Jatkon kannalta on merkittävää, että PAM asetti ehdoksi neljä asiaa, joista työnantajapuolen on lähdettävä neuvottelemaan vakavasti. Tarkastellaanpa hiukan näitä ehtoja.
Yksi. Osa-aikaisten asema on turvattava työajan pidennyksessä.
Tämä on mielestäni varsin kohtuullinen vaatimus. Käytännössä ainoa ratkaisu tähän ongelmaan olisi nimellispalkan laskeminen ja se ei todellakaan ole sama asia kuin työajan pidennys ihmiselle, jonka talous on muutenkin tiukoilla.
Kaksi. Paikallisen sopimisen selviytymislausekkeesta ei saa tulla liiton mielestä palkanalennusautomaattia.
Tämäkin on hyvin ymmärrettävä ehto. Onhan selvää, että jos puhutaan sopimisesta, on palkkojen voitava liikkua molempiin suuntiin. Näin siitä huolimatta, ettei juuri nyt olekaan juuri mahdollisuuksia palkkojen nostamiseen.
Yritysten kilpailukyvyn palauduttua on kuitenkin syytä palkita myös työntekijät hyvin tehdystä työstä - tosin toivottavasti pitäen huolta siitä, että jakovara syntyy vain työn tuottavuuden kasvusta. Ei poliitikkojen lupauksista eikä lakkovoiman käytöstä.
Kolme. Liitto haluaa edistää oman ilmoituksen edistämistä sairaustapauksissa.
Käytännössä kyse on virustartunnan seurauksena nuhakuumeisista ihmisistä, joiden pitäisi voida jäädä omalla ilmoituksella tietyksi ajaksi. Tämän luulisi olevan itsestäänselvyys, koska ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että lääkärintodistuskaruselli on sekä työntekijän että yhteiskunnan kannalta terveydenhoitopalvelujen väärinkäyttöä, jonka kustannukset ovat moninkertaisesti suuremmat kuin mahdolliset ilmoitusvapauden väärinkäytökset.
Lisäksi tavallisen nuhakuumeen paraneminen yleensä nopeutuu sillä, että taudin puhjettua jäädään lepoon. Siten lääkärissä käyminen vain pidentää sairaanaoloaika ja kustannukset myös työnantajalle lisääntyvät.
Neljä. Liitto haluaa parantaa luottamusmiesten oikeuksia. Luottamusmiesten aseman on PAM:in mielestä oltava neuvotteluissa tasavertainen työnantajan kanssa.
Toisin kuin kolme ensimmäistä kohtaa, tämä on jo lähtökohtaisesti järjetön ajatus. Ettäkö joku yrittäjä panisi rahansa likoon ja jakaisi luottamusmiehen kanssa tasan oikeuden niiden käyttöön? Voin kertoa julkisen salaisuuden: tällaisilla ehdoilla palvelualojen yrittäjien määrä Suomessa siirtyy nopeampaan laskuun kuin lehmän häntä.
Entä EK:n näkemys?
Kahdesta ensimmäisestä asiasta työnantajat olivat PAM:in ja minun kanssani samaa mieltä. Kolmannessa ne taas olivat kanssamme eri mieltä. Tai ainakin sanoivat, ettei asia kuulu neuvottelujen piiriin (mihin en ota tässä kantaa).
Neljännessä EK oli PAM:in kanssa samaa ja minun kanssani eri mieltä, eli kirjaimellisesti tulkiten työnantajapuoli olisi valmiita hyväksymään luottamusmiesten tasavertaisen aseman. Tämä näkemys selittynee sillä, ettei EK ole pienyritysten vaan maamme suurteollisuuden edunvalvoja. Sekä sillä, että he lienevät tulkinneet, ettei luottamusmiesten aseman tarvitse olla tasavertainen, kunhan nyt on hiukan nykyistä vahvempi.
