-aitta, ennakoi Lumiaro."

Tämä on erinomainen uutinen. Suomen väestöhän ei ole koskaan kärsinyt lämmöstä vaan kylmistä kausista. Siis sellaisista kuin esimerkiksi pieni jääkausi ja sen myötä maahamme saapunut nälänhätä oli.

"Ruuantuotannolle onkin tarvetta, koska lämpenevä ilmasto aiheuttaa vesipulaa ja ruokapulaa esimerkiksi Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa. Samaan aikaan maapallon väestö kasvaa vauhdilla."

Afrikan väestö kai kasvaa ruuan ja veden puutteessa ainoastaan, mikäli heistä huolehditaan täysin ulkopuolisen ruuantuotannon ja vedetuonnin avulla. Ajatus on sairas: eikö väestönkasvulle siis haluta edes tuollaisessa tilanteessa tehdä mitään? Vaikka kytkeä ruoka- ja juoma-apu toimiviin väestöohjelmiin?

"Vuonna 2050 jo viisi miljardia ihmistä kärsii ruuan ja puhtaan veden puutteesta. Edessä voi olla valtava pakolaisongelma.

– Jos heistä kaksi miljardia lähtee liikkeelle ja tulee Eurooppaan, silloin Suomessa voisi olla noin 110-120 miljoonaa pakolaista. Oikeasti emme tietenkään tiedä, paljonko pakolaisia päätyy Suomeen, mutta paine on valtava, Lumiaro arvioi."

Ja Lumiaro siis uskoo, että suomalaiset haluavat ja pystyvät huolehtimaan yli sadasta miljoonasta kehitysmaalaisesta? Minä en.

"Syken Lumiaro ei usko, että Pariisin ilmastosopimus ja luvatut päästövähennykset muuttaisivat tilannetta."

Tästä olemme ihan samaa mieltä. Tai oikeastaan emme: ilmastosopimuksen suurin merkitys on siinä, että se heikentää sopimuksen allekirjoittaneiden ja tosissaan ottaneiden maiden suhteellista kilpailuasetelmaa maailmanmarkkinoilla.

* * *

Lopuksi pari sanaa Suomen ilmastosta. Ensin kuvakaappaus Ilmatieteen laitoksen nettisivulta. Siinä olevat käyrät ovat skenaarioita ilmaston kehittymisestä erilaisin lähtöoletuksin.

Kun siirrämme katseemme vuodelle 2067 näemme, että skenaarioiden A2 ja A1B mukaan ilmasto olisi tosiaan lämmennyt aika paljon tästä vuodesta. Ei kuitenkaan "vähintään neljällä" kuten Lumiaro MTV3:n jutussa sanoo, vaan noin kolmella asteella. Skenaarion B1 mukaan muutos tulisi olemaan noin kaksi astetta.

Lumiaro on siis skenarioinut pikemminkin A2-skenaarion mukaista noin vuoden 2080 tilannetta. A1B- ja B1-skenaariothan eivät koskaan saavuta neljän asteen nousua verrattuna nykytilanteeseen (jossa nousua on jo tapahtunut yksi aste suhteessa vertailujaksoon 1971-2000).

Ilmatieteen laitos tarjosi nettisivuillaan aikanaan tilaston Helsingin Kaisaniemen lämpötiloista vuodesta 1881 alkaen. Enää sitä ei ole saatavilla, joten turvauduttakoon tässä GISS:in sivuilta saatavaan Tallinnan ilmastodataan. Se osoittanee pitkälti samat lämpötilatrendit kuin Helsinkikin koska kaupungit sijaitsevat niin lähellä toisiaan.

Kuvasta näemme, että Suomenlahden ympäristön lämpötila on noussut 1800-luvun lopulta reilun asteen verran tähän päivään mennessä. Tarkalleen ottaen vuosien 1881-1910 lämpötilojen keskiarvo on 1,32 astetta alhaisempi kuin vuosien 1986-2015.

Piirsin vielä aikani kuluksi samaan kuvaan Tallinnan toteutuneet lämpötilat ja skenaariokuvitelman vuoteen 2067 mennessä. Tulokseksi sain tällaisen kuvan, joka ei ole kulultaan sikäli tarkka, että huomioin laiskuuttani skenaariokäyrässä vain ne pisteet, jossa lämpötila ylittää kokonaisen asteen. 

Punaisella on siis skenaario ja sinisellä Tallinnan GISS:in tilastoista kopioidut mittaustulokset. Vihreällä on Tallinnan lämpötiloista vuosilta 1910-2015 laskettu lineaarinen trendiviiva. Aika paljon saa ilmastonmuutos nopeutua, jotta sininen käyrä saavuttaa seuraavan 50 vuoden kuluttua punaisen. 

Ottaen huomioon jo pelkästään todennäköisesti jäljellä olevan elinikäni, en itse taida sitä ihmettä nähdä. Tämä siis riippumatta siitä, toteutuuko se vai ei.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Suomelle epäoikeudenmukainen kasvihuonekaasujen vähennysehdotus

Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?

Ikävät faktat vain vahvistavat maahanmuuttouskovaisten asenteita