Näiden näkemyserojen jälkeen jää minulle mahdollisuus todeta ainoastaan, että pelkästään näistä muutamista asioista syntyy helposti näkemyseroja. Niinpä en lähde arvuuttelemaan jatkoneuvotteluiden lopputulosta.
Edessä on joka tapauksessa takuuvarmasti useita teatraalisia kommervenkkejä yhden jos toisenkin osapuolen taholta. Ne kuitenkin kuuluvat asiaan ja ovat kestettävissä kunhan neuvottelujen lopputuloksena syntyy sopimus, jonka seurauksena maamme pääsee pitkästä aikaa todelliselle kasvu-uralle. Se olisi koko kansakunnan etu.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskuntasopimus syntyi, entä sitten?
Yksi asia, mutta monta näkökulmaa
Työtaistelulainsäädäntö olisi uudistettava
Ei luottamusmiesten tasavertainen kohtelu tarkoita, että työnantajan tulisi jakaa rahansa luottamusmiehen kanssa.
VastaaPoistaSe tarkoittaa mm, että neuvotteluja käytäessä neuvotteluasetelma on oltava tasapuolinen: luottamusmiehellä on oltava sama tieto yrityksen tilanteesta kuin työnantajalla, tällä on oltava yhtäläinen oikeus lakiapuun ja asema on turvattava työnantajan painostuksen varalta. En usko tästä tulevan mitään ongelmaa -asia kyllä tunnistetaan neuvottelupöydissä.
Sen sijaan hieman hymähdin PAM:in vaateelle sairasloman omailmoituksesta. Ihanko oikeasti tämä on sen suuruusluokan asia, että se kuuluu näihin neuvottelupöytiin? Eiköhän tämmöisistä käytännön järjestelyistä nimenomaan pitäisi pystyä sopimaan työpaikalla.
Professorin kohta 1.
VastaaPoistaMiksi palkan alennus olisi ainoa keino?
Voi antaa lisää työtunteja.
Yleensä määräaikainen sopimus tehdään tarpeen mittaiseksi. Ainakin periaatteessa.
PoistaKohdassa 1 puhutaan osa-aikaisista. Se on eri asia kuin määräaikainen. Osa-aikaisella on viikossa työtunteja vähemmän kuin 40h tai 37,5h/viikko.
PoistaOsa-aikainen on työntekijä, jolle työsopimuksessa luvataan työtä esim. 5h/viikko tai 25h/viikko. Työsopimus voi olla toistaiseksi voimassa.
Ongelmaksi tulee se, että esim. myyjän palkalla ei elä jos saa vain vähän tunteja per viikko.
Jos tuntipalkka on 11e/h ->
11e/h x 25h/vko x 4vko/kk=1100e/kk brutto.
Miten turvataan osa-aikaisten asema?
Oletetaan, että yhteiskuntasopimus läpäisisi liittoneuvottelut. Mitkä ovat tästä varmat hyödyt kansantaloudelle? Miten eläkeläisiä rangaistaan, kun ei voida pidentää työaikaa eikä korottaa työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja?
VastaaPoistaHallitushan jo yritti leikata asumistukea eläkeläisiltä mutta esitys taidettiin joutua perumaan...
PoistaYle 16.3.16 "Vanhat vaikeavammaiset säästöleikkuriin – hallitus karsimassa yli 75-vuotiaiden tukia"
Eli pari päivää sitten oli esitys 75 vuotiaiden vammaisten tukien leikkauksista.
Älä pelkää, kyllä hallitus niitä keinoja löytää.
Osut oikeaan siinä, että jakovara syntyy tuottavuuden kasvusta.
VastaaPoistaSuomen yritysten kilpailukyvyn ongelma ei ole työvoiman kalleus. Olemme jo nyt teollisuuden työtuntikustannuksissa halvempia kuin vaikkapa Saksa tai Ruotsi, jotka kilpailijoiksi mainitaan.
Sen sijaan olemme jääneet jo vuosikymmenen ajan useita prosenttiyksikköjä joka vuosi tuottavuuden kehityksessä näitä maita jälkeen.
Yksikkötyökustannus saadaan jakamalla työvoimakulut työn tuottavuudella. Vaikka työvoimakulut ovat edulliset nousee yksikkötyökustannus suhteessa kilpailijoihin, koska jäämme tuottavuuden kehityksessä jatkuvasti jalkoihin.
Herääkin epäilys korjaako nyt sorvattava palkkojen lasku ja työajan pidennys lainkaan pääongelmaa: tuottavuuden surkeutta. Jos ei niin kohta olemme entistä pahemmassa jamassa.
http://kyseenalaistava.blogspot.fi/2016/03/vahasen-harhaoppi.html
PAMilta melkoinen temppu kaiken kaikkiaan. Kilpailukykypaketti ja yhteiskuntasopimushan ovat tarkoitettu pääasiassa vientirteollisuuden auttamiseen, eikö? Silti kotimaassa vaikuttava, pääasiassa palvelualalla toimivien ammattijärjestö löi kapulan rattaisiin.
VastaaPoistaEnsin yritettiin tehdä AKT:stä syyllinen, että kilpailukykysopimus ei synny. Ei onnistunut. Nyt PAM:sta yritetään tehdä syntipukkia, jotta varsinainen ongelma ei tulisi esiin eikä kukaan huomaisi, että taas jaetaan miljarditolkulla osinkoja omistajille vaikka pitäisi olla yhteiset talkoot...
PoistaTuo osinkokeskustelu on sikäli hassu, ettei kukaan sijoita Suomeen ellei saa rahoilleen korkoa. Enemmän korkeat osingot ovat ongelmallisia siksi, että ne kertovat joko investointi-ideoiden puutteesta tai luottamuspulasta talousympäristön vakauteen. Toki ainakin metsään uskovia näyttäisi löytyvän, mikä on hyvä.
PoistaHyvä proffa, asia on juuri noin! Investointiin ei ole ideoita ja tulevaisuudessa ei nähdä uusia ansaitsemiskeinoja. Olen tulevaisuudesta todella huolissani, koska ennen pitkää teollisuus rapautuu.
PoistaTuo on aivan typerää vastakkainasettelua tuo osinko-asia. Tosiasia on, ettei muhkeiden osinkojen maksajia ole varmaan edes kahtakymmentä. Työpaikat ovat ja syntyvät pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, mutta sielläkään ei saane tehdä voittoa, koska edelleen on olemassa ihmisiä, joiden mielestä yritys on olemassa työntekijöitä varten.
Vituttaa, että tälläistä herra vs. työläinen -ajatusta viljellään edelleen vuonna 2016.
Jaettuja ennätysosinkojahan perusteltiin nimenomaan sillä, ettei näköpiirissä ole järkeviä investointikohteita. Tällöin on järkevämpää jakaa rahat pois.
PoistaTästä herää väistämättä kysymys mihin yritykset tarvitsevat tällä sopimuksella niille palkansaajilta siirrettyjä miljardeja, ellei niillä ole järkevää käyttöä edes niille rahoille, jotka niillä jo on?
Liittyy ainakin teoriassa siten, että palkkakulut on otettava huomioon mietittäessa investointien kannattavuutta. Näin myös silloin vaikka niiden osuus olisi suhteellisen pienikin, ei se kuitenkaan ole merkityksetön.
PoistaJa on muistettava sekin, että tässä sopimuksessa on kyse euron myötä mahdottomaksi käyneen devalvaation korvaamisesta "sisäisellä devalvaatiolla". Toki juuri tällä hetkellä sen tarve ei liene yhtä suuri kuin muutamia vuosia sitten, kun pahimman kansainvälisen kilpailijamaamme Ruotsin kruunu jousti ja laittoi metsäteollisuutemme lähes polvilleen. Tämän merkkeinä ovat sekä metsäteollisuuden ilmoittamat uudet investoinnit että myöskin kansantalouden kääntyminen plusmerkkiseksi.
Olen hyvin mieltynyt näihin proffan kirjoituksiin, edustavat aika lailla sitä samaa maailmankuvaa, jota itsekin edustan. Kiitokset siitä. Perusmaisterina luot minulle uskoa akateemiselle älylle, josta olen hieman ollut huolestunut luettuani liikaa HS:a.
VastaaPoistaProffa voisi kuitenkin muuttaa bloginsa asetuksia siten, ettei ainoastaan uusi kirjoitus ei olisi etusivulla, vaan perinteisen mallin mukaan ne pari-3-4 kirjoitusta näkyisivät etusivulla. Minusta satunnaisena vierailijana saattavat jotkut kirjoitukset mennä ohitse noiden asetusten vuoksi?
Ymmärrän tuon tehokeinona, mutta ehkä se perintinen blogimalli toimisi paremmin. Nykymallissa osa kirjoituksista ehkä hukkuu ja katoaa, vaikka niillä olisi arvoa.
Enivei, kiitokset hyvästä blogista.
Suosittelen tätä ystäville ja jopa vihollisille.
Kiitos kehusta ja ehdotuksesta.
PoistaOlen itse ajatellut tuon etusivulla näkyvien kirjoitusten määrän sitä kautta, että näin uusin kirjoitus saa maksimaalisen huomion.
Käytännössä suurin osa lukijoista tulee kuitenkin kunkin kirjoituksen otsikon perusteella suoraan yksittäisin teksteihin - joko jossain muualla internetissä tapahtuneen linkityksen tai hakukonehaun perusteella.
Koko blogin olemassaolon aikana näitä ajatuksia on tultu lukemaan ylivoimaisesti eniten Google-haun sekä sen jälkeen Yrjöperskeleen blogin ja Hommafoorumin kautta. Näihin tilastoihin eivät kuitenkaan sisälly esimerkiksi sellaiset mahdolliset lukijat, joilla blogin osoite on muistissa kirjanmerkkinä.
Ja kiitos vielä suosittelusta. Näin ovat ilmeisesti tehneet monet muutkin, sillä Facebookin ja Twitterin kautta tulleiden lukijoiden osuus on lisääntynyt viime aikoina; toki aina yksittäisiin kirjoituksiin liittyen.
Poista"Liittyy ainakin teoriassa siten, että palkkakulut on otettava huomioon mietittäessa investointien kannattavuutta. Näin myös silloin vaikka niiden osuus olisi suhteellisen pienikin, ei se kuitenkaan ole merkityksetön."
VastaaPoistaTotta, mutta palkkakulut eivät ole estäneet investointeja esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa, jossa ne ovat suuremmat kuin meillä. Eivätkä ne ole estäneet esimerkiksi Mersua investoimasta autojensa kokoonpanoon Suomessa.
Suomen yksikkötyökustannuksia nostava ongelma on yritysten onneton tuottavuuskehitys -ei palkkakulut. Onneton tuottavuuskehitys puolestaan on ainakin osittain seurausta siitä, että suomalaiset yritykset mieluummin jakavat rahat pois pikavoittoina kuin käyttävät ne pitkän aikavälin tuottavuutta parantaviin investointeihin. Tämän seurauksena olemme tuottavuuden suhteen takapajula.
Minulla on vakava pelko, että nyt yritetään laskea yksikkötyökustannuksia keinolla, joka ei ole ongelma ja varsinainen ongelma jää korjaamatta. Muutaman vuoden kuluttua olemme sitten entistä pahemmassa jamassa.
Tähän yhteiskuntasopimukseen olisi pitänyt sisällyttää joku velvoite käyttää työvoimakulujen alentamisesta yrityksille tulevat rahat investointeihin, jotka parantavat tuottavuutta. Nythän sopimuksessa ei ole yrityksille mitään velvoitetta siitä mihin ne saamansa rahat käyttävät -mitä todennäköisimmin ne tulevat jakamaan nekin suoraan ulos omistajille